Atuagagdliutit - 23.02.1995, Blaðsíða 3

Nr. 16 • 1995
3
/jtuapsajfiMoL £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Suliffissaaleqineq
qanoqiliornitsigut
annikillisissavarput
NUUK (KK) - 4. marts inat-
sisartunut qinersinissamut
qineqqusaarneq naammas-
singajalerpoq.
Sammisat assigiinngitsor-
passuit, angisuut mikisullu,
nunatsinnut nunanullu alla-
nut tunngasut, qineqqusaar-
nermi ilanngunneqartarsi-
mapput. Ilaatigut paasiumi-
naassinnaasarpoq partiit as-
sigiinngitsut apeqqutinut a-
taasiakkaanut qanoq isum-
mertarnerat.
Taamaattumik AG-p paf-
tiit tallimat inatsisartunut qi-
nigassanngortitsisut qinnui-
gisimavai apeqqutinut aala-
jangersimasunut arlalinnut
qanoq isummmersimaner-
minnik akissuteqaqqullugit.
Apeqqutit sanileriiaameqar-
simapput, taamaalilluni atu-
artut assersuussisinnaaqqul-
lugit partiit akissutaasa qa-
noq innerannik.
AG-p apeqqutaasa siuller-
saraat suliffissaaleqinermut
apeqqutit.
Suliassat annersaat
Qularnanngilaq Inatsisartu-
nut ilaasortanngortussat -
qanorluunniit inuttalersor-
neqarsimagaluarunik - suli-
assaasa annersarissagaat u-
kiup 2000-ip tungaanut Ka-
laallit Nunaanni suliffissa-
qartitsinerup pitsaasumik
aaqqiivigineqarnissaa.
Suliffissaaleqineq ullu-
mikkut erseqereerpoq. Sulif-
fissaaleqineq qanoq ittuu-
nersoq kisitsisitigullu takus-
sutissiat qanoq ilillugit paa-
sisarnerigut apeqqutaatillu-
git, ullumikkut Kalaallit Nu-
naanni suliffissaaleqisut
4.000-t missaannik amerlas-
suseqarput. Ukiullu tulliut-
tut qulit ingerlaneranni i-
nuusuttut 3.000-t missaat
suliffissarsiulersussaassap-
put. Kalaallit Nunaallu suli
siuariartortinneqassappat
taakku aamma suliffissaqar-
tinneqartariaqarput.
Kina...?
Suliassaq annertooq taman-
na qanoq ililluta aaqqiivigi-
sinnaavarput? Ukiuni agger-
suni suliffiit tuusintilikkaat
qanoq ililluta pilersissava-
vut?
- »Inuiaqatigiit pisuussu-
tigaat«, qallunaat rockertar-
tut aasaq nunatsinnut tike-
raartut taama erinarsuusior-
simapput.
Inuiaqatigiilli kisimik pi-
suuppat? Namminersorner-
ullutik Oqartussat ajornar-
torsiutitsinnik tamanik aaq-
qiisuussaappat? Imaluunniit
namminersortut ukiorpassu-
arni kissaatigisamittut peri-
arfissinneqarsimappat, peri-
arfissinneqarnertillu atorlu-
arniarsimavaat? Aktietigut
ingerlatsiviit pisortanit pi-
gineqartut namminersortunit
ingerlanneqalissappat, ima-
luunniit inuiaqatigiit politi-
kerit aqqutigalugit suli nak-
kutilliissappat inuunermut
pingaaruteqarluinnartunik
angallassinermik, pilersui-
nermik aamma tunisassior-
nermik?
Apeqqutit amerlasoorpas-
suupput, akissutissaallu a-
jornaatsuinnaanngillat.
Taamaattoq partiit tallimat
qinnuigisimavavut Kalaallit
Nunaanni suliffissaaleqine-
rup annikillisinneqarnissaa-
nut qanoq iliuuseqarumaner-
sut.
Lars Emil Johansen,
Siumut
Suliffissat aatsitassarsiomik-
kut takornariaqarnikkullu
annertunerusumik pilersior-
torneqassapput, ukiunilu qa-
ninnerni ineriartortinneqas-
sallutik. Suliniutit aallarte-
reerput. Misissuinerit anner-
tuut ingerlanneqarput, sulilu
soqutiginaatilinnik aatsitas-
sarsiornermik suliaqartut so-
qutigilluagaannik nassaar-
tortoqarluni. Peary Land-imi
zinki, Qeqertarsuarmi Nuus-
suarmilu nikkel-i, Nuussu-
armi uulia, sumiiffinni assi-
giinngitsuni ujaqqat erlin-
nartut aammalu Nuup ava-
taani gas-eqarfik isumalluar-
figisatta ilagaat. Kiisalu
aamma massakkumut aqut-
seriaasiusup eqaanneruler-
nissaa pisariaqartipparput.
