Atuagagdliutit - 14.03.1995, Side 21

Nr. 21 • 1995
21
GRØNLANDSPOSTEN
Inissialiorneq namminersortunit aningaasaliiffigineqartoq unikaallatsinneqarsimavoq »taarsigassarsisinnaannginneq« pissutigalugu, naalakkersuisut oqallisissiaal malillugu Kalaallit
Nunaata nalaassimasaa.
Det privatfmansierede boligbyggeri er blevet bremset på grund af den »kreditklemme«, som Grønland ifølge landsstyrets debatoplæg befinder sig midt i. (Foto: Knud Josef sen).
Naalakkersuisut aningaasat
uninngasut sulitikkusuppaat
Grønlandsbanken-ip Nuna Bank-illu suliassatik iluamik naammassineq
ajoraat naalakkersuisut oqallisissiaanni »Suliffiit Toqqissisimanerlu -
kingulissatsinnut«-mi oqaatigineqarpoq
NUUK(KK) - Aningaaseri-
viit marluk, Grønlandsban-
ken aamma Nuna Bank 1
milliard kronit missaanni
uninngasuuteqarput, sumut
atussallugit ilisimarpianngi-
saminnik.
Taamaammat aningaaseri-
viit kalaallit milliardiutaat
qallunaat allagartaataannik
nalilinnik pisissutigisima-
vaat. Erniaqarluarput, kisi-
annili aningaasat nalingi ni-
kerartuarput, taamaammallu
aningaaseriviit naatsorsuu-
taat ingerlatsinerallu pitsaa-
ngaluaqisut annaasaqaataa-
sinnaapput. Tamannalu ani-
ngaaseriviit 1994-imut naat-
sorsuutaanni takoqqammer-
parput, tassami pappiaqqat
nalillit uninngasuutigineqar-
tut katillugit 62 millioner
kroninik appartittariaqarsi-
mapput.
Aningaaseriviit taamaalil-
lutik inerteqqutaanngitsunik
aningaasanik Kalaallit Nu-
naanniit annissuipput, taa-
maakkaluartorli aningaasa-
nik annissuisunit kisimiin-
ngillat. Aammattaaq pisortat
namminersortullu suliffe-
qarfiutaat aningaasarpassu-
arnik Kalaallit Nunaanniit
annissuipput.
Aningaasanik nunamiit
annissuineq
Naalakkersuisut oqallisissia-
anni »Suliffiit Toqqissisima-
nerlu - kingulissatsinnut«-
mi allassimavoq aningaaser-
iviit marluk, Grønlandsban-
ken aamma Nuna Bank
namminersortunut aningaa-
salersuinissamut piginnaa-
neqanngitsut piumassuse-
qanngitsulluunniit.
»Soorunami nunatsinni a-
ningaaseriviit qitiusumik i-
nissisimapput najukkami a-
ningaaserivittut inissisima-
nertik aqqutigalugu. Kisian-
ni nunani allani aningaaseri-
viit - pingaartumik qallunaat
aningaaseriviisa - taarsigas-
sarsisitsisarnerup aningaasa-
nillu toqqorterisarnerup ilaa
annertooq tigummilersima-
vaat. 1988-imi nunat allat a-
ningaaseriviini aningaasat
toqqorneqartut erniaasa aki-
leraaruteqaataasussat kalaal-
lit aningaaseriviini marlunni
taakkunani aningaasat toq-
qortikkat erniaannit akile-
raaruteqaataasussanit amer-
lanerupput.«
Aammattaaq taamatut
millionilippassuarnik inuia-
qatigiinniit aniatitsineq naa-
lakkersuisut nassuiaatissa-
qartippaat:
»Namminersornerullutik
Oqartussani suliffeqarfinni-
lu Namminersornerullutik
Oqartussanit pigineqartuni
nunanit allanit taarsigassar-
siniartarneq atorneqarneru-
leriartorsimavoq kalaallit a-
ningaaseriviisa inatsisitigut
killilersugaanerat pissutiga-
lugu, inatsisimmi taakku
sullitanut ataasiakkaanut a-
merlanerpaaffilikkanik taar-
sigassarsisitsisinnaaneq aa-
lajangersarsimammassuk.«
80-ikkut atugarissaarfi-
usut 90-ikkunnit atugaris-
saarfiuvallaanngitsunit taar-
serneqarmata Namminersor-
nerullutik Oqartussat milli-
ardip missaani nunani allani
aningaaserivinnit taarsigas-
sarsisimapput.
