Atuagagdliutit - 14.02.1995, Blaðsíða 13

Nr. 13 • 1995
13
a^a^c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Nuup atuarfiisa ilaanni ASK-mi qineqqusaartunut tusarnaariat 150-t missaaimiittarput.
Der var omkring 150 tilhørere da man havde vælger møde ved Atuarfik Samuel Kleinschmidt i Nuuk (Ass./foto: Knud Josefsen).
KNI aamma RG nairuninersortunut
Taama Atassut qinersisartunut ukiuni tulliuttuni sisamani naalakkersuinnikkut anguniagaqarniarluni oqarpoq
KNI
NUUK(LS) - Nunaqarfim-
miut immikkut akileraarute-
qartariaqarput. Royal
Greenland aamma KNI
namminersortunit ingerlan-
neqartariaqarput. Suliffissat
7000-t ukiuni tulliuttuni qu-
lini pilersinneqartariaqarput.
Avataanit suliartortunik tiki-
sitsisarneq * nakkutigineqar-
nerusariaqalerpoq, tassaap-
put qineqqussaartut unnunni
marlunni qineqqussaartu-
minnik tusarnaarteqarlutik
oqallisigisaat.
Nuup atuarfiisa ilaanni qi-
neqqusaarput. Unnuk siulleq
150-t sinnerlugit tusarnaar-
toqarput aqaguanili ikinne-
rulaarlutik.
Nunaqarfimmiut akileraa-
rutaasa allanngortinneqar-
nissaat unnummi siullermi
eqqartorneqarnerpaavoq.
Akileraarut
Taanna Siumumit qineqqu-
saarutigineqartoq partinit al-
lanit ilalersorneqarpallaann-
gilaq. Siumukkormiulli qu-
jamasuuteqarput.
- Qujanaqaaq partiit allat
aamma nunaqarfinnut poli-
tikkeqarniarsarilermata. Nu-
naqarfimmiummi immikkut
akileraaruteqarnissaannik si-
unnersuuteqarsimanngikka-
luarutta partiit allat nunaqar-
fiit pillugit oqallisiginaviar-
simanngikkaluarpaat, Siu-
mumit qineqqusaartoq Hans
Kleist oqarpoq.
Hans Klestillu parteqataa-
ta Storch Langep aappi na-
ngiinnarlugu ima oqarpoq.
- Nunaqarfimmiut pitsaa-
nerusumik atugassaqartinni-
arlugit taama qineqqusaaru-
teqarpugut. Taakku ukiuni
kingullerni ulluinnarni atu-
garisamikkut ajornartorsiuti-
gilersimasaat isiginngitsuu-
saanginnarsinnaanngilagut,
Storch Lange oqarpoq.
- Ilinniarsimasunik nuna-
qarfimmut tikisitsiniartaneq
ullumikkut ajornartoruju-
suuvoq, soorlu ilinniartitsi-
sunik. Taakku akileraarutip
allanngortinneqarneratigut
nunaqarfiit ornigilernarneru-
tilissavaat.
- Aamma suliffiit nutaat
namminersortunit pigineqar-
tut aallartinneqarsinnaalissa-
galuarput, Storch lange o-
qarpoq.
Akerleraat
- Nunaqarfimmiut immikkut
akileraarusersorneqalernis-
saat qineqqusaarutaannaa-
voq oqarluartaarnerinnaallu-
nilu, Isak Kleist Inuit Ata-
qatigiinit qineqqusaartoq o-
qarpoq.
- Nunaqarfimmiut akile-
raarutaat allanngortinnagit
tunisassarorfiissali pitsan-
ngorsaavigineqarnissaat pi-
sariqarneruvoq. Taakku pit-
sanngorsaavigineqarnerisa
akileraarutinik amerlaneru-
sunik isertitaqalerneq kingu-
nerissavaat.
- Aamma immatta pissa-
rititai atorluarneqarnerusari-
arput. Soorlu Islandimi
Norgimilu eqqussanik qeq-
qussanillu tunissassiortartut,
soormi aamma nunatsinni
taakkunannga tunissassior-
toqarsinnaassanngila, Isak
Kleist erseqqissaavoq.
Akulliit Partiannittaaq Si-
umup siunnersuutaa taper-
sersorneqanngilaq.
- Nunaqarfinnut aningaa-
saliissutaasartut ikilisarnial-
lugillusooq maannakkut Si-
umukkormiut siunnersuuti-
gaat. Nunaqarfinnut ani-
ngaasaliissutaasartut ukiuni
kingullerni ikiliartortittuar-
paat. Akerlianik aningaasa-
liissutigineqartartut amerli-
neqartariaqarput, Peter Sø-
rensen Akulliit Partiiat sin-
nerlugu qinigassanngortittoq
oqarpoq.