Tamakkuttaaq Siumup inat-
sisartuni naalakkersuisunilu
nutaani suleqataaffiginiar-
pai, ilaatigut tamaani nunat-
sinni aatsitassat pillugit al-
laffipput aqqutigalugu. Ta-
kornariaqarneq ineriartorlu-
arpoq, ingerlalluaannassap-
pallu suliffiit allat, soorlu
outfetters-it, takornariartitsi-
sartut, qimussiussisartut il.il.
pilersinneqarsinnaanissaat
qularinngilarput.
Takornariartitsinermi aat-
sitassarsiomermilu sullissi-
nerit aallartinneqartut aam-
mattaaq suliffissanik piler-
sitsisinnaapput, taamatullu
niuernermik ingerlataqartut
inuiaqatigiinni suliassat a-
merlinerisa nassatarisaanik
kaaviiaartitatik amerlaneru-
lernersut malugilerumaar-
paat.
Tamatuma saniatigut Si-
umumiit sulissutiginiarpar-
put suliffiit avatangiisinut
attuumassuteqartut qallunaat
avatangiisinut ministeriaqar-
fiata suleqatigineratigut uki-
uni qaninnerni pilersinne-
qarnissaat, taannami aamma
massakkut suleqatigillualer-
eerparput. Energiofficer-itut
atorfimmik, pinngortitamik
mingutsaaliuinermik sulia-
qartussamik il.il. atorfinitsit-
sisoqarnissaa eqqarsaatigi-
neqarpoq.
Kiisalu mittarfiliortiter-
nerup nassatarisaanik sulif-
fiit arlalissuit pilersinneqas-
sapput - sanaartornerup na-
laani, kisiannili aamma ki-
ngusinnerusukkut - tassa su-
liffissat angallannerup pisa-
riillisaaffigineqarnerani suli-
assaqarnerulernermi »auto-
matisk«-imik takkuttussat.
Suliassanut immikkut ilisi-
masallit ilinniartitaanerat pi-
areersarneqalereerpoq, siu-
nissamilu qaninnerpaami a-
allartinnissaminnut piariis-
salluni.
Aatsitassarsiornermut ani-
ngaasaliissutit nunarsuatsin-
ni aatsitassarsiornermik suli-
aqartunit pissarsiarineqar-
tassapput. Soqutiginninneq,
massakkumut malugisarsi-
masarput pitsaanngitsutut o-
qaatigineqarsinnaanngilluin-
narpoq, isumaqarpugullu i-
lisimasassarsiornerit inger-
lanneqareersut nunarsuatsin-
ni aningaasaleerusuttunik al-
lanik soqutiginnitsitsilernis-
samut tunngavissaalluartut.
Takornariaqarnerup ani-
ngaasalersorneqarnissaa
namminersortunit isumagi-
neqassaaq, kisiannili nam-
minersortut aningaasaliinis-
saat utaqqinarsissagaluarpat
pisortat aqqutissiuussinissa-
minnut piareersimapput.
Daniel Skifte,
Atassut
Atassutip naligiissumik u-
nammilleqatigiissinnaaneq
tunngavigalugu namminer-
sortut pisortallu pigisaannik
suliffissanik pilersitsiniar-
poq. Suliffiit namminersor-
tunit pigineqartut ingerlatsi-
nerminni angivallaarujussu-
artunik aningaasartuuteqar-
tarput, soorlu innaallagis-
samut, imermut angallassi-
nermullu. Akit angivallaar-
tut taakku appartittariaqar-
put. Aamma saniatigut ani-
ngaasartuuteqartarput suli-
sumik inissaqartinnissaan-
nut, tamannalu unammiller-
nermik equngasumik piler-
sitsisarpoq. Taama iliornis-
saq pisariaqarluinnarpoq
namminersorluni inuutissar-
siorneq ingerlallualissappat.
