Atuagagdliutit - 03.10.1995, Blaðsíða 14
14
Nr. 77 • 1995
GRØNLANDSPOSTEN
Nammineersiraiaajuaannarput
All. Marianne Petersen
V
^ /3 - 06 .
vfV ø-iC. 01 <l£ dstXsQ *-htse-f n éULc*£éi pfouo o££z<.-*-t q^'
JH *u S » $y> oic^u^*~> U^O Hsh^aJZ-6 •>/
i'Kn 'Å, cCIas* ÅjUcU-=t(L'ru*^ O^ol^duvi^'O /LéL x
1 ^ ; rJLl
jciln "£f>? cktu^yi T&* f fa <T\> Otn CLs> dJh< (h> /~o ijj otl^n 4-+/ Ot* «/> oL@u i# A<
^ aJouxt-p *rj?j^axx. £-> j (tu^u-ocnn-jL.) O-*oULtL^ta^ J~; in a«ju tj
AtjrST• jtyi**cj .-V*..?-
4~~ Hu^n«^ , Sc'oim.,'*u<g. a“~la-
L*^j ^t, rht-, t ol&.' é> <l^rJ Aeu, ct&S&'p^el.
/ uist^pcn Q-er&y.fr- ‘ tLrxctfcc^tu tot*,'4. U&, g / xOLpw4-eL*n
JV>
'f+r *
<l*j <1xt-rV &-i-u-gJt_>
aÅxodiLuixfUx'o/iA^-,‘ f fogf Ag ’7<w-+, 4/W>. ?/>"VaJ •
/ ( r/f
/» -
■ZoL
-- -fniteX«
fa( Hjul* ot <J& .
Q CUi^f t+l «/-> 4^ .
Ukiualuit matuma siomati-
gut nalaatsornikkut nassaa-
risimavakka Knud Rasmus-
senip 1905-imi, John Mølle-
rimut (Atuagalliutinik aallar-
niisup Lars Møllerip -
(Aqqalup) emeranut, assili-
isumut, allagai, John Mølle-
rillu Knud Rasmusenimut
akissutai, tamarmik kalaalli-
sut allakkat. Taakkua tamar-
mik soqutiginaqimmata ma-
tumuuna issuarlugit saqqum-
miuppakka. Kalaallit piniar-
tuunérmiit aalisartuunermut,
tamatumalu kinguneranik a-
tugartuussutsimut ikaarsaari-
artulernerata inuuniarnikkut
atugarisatigullu nassatarisi-
masaanik soqutiginaatilinnik
imaqarput. Minnerunngitsu-
mik soqutigalugit atuarsima-
vakka John Møllerip akissu-
tai apeqqutinik imaannaan-
ngitsunik ilaqartut. Eqqartor-
neqartut ukiut 90 qaangiu-
teersut suli soqutiginaateqar-
put.
Allakkat toqqortaaginna-
ratik amerlasuunit atuarne-
qarsinnaaqqullugit ilanngu-
tassiaraakka. Oqaasertaat al-
lanngortinnaveersaarlugit al-
lattaatsimut nuutiinnarlugit
issuarpakka.
Knud Rasmussen ima
allappoq:
København, 30/3 1905.
Asasara John Møller.
Sineriak tamaat naallugu
angalasinnarluta qallunaat
nunaannut tikikkatta, Myli-
us- Erichsen uangalu, sapin-
ngisannguatsinnik angalagal-
laratta kalaallinut oqaaseri-
sartakkavut naapertorlugit
ikiorniarlusilu illersorniar-
lusilu oqaluttarlutalu ataatsi-
miigiarfissuarni, allattarsi-
mavuguttaaq atuagassiatigut.
Kalaallit siunissaat ukioq
tamanna assorsuaq oqaluuse-
rineqarsimavoq qallunaat
nunaanni.
Sineriak angalagatsigu mi-
sigaarput kalaallit ikinngitsut
ajorsarlutillu ilungersortut;
sualuttumik ukioraangat a-
jorsarnartoq qasseersuarnut
akiugassaajunnaarluni tikiut-
tarpoq avannaanni kujataani-
lu.
Kalaallit maanna ajorsale-
riartornerlutik? Taamaappal-
lu sunamitaava patsisaava?
Avanersuaq avanngarni-
tsani kuisimanngitsuni In-
naannganermi, ungataanilu
ukiumi 1903-04 ukiigatta,
taavanimiut illoqatigalugit
peqatigiuaannarlugillu tama-
tigut, annikilliortunik ajor-
sartunillu takusaqanngilluin-
narpugut. Qallunaaqaratik al-
lanillu ikiorteqanngilluinnar-
lutik - piniarneq kisiat isu-
malluutigalugu ajorsaatsor-
suullutik inuupput. Killorli
qallunaanik atugartuusunik
iluaqusersomeqaratik!