Aannguaq Poulsen Inuu-
suttut Ataqagtigiinnersoq o-
qarpoq immikkut akileraaru-
sersuinissaq piviusunngor-
sinnaanavianngitsoq.
- Nunaqarfimmiut sulli-
vinnik nutaanik aallartitsi-
nissaat qulaaraara. Aamma
taanna atulerneqassagaluar-
pat taava akissaqarnerit kisi-
mik periarfissaqarnerullitik
aallartitsinissaat ilimanarne-
ruvoq, Aannguaq Poulsen o-
qarpoq.
Tikitisitsisarneq
Aqaguani qineqqusaartut a-
vataaniit tikisitsisarneq,
KNI-p Royal Greenlandillu
namminersortunit ingerlan-
neqalernissaat pillugu oqal-
lisigaat.
Qineqqusaartullu tamar-
miullutik isumaqatigiissuti-
gaat avaataaniit suliartortu-
nik nakkutilliineq sukanner-
nerulertariaqartoq.
Aqqaluk Lyngep erseqqis-
sarpaa avataaniit suliartortu-
nik tikisitsisarnerup sukan-
nernerusumik inatsisileqar-
nissaa pillugu ukiarmi inat-
sisartut ataatsimmiinnerisa
nalaanni saqqummiussisi-
magaluarlutik.
- Avataanit tikisitsisarner-
up inatsisaataa sukkanner-
nerulernissaa pillugu saq-
qummiussaqarsimagaluarpu
gut, inatsisartunili amerla-
nerusuteqartut inatsigartip-
paat. Tamannali uniffigiin-
narnagu ukiuni aggersuni
sulissutiginiaqartariaqarpoq,
Aqqaluk Lynge oqarpoq.
Tamanna Atattaaviitsuul-
luni qineqqusaartup Vittus
Jerimiassen taperserpaa.
- Inatsit sukannerneruler-
tariaqarpoq. Qitiusumik
nakkutilliivimmik pilersit-
sisoqartariaqarpoq. Taassu-
ma sulliviit unioqqutitsisu-
mik tikisitsisarnersut misis-
suiffigisassuai.
- Assersuutigisinnaavara
siorna suliffeqarfissuaq
svejserisunik sulissusarsior-
mini sulilersussanut piuma-
saqarpoq ukiuni tallimani
savimminernik manngertor-
neq ajortunik svejserisutut
misilittagaqarsimassasut,
Vittus Jerimiassen oqarpoq.
- Kalaallit svejserinermik
ilinniarsimasut ikinngillat.
Svejserisartulli savimminer-
nik manngertorneq ajortunik
ukiuni tallimani misilitta-
qanngiinnarput. Tassa avaq-
qutitsiniarneq, Vittus Jerimi-
assen oqarpoq.
Agga Lund isumaqarpoq
avataaniit tikisitsisarneq
aamma patsiseqartoq.
Tunniussimanissaq
- Kalaaleqatitta ilaasa sulifi-
tik paarilluanngippallaar-
paat.
Taamaattoqartuartillugu
avataaniit sulisussatsinnik
tikisitsisariaqartarneq pisari-
aqartuassaaq. Taamaattumik
suliffimmut tunniulluarsi-
manissaq pisariaqarpoq, Ag-
ga Lund oqarpoq.
Atassummit qinneqqu-
saartoq Lorithe Henriksen
oqarpoq tikisitat nunatsini-
innerminni ilinniartitsisar-
nissaat pisariaqartoq.
- Tikisitat piumaffigin-
eqartariaqalerput nunatsin-
niinnerminni kalaallinut su-
leqatiminnut pikkorissaasa-
lernissaat.
Sisimiut borgmesteriat Si-
mon Olsen, Siumut, tikisit-
sisamermut akuliulluni ima
oqarpoq.
- Suliffissuarmi ukiorpan-
ni ittuuvunga. Tassaniinner-
ma nalaani kalaaliinnarnik
sulisoqarnissaq anguniarsi-
mavara, tamannalu angusi-
mallugu. Ajornartoqanngi-
laq. Maannaickullu Sisimiut
kommuniata sulisuisa ka-
laaliinnaanissaat anguniar-
para, Simon Olsen oqarpoq.