Aningaasartuutit ikiline-
qarpata sulerusussuseq an-
nerulissaaq. Suliffissat a-
merlanerulissapput, isuma-
ginnermut aningaasartuutit
ikililutik akileraarutitigut i-
sertitassat amerlissapput. II-
loqarfinni suliffinnik piler-
sitsisoqassaaq nunanit alla-
nit pisiortortariaqarnermik
killiliisussanik, soorlu sulia-
nik inerneqanngitsunik i-
naarsaanerit sanaartorner-
mut, illuliornermut allanullu
atugassanik kiisalu avam-
mut nioqqutissat inaarneqar-
nerullutik suliarineqarnerisi-
gut. Nunaqarfinni suliffissa-
nik pisariitsunik ingerlatsi-
sitsisariaqarpoq, soorlu u-
jaqqanik silisinermik sana-
lukkanillu takornarianut tu-
niniagassanik aamma inuus-
sutissanik nunatsinni tuni-
niagassanik. Apeqqutaavoq
isumassarsisarneq, siunner-
sorneqarneq aaqqissuussil-
luarnerlu.
Sulisa aallartitsiortortuu-
sinnaavoq, pisortalli suliffiit
namminersortunut tunniuk-
kiartuaartariaqarpaat. Tas-
sunga atatillugu pingaarluin-
nartuuvoq aallarteriarnerin-
narmut aningaasaliisoqas-
sanngimmat. Ukiunili aal-
larnisarfinni ajornartorsior-
fiusuni suli tapeeqqittoqar-
sinnaasariaqarpoq suliffiit a-
kilersinnaasumik ingerlaler-
nissaasa tungaannut. Qular-
naartariaqartoq tassaavoq
suliffiit patajaatsumik ataa-
vartuulernissaat.
Taaneqareersut saniatigut
takornariartitsineq aalluttari-
aqarpoq suliffissarpassuar-
nik pilersitsisarmat. Pisaria-
qarpoq hotel-inik sutorniar-
tarfinnillu piorsaanissaq, su-
lisussanik assigiinngitsunik
ilinniartitsinissaq. Hotelit
sutorniartarfiillu namminer-
sortunit ingerlanneqassap-
put, ilinniartitsinerli pisorta-
nit ingerlanneqassalluni.
Atassut aamma isumaqar-
poq suliffissanik pilersit-
sisoqarsinnaasoq aningaasat
nunatsinni kaaviiaartinne-
qarnerulerpata. pisortat nu-
natsinni suliffiit atornerusa-
riaqarpaat. Pisiortomermut
politikkeqartariaqarpoq nu-
natsinni nioqquteqartut pi-
siniarfigineqarnerunissaan-
nik, naqiteriviit atorneqarne-
runerannik, sanaartornermut
atortussiortunit atuineruner-
mik il. il.. Soorlu pisortat i-
ngerlataannik asfaltiliorfe-
qarsinnaavoq.
Namminersortunit inger-
latsineqassava? Aap, Atas-
sut taama isumaqarpoq.
Josef Tuusi Motzeldt,
Inuit Ataqatigiit
Inuit Ataqatigiit isumaqar-
put nunatsinni aningaasarsi-
orneq ukiuni qaninnerni a-
lannguuteqangaarnavian-
ngitsoq, tassa inuiaqatigiit a-
taatsimut aningaasat atorsin-
naasaasa taamaaginnarallar-
nissaat ilimanarpoq.
Takornariartitsinikkut aa-
titassarsiornikkullu iluaqu-
tissat ullumikkullu neriunaa-
tillit, aatsaat ukiut 5-10 i-
ngerlaneranni malunnaati-
limmik sunniuteqalersin-
naapput.
Pissutsit piviusut tamakku
tunngavigalugit suliniute-
qartariaqarpugut, piviusorsi-
orneq naapertorlugu sulias-
sanik ullumikkut piviusun-
ngortinneqarsinnaasunik su-
liassaqartitsinissaq anguni-
arlugu. Ullumikkut suliffis-
saqartinneqanngitsut eqqar-
saatigalugit, taakkua piu-
massuseqarnerat sulerusus-
suseqarnerallu attattuartari-
aqarput.
Illoqarfinni nunaqarfinni-
lu aningaasarsiornikkut an-
nertusaanissaq siunertaralu-
gu, suliniuteqartariaqarpu-
gut ataatsimut »ineriartor-
titsinermik« taaneqarsinnaa-
sumik.