Tamakkua isumaliutigile-
riarlugit ima ilissi kalaaliu-
susi aperiumagaluarpassi:
kalaallit maanna ajorsaleri-
artornerlutik? Qallunaaqan-
ngikkallarnerminnit maanna
ajorsarnerunerlutik, upalu-
ngaaqqutissanillu iluaqutis-
sanillu angalasarnerminnut
piniartarnerminnullu peqa-
runnaariartornerlutik? Taa-
maappallu sunamitaava pa-
tsisaava?
Misigisakka uanga misigi-
simagussigit - (uanga kalaal-
lit ajorsaleriartornerat isum-
manni aalajangersimagakku,
kalaallillu siunissaat ernu-
massutigisarunnaarneq ajo-
rakku!)
Isumaliuutisi naapertorlu-
git allaffigalunga aasaq ta-
manna akiniassavarsinga, na-
lunaarluarlusi.
Kalaallit Nunaat piniagas-
saarukkiartornerluni? Ima-
luunniit kalaallit qallunaan-
ngoriartomerminni, siulliar-
suttut qaannakkut sikukkullu
piniarneq puigoriartornerlu-
gu?
Kalaallit amerlanerit
maanna inuppaarsuujunnaar-
put, akutanngorlutik qallu-
naat atugartuut ileqquisa tu-
ngaannut saakkiartorsinna-
lerlutik. Immaqa taamaam-
mat ikinngitsut maanna ilu-
ngersorlutik inuusut inuutis-
sarsiorsinnaassagaluarput,
siulimissut piniarnerunngi-
tsukkut.
Kalaallit tamangajaasa a-
ngalaninni takusimavakka o-
qaloqatigalugillu; misigisi-
mavaralu amerlasoorsuit isu-
maliullaqqissorsuullutik sia-
nisoorsuusut. Sooq tamakkua
nunaqqatiminnut siulittaa-
sunngorsinnaanngillat? Sooq
qallunaat kisimik naalakker-
suisuullutillu pigissaamerus-
sappat, uffa amerlanerit ka-
laallisulluunniit oqalussin-
naanngilluinnarlutik?
Kalaallit tassa maanna
naammattumik ilinniarsima-
lerunik qallunaasut tatigine-
qalerlutik
palasinngortalerput-, Pala-
sinngorsinnaagunillu sooq
niuertunngorsinnaanngillat?
Niuertuuneq palasiunermit
nalunarnerunerluni? Kalaal-
lit ilinniarsimanngitsut niuer-
torusinngorsinnaagunik
soormi aamma ilinniarsin-
narlutik niuertunngorsin-
naanngillat? Ilinniarfissuar-
mi ilinniarsinnaaleraluaru-
nikku niuertup suliassaanut
pisariaqarnerusoq naatsor-
suineq, allanneq qallunaatul-
lu oqalunneq, qallunaat atu-
akkiaasigullu iluaqutaasin-
naasunik ilisimasassarsior-
neq ajorunnaarlugu - taava
nammineq ilaminnut siulit-
taasuuneq sapissagaluarner-
lugu? Ukiut tallimat-arfinil-
lilluunniit ilinniarfissuarmi
ilinniarallarlutik?
Qanoq ilissi isumaliorpisi?
Utoqqaasusi qitornasi sapi-
uppisigik, merseqquppisi-
gik?
Piniarneq kisiat isumalluu-
tigissagunikku immaqa ilissi
maliinnassavaasi, utoqqan-
ngorfissartik suli nalliutinn-
gitsoq ilungersorujussuartar-
nermik aseroreersimalissap-
put, ikiugassatik qangatut
ikiorsinnaajunnaarlugit.
Maanna kalaallit amerla-
soorsuit piniarsinnaanngitsut
aalisakkanik inuutissarsior-
put; kisianni aalisakkat akik-
ippallaaqimmata nioqqutis-
sallu pisiniarfinni akisoqim-
mata - eqiasuttanngikkaluar-
lutik, ilungersortaraluarlutik
ajorsamartup nalaatigut an-
nikilliornertoqaat. Aalisak-
kat nioqqutiginiarlugit taama
akikitsigitillugit, pingaamer-
mik qalerallit, nataamat uuk-
kallu - aalisartuuniarluni er-
numanarunaqaaq taakkua pi-
niagaralugit, nerisassat, ati-
sassat piniutissat, illunullu i-
luaqutissat pisiariniassallu-
git-
Aalisartartut ikinngitsut
piniartuulluarniaraluarunil-
luunniit puisinut, ajoqutigi-
gajussuuaat nangiarneq, ta-
mannalu persaqutigalugu qa-
jartorluarsinnaanngitsuullu-
tik.