Aqqaluk Lyngillu kalaa-
liinnarnik sulisoqalernissaq
suli angujuminaatsuusoraa.
- KNI-mi qaffasinnerusu-
nut atorfissarsioraangatta
kalaallinik ilinniarluarsima-
sunik pissaaleqisarpugut,
taamaattumik tikisittanik su-
li atorfissaqartitsiuartussaas-
suugut.
KNI aamma Royal Green-
land namminersortunit pigi-
neqarlutik ingerlanneqartari-
aqalerput, Nikolaj Heinrich,
Atassut, oqarpoq.
- KNI namminersortunit
attartorneqarluni ingerlanne-
qartariaqarpoq.
Taamattuttaaq Royal
Greenland, Nikolaj Heinrich
oqarpoq.
Ippassammallu qinneqqu-
saarnermi Nikolaj Heinrich-
ip parteqataa
Otto Steenholdt tamanna
pillugu ima oqarpoq.
Suliffissuaq Royal
Greenland namminersortu-
nit pigineqariartuaarnissaa
sulissutigineqartariaqarpoq.
Taakkunanit pigineqalerpat
suliffissat nutaat pilersinne-
qassagaluarput.
KNI-p ingerlatsiviini siu-
littaasup Aqqaluk Lyngep,
IA, takorlooruminaatsippaa
ukiuni aggersuni KNI nam-
minersortunit ingerlatsivin-
ngortinneqalersinnaassasoq.
- Atagu KNI-p ingerlane-
ra patajaallisaqqaarallartigu.
Aamma piffissaasorinngi-
lara KNI-p maannakkut
namminersortunut tunniun-
nissaa. Ukiut pingasut qaa-
ngiupput ingerlatsiviit piler-
sinneqarmata. Piffissangaat-
siarsuaq atorlugu pilersinne-
qarsimapput. Pioreersoq i-
maaliinnarlugu allanngortit-
serneqarsinnaangilaq. Inatsi-
sartut piumasaat naapertor-
lugit ingerlatsiviuvoq.
- Soorlu aamma piumasa-
rineqarpoq sumiiffik apeq-
qutaatinnagu akit assigiis-
sasut. Annilaangassutigaa-
ralu namminersortunit i-
ngerlanneqalissagaluarpat a-
kit akitsorsinnaanissaat.
Maannakkut aamma nunat
allat suleqatigilersimavagut,
soorlu Canada niueqatigiler-
simagipput. Piorsarparput
sulilu piorsarneqartuassallu-
ni, Aqqaluk Lynge erseqqis-
saavoq.
Tapiissutit
Ataviitsuulluni qineqqusaar-
toq Vittus Jerimiasseq isu-
maqarpoq partiinut tapiis-
sutaasartut ikilineqartaria-
qartut atorunnaartariaqartul-
luunniit.
- Partiit tapiissutinik pi-
sarunnaartariaqarput. Tapii-
sarunnaarnikkut tapiissutil-
luunniit ikilinerisigut ani-
ngaasarpassuit sipaarneqa-
lissagaluarput,
Vittus Jerimiassen oqar-
poq.
Aqqaluk Lyngillu akillugu
ima oqarpoq.
- Demokrati naapertorlu-
gu nunatsinni ingerlatsiso-
qarpoq. Taamaattumik suli-
niuteqartut, soorlu partiit su-
liniuteqartutulli allatut aam-
ma tapiiffigineqartarnissar-
tik pisariaqartippaat, Aqqa-
luk Lynge oqarpoq.
Akulliit Partiannit qineq-
qusaartoq oqarpoq borgme-
sterit inatsisartunut qineq-
qusaartariaqanngitsut.
- Borgmesterit inatsisartu-
nut qineqqusaartariaqanngil-
lat.
Inatsisartuni ilaasortaana-
tik kommunimi borgmeste-
riuffimmini nukitik atorluar-
niarlissik. Taamaaliornikkut
pimoorussinerusumik innut-
taasunut pitsaanerusumik
sullissineq anguneqarsin-
naassaaq, Per Berthelsen o-
qarpoq.
Siumut sinnerlugu qineq-
qusaartoq Sisimiut borgme-
steriat Simon Olsen Per
Berthelsenimut akissuteqar-
luni ima oqarpoq.
- Borgmestiullunga illo-
qarfitsinni ajornartorsiutit i-
lisimaarilluarpakka. Taa-
maattumik inatsisartunut i-
laasortaalissagaluaruma ta-
manna ajoqutaanani iluaqu-
taaginnassaaq, Simon Olsen
erseqqissaavoq.