Nunaqarfinni piniartoqar-
fiusuni, ullumikkullu taama-
tut inuuniuteqartunut ajor-
nartoorfiusuni, nioqqutissa-
nik ineriartortitsisoqartaria-
qarpoq: piniakkat kisiisa eq-
qarsaatiginagit, nioqqutissi-
alli aamma allat annikitsun-
nguakkaarlugit nioqqutissia-
rineqarsinnaasut aallunne-
qartariaqarput.
Soorlu ullumikkut nunat-
sinni inuussutissanik pisari-
aqartitsineq tunisassiarine-
qartartunit annertunerujus-
suuvoq.
Ajornartorsiutaavorli
nioqqutissanik siammarteri-
niarneq: qullukkat mattallu
matumani assersuutissaq-
qipput, nunattami iluani ni-
oqqutigineqarsinnaasut an-
nertunerujussuugaluarmat.
Aamma annertuumik suli-
assaqartitsisinnaasoq alla
tassaavoq pequtinik allanillu
ineriigaanngitsunik suleri-
aqqiisinnaaneq, qisuit sule-
riaqqillugit pequtillu arner-
nik annoraaminermillu qal-
lersorlugit.
Inuit Ataqatigiit aningaa-
sarsiornikkut pisortat nam-
minersortulli oqimaaqatigi-
issumik ingerlatinnissaat an-
guniagarivaat. Ukiuni mak-
kunani nuannaartorisarsior-
luni ingasattorsuarmik nam-
minersortunut tunniussuini-
arsarineq, partiit ilaannit in-
gerlanneqartoq, nangarsima-
artariaqartutut isumaqarfiga-
arput. Paasisimasariaqar-
parput nunarsuatta ilaani su-
miinneerluta aammalu pa-
asisimasariaqarpoq nammi-
nersortut nalitsinni aatsaat
taamak- periarfissarissaarti-
gilersimammata.
Taamaattumik aningaasal-
iissutit suliffinnik pilersitsi-
viusinnaasunut inissittari-
aqarput, pisortaneersuuppata
namminersortuneersuuppa-
taluunniit assigiimmik.
SULISA A/S nunaqarfin-
nissaaq ineriartortitsinermut
aningaasaliissuteqartariaqar-
poq.
Aningaaseriviit pappiala-
nut nalilinnuinnaq aningaa-
salersuisinnaanngillat.
Knud Kleist,
Issittup Partiia
Issittup Partiiata anguniar-
paa suliffiit sapinngisamik
amerlanerpaat namminer-
sortunit tiguneqarnissaat.
Taamaattumik anguniarta-
riaqarparput imaani nunami-
lu namminersortut inuus-
sutissarsiutaasa siuarsame-
qarnissaat sapinngisamik
patajaannerpaamik. Partiip
akuersaarnartinngilaa inuus-
sutissarsiutit namminersor-
tunit ingerlanneqartut ukiu-
miit ukiumut ikiliartortinne-
qarnerat, pissutsillu tamak-
ku nunap aningaasarsiornera
suliffissaaleqinerullu anner-
tusiartuinnarnera eqqarsaa-
tigalugit inuiaqatigiinnut nu-
anninngitsunik kinguneqar-
tarput.
Sulisussarsiortarneq eq-
qarsaatigalugu piaarnerpaa-
mik inatsisiliortoqartariaqar-
poq, taamaalilluni kalaallit
suliffinnut mattunneqaqqu-
nagit oqaatsinik atuisinnaa-
nermik amigaateqarnertik
pissutigalugu. Qularnaartari-
aqarparpullu inuusuttut pit-
saasumik ilinniartinneqar-
nissaat, taamaalillutik sulif-
fittaarunik ajunngitsumik tu-
nuliaqutaqaqqullugit. Ka-
laallit Nunaanni inuusuttut
tamarmik pisariaqartitamin-
nik ilinniagaqarsinnaanngil-
lat. Tamatumani atuarfiit i-
nuusuttut atuarfigisinnaasaat
ikippallaaqimmata, kisianni-
li inuusuttunut pingaarute-
qarpoq ilisimasassanik pis-
sarsinissaat, tamatumanilu
atorfissaqartinneqarput ef-
terskolet. Ilisimasassanik
nalinginnarnik inuusuttut i-
linniartinneqarnerat nunat-
sinni pileqqaarpoq eftersko-
let aqqutigalugit, taakkulu
inuusuttunut annertoorujus-
suarmik sunniuteqarsimap-
put. Efterskolellu ullumik-
kut Kalaallit Nunaanni pisa-
riaqartinneqarput.