Akiitsut taakku landskar-
sip akilersuleruttorpai. Uki-
ut tamaasa aningaasanut
inatsimmi 150 millioner
kroninik sinneqartoortarnis-
saq siunertarineqarpoq,
taakkuulu nunani allani
aningaaseriviit taarsigas-
sarsianut erniarititaannut
akiliutitut Kalaallit Nunaan-
niit nassiunneqartar-
tussaapput.
T aarsigassarsisinnaan-
nginneq
Naalakkersuisut oqallisissia-
minni kalaallit aningaaseri-
vii marluk taarsigassarsiari-
tittakkaminnik aningaasanil-
lu toqqortertittakkaminnik
oqimaaqatigiinngippallaa-
mik ingerlatsinerat isornar-
torsioipaat.
»Naak suliffeqarfinnik
nutaanik pilersitsinissaq su-
liffeqarfinnilluunniit pio-
reersunik ineriartortitsinis-
samut aningaasaliinissamut
pilerissuseq ukiuni kingul-
lerpaani annikitsuinnaasi-
magaluartoq aningaasalii-
sarfiit namminersortut ani-
ngaasanik inissiinissamik
pisariaqartitsinerup taarsi-
gassarsinissamillu pisaria-
qartitsinerup akornanni ata-
qatigiinneqameq naammas-
sisinnaasimanngilaat.
Taamatut pisoqarnera
taarsigassarsisinnaanngin-
nertut oqaaatigineqarsinnaa-
voq, tassa suliffeqarfiit siu-
nissamut qularnaakkanik
suliniutillit aningaasat pisa-
riaqartitatik taarsigassarsi-
sitsisarnermi ingerlatsinik-
kut killilersuivallaarneq pis-
sutigalugu taarsigassarsia-
risinnaasarsimanngilaat - pi-
ngaartumik siunissamut u-
ngasinnerusumik aningaasa-
liissutaasinnaasut eqqarsaa-
tigalugit.
Tamatuma makku ilaati-
gut noqisimaarsimavai - i-
nissialiorneq namminersor-
tunit aningaasalersorneqar-
toq, matumani piginneqati-
giilluni inissiaatileqatigiiffiit
inissialiaat ilanngullugit
- akunnittarfeqarneq, tas-
sami ingerlatseqatigiiffiit
nutaat hotelinik pioreersunik
aningaasatigut ajutoornerup
kingorna akikillillugit pisia-
risinnaasaminnik, ernialer-
sorneqarsinnaasunik nalikil-
liliivigineqarsinnaasunillu
pissarsiniarnertik ajornaku-
soortissimammassuk
- suliffeqarfinnik nutaanik
nalinginnaasumik aningaa-
satigut ulorianartorsiorsin-
naasunik aningaasaliisartu-
nillu aningaasaliiffigineqar-
tunit annertunerunngitsumik
ulorianartorsiorsinnaasunik
pilersitsinissaq.«
»Taarsigassarsisinnaan-
nginnerup kingunerisa ila-
gaat pisortatigoortumik ta-
piissuteqarnermi aaqqis-
suussinernik taarsigassarsi-
sitsisartut pioreersut uloria-
nartorsiorsinnaanerannik an-
nikillisitsisisunik nutaanik
pilersitseqqullugit naalak-
kersuisut tatineqarneruleri-
artornerat.