Mittarfiit suliffissanik pi-
lersitsissapput. Issittup Par-
tiia isumaqarpoq, mittarfili-
assatut pilersaarutigineqar-
tut ilaat unitsikkallarneqar-
tariaqartut, mittarfiit sanane-
qartariaqartut katillutik 1
milliard koruuninik naleqar-
tussat. Mittarfiit taakku aat-
saat sananeqartariaqarput a-
ningaasarsiorneq ullumik-
kutut ajornartorsiorfiujunna-
arpat. Aningaasat mittarffili-
ornissamut atorneqartussat
nunaqarfinni pissutsit pit-
sanngorsarnissaannut ator-
neqartariaqarput, tamatuma-
ni nunaqarfinni suliffissa-
qartitsiniarneq aamma eq-
qarsaatigalugu.
KNI suliffeqarfitta an-
nersaasa ilagaat. Taamaattu-
mik Issittup Partiia isuma-
qarpoq, tusagaq tupinnarlu-
innartuusoq KNI 70 millio-
ner koruuninik amigartoor-
uteqarsimassappat. KNI-p
ingerlanneqarnera pitsann-
gorsartariaqarpoq. KNI
Danmark-imisulli moms-i-
mut 25 procentinik akiliineq
ajorpoq, taama'attorli KNI-p
nioqqutissat Danmark-imi
tunineqartamerannit akisu-
nerujussuanngorlugit tuni-
sarpai. Tamanna pissutaaqa-
taavoq Kalaallit Nunaanni
inuuniarnerup akisunerujus-
suanut. Piffissanngorporlu
akit apparneqarnissaannut.
Tamannalu Kalaallit Nu-
naanni suliffissaqartitsiniar-
nermut akillu apparneqar-
nissaannut iluaqutaassaaq.
Bjarne Kreutzmann,
Akulliit Partiiat
Akissutit Akulliit Partiiata
qineqqusaarutitut saqqum-
miussaanni akineqareersi-
massagaluarput.
Kisianni suliffissat pitsaa-
nerusumik pilersinneqarsin-
naapput namminersorlutik
inuussutissarsiutinik inger-
lataqartut suleqatiginerisi-
gut. Qineqqusaarutitsinni i-
matut allappugut: »Piginne-
qatigiiffiit pisortanit politik-
kikkut aqunneqartut allanut
iluaqutaasinnaagaluanik su-
miginnartitsisarput, taman-
nalu qaangerneqarsinnaassa-
galuarpoq, inatsisiliortut
namminersorlutik inuutis-
sarsiuteqartunik sapinngisa-
mik annertunerpaamik peri-
arfissiigaluarpata.«
Taamaalilluta suliffissat
namminersortunut imaluun-
niit pisortanut inissinneqas-
sanersut pillugu apeqqut a-
kineqarpoq.
Allatut oqaatigalugu, Ka-
laallit Nunaanni namminer-
sortunngorsaaneq piviusun-
ngortinniartariaqarpoq, tun-
ngavissaqanngitsumik nam-
minersortunik periarfissii-
nissaq oqarutigiinnaqattaa-
ginnarnagu.
Taamaammallu sooruna-
mi immitsinnut aperisaria-
qarpugut - qanoq iliornikkut
suliffissanik pilersitsisoqar-
sinnaava? Tamannalu imatut
akissavarput: Avataaniit ani-
ngaasanik amerlanerusunik
pissarsisariaqarpugut. Inui-
aqatigiinni ingerlatseriiatsit
allanngortinneqassapput,
taamaalilluta namminersor-
tunut annertunerusumik pe-
riarfissiisinnaagatta. Nam-
minersortut annertunerusu-
mik periarfissinnerisigut i-
nuiaqatiinni aningaasaleer-
usussinnaasut amerlaneru-
lersinnaapput.
Partiip imaaliallaannar-
nikkut suliffissanik 7000-i-
nik pilersitsiniartoq paatsi-
veerusimaarpoq, tamannalu
uagut partiitut suliffissanik
soqutiginnittutut pingaame-
rutillugu anguniakkatsinnut
suliniarusussusermik ami-
gaateqarnermik ersiutaavoq
- INUIAQATIGIINNI INE-
RIARTORTITSINISSAQ.
Suna peqqutaanersoq kik-
kut tamarmik nalunngilaat.