Taarsigassarsisitsisarner-
mi pisortatigoortumik aaq-
qissuussinerit ulorianaati-
gaat aningaasartuuteqartar-
nermi ilusiliinerup imminut
akilersinnaanngisaannartus-
sap pilersinneqartarnera,
pissutsillu ajorsinerpaaffian-
ni tapiissutit kaaviiaartullu-
sooq pinermi pissutsit pissu-
sissamisoortut atorunnaar-
sinneqarlutik, ilaatigut sulif-
feqarfiil ingerlalluarnerpaat
suliffeqarfinnit ingerlalluan-
nginnerusunit aningaasanik
sulisussanillu pissarsinissa-
minnut periarfissaarutsinne-
qamerisigut.«
Sulisa A/S
Aningaaseriviit piuman-
ngippata landskarsi pisaria-
qalissaaq.
Naalakkersuisut oqallisis-
siaminni »Suliffiit Toqqis-
sisimanerlu - kingulissatsin-
nut«-mi taamatut ineriartor-
titsinerpiaq tikkuarpaat.
»Aningaasaliisartut nam-
minersortut tunuarsimaame-
risa kinguneraat Inuussutis-
sarsiutinik ineriartortitseqa-
tigiiffimmik naalakkersuisut
pilersitsinerat, taassumalu a-
ningaasat sulinermini atu-
gassai Namminersornerullu-
tik Oqartussat akiliuteqame-
risigut siullermik pissarsia-
rineqarput. KNI-p suliffe-
qarfiutai, Royal Greenland
soqutigisaqaqatigiillu allat
Namminersornerullutik O-
qartussat akiliutaannut ilas-
suteqarniarlutik neriorsuute-
qarsimapput.
Taamaattorli Inussutissar-
siutinik ineriartortitseqati-
giiffik suliffeqarfinnut nu-
taanut pioreersunullu ani-
ngaasalersuisuuginnassan-
ngilaq, aammali aaqqiineq
aaqqiinernit allanit katiti-
gaagajuttassalluni, tassani
teknikkikkut ilisimasanik i-
ngerlatseqqinneq siulersui-
nikkullu siunnersuineq ilaa-
tinneqartassallutik, suliffe-
qarfinnik imminut akilersin-
naasunik piuinnartitsinissaq
ineriartortitsinissarlu siuner-
tarineqarlutik, taamaalillutik
taakku ineriartortisinermut
akisussaassusermik tunitsi-
viusartunullu naleqqussar-
nissamik nammineerlutik ti-
gusisinnaasunngortillugit.
Inuussutissarsiutinik ine-
riartortitseqatigiiffiup piler-
sinneqarneratigut inuussu-
tissarsiuteqarfiit nutaat ine-
riartortinneqarnissaat atorlu-
arneqarnissaallu naalakker-
suisut aamma naatsorsuuti-
gaat, taamaalilluni suliffis-
saqartitsinissaq suliassaqar-
fiit amerlasuut atorlugit qu-
lakkeerneqartillugit. Tama-
tuma Kalaallit Nunaata
aningaasaqarnera nukittor-
sassavaa, aalisarnermillu i-
nuussutissarsiuteqarnermik
p i n n g i t -
suuisinnaanngissuseq mil-
lisillugu.
Oqallisissiami »Suliffiit
Toqqissimanerlu - kingulis-
satsinnut«-mi Kalaallit Nu-
naanni aningaasaqarnerup
ilomaap tungaanut saatinni-
arnerani ajornartorsiutit qiti-
ulluinnartut qaangemiarnis-
saannik eqqartuisoqarpoq,
kiisalu ukiuni tulliuttuni inu-
iaqatigiit atugarissaarlutik
inuunerisa allanngortinna-
veersaarneqamissaat anner-
tusarneqarnissaallu anguni-
arlugu suliffissanik pilersit-
sinissanti piumasaqaataasu-
nik nassuiaasoqarluni.
Naalakkersuisut oqallisis-
siaanni ilanngullugu Grøn-
landsbanken aamma Nuna
Bank inuiaqatigiinnut ka-
laallinut aningaasaliisarnik-
kut mianersorpallaamersuat
uparuarneqarpoq.
AG sisamanngorpat saq-
qummerpat aningaaseriviit
marluullutik akissapput.