Tamakkua isumalioqquti-
galugit qallunaat ukioq ta-
manna oqaluuserisimavaat
allamik pigissaarnarnerusu-
mik kalaallit inuutissarsior-
fissaartinniaraluarlugit. Al-
laatigisimavaalu siornaak
Tunuliartup, naalagarsuup G.
(Gustav) Holmip, ilungersor-
lunilu kalaallinut asannittuu-
gami tamanna isummani qal-
lunaaqamminut, nunattalu
naalagaanut, kunngimut,
kunngillu tulliinut inatsisili-
ortunullu tusarliussimavaa.
Allagaasalu ilai ilissinnut tu-
saqqullugit nutsissavakka, i-
maattut:
- "Siornatigut Kalaallit
Nunaat amerlasoorsuarnik
tuttoqarsimavoq; maannali
tuttut amerlajunnaarput.
1800 naajartulertillugu ka-
laallit tuttut ikiliartornerat
oqaluuserisalerpaat. Kisianni
taamani aallaat piniutaaler-
mat ukiup kaajallanneranut
tuttut pisarineqartartut ikili-
artoratik amerliartoraluarput,
aallaasip iluaqutaalluarnera
pissutaalluni. Ukiup 1850
nalaani kalaallit sinerissami
pisarisarpaat tuttut 25.000
missaat. Tamatumali kingor-
nagut tuttut nungujartorlutil-
lu nujullutillu pilermata ka-
laallinut ungasissumut aava-
juitsunut, sivisuumillu mu-
lullutik kangerlunnut pula-
sanngitsunut iluaqutaarpiar-
unnaarput. Maannakkut mi-
si nnaleraluarpoq tuttut amer-
liartoqqilernerat, kisianni nu-
narsuit annertoorsuit tutto-
qarnissaannut ilimanaralua-
qisut suli tuttoqanngilluin-
narput."
Isumalioqqutigigaanni tut-
tut iluaqutaalluassusiat, neri-
sassaallutillu oqorutissaallu-
tillu atisassaagamik - kalaal-
lit nunaata tuttoqaqqilernis-
saanut ilungersortariaqaralu-
arpugut. Tamanna pillugu o-
qaluuseriumagaluarpara Ala-
skamiut tuttunik maanna qa-
nittukkut nuussinerat, tuttu-
limmiuniit tuttunik nujuitsu-
nik pisiortorlutik, umiarsuar-
tigullu taavunga aallugit."
Ilisimavarsi Amerikap a-
vannarliup isuani Alaskami
inulik kalaaleqatissinnik.
Taavani misissuiniarluni
angalasup naalakkap Dr.
Sheldon Jacksonip 1890-imi
tamakkua inuit najorlugit,
tamarmik ajorsaleriartornerat
paasilerpaa. Piniartunngooq
pisai ikiliartortut, piniagassat
Ukiut hundrekkaat nikinnerini qajaq suli pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.
Kajakken var fortsat uundværlig omkring århundredskiftet.
nungukkiartorlutillu nujukki-
artormata.
Nunaminut uterami naa-
lakkersuisut Jacksonip ilu-
ngersorfigilerpai ima pillu-
git: Emiinnaq kalaallit ikior-
neqanngikkunik nakkariartu-
innassapput, kiisalu ikiugas-
saajunnaarlutik. Oqaluuseri-
lerpaalu Siberiami inuit tut-
tunik nujuitsunik nersutaatil-
lit, ajorsaatsuullutik inuusut.
Immaqa aamma kalaallit iki-
oraluaraanni nersutaateqa-
lersillugit, iluaqutigissagalu-
araat?
Naalakkersuisut tamanna
tusaramikku siullermik qula-
raluarput, kalaallit nersutaa-
teqarsinnaannginnasoralugit.
Taamaattorli Jackson tunuar-
umanngilluinnarmat 1891
misileeqqaarneqarpoq - tut-
tut 16 Siberiamiit Alaskamut
umiarsuartigut aallartillugit.
1892-imi tuttut 171 pisiari-
neqarput, 1893-imi 127; kii-
sa 1902 ukiuulermat katillu-
git 1359 tuttut kalaallinut
Alaskamiunut pisiarineqarsi-
mapput. 1902-imi Alaska
nujuitsunik tuttoqalersima-
voq 5148-inik; taama tuttut
erniortariarlutik amerliartu-
lertortigisarput.
Tassa kalaallit taavanimiut
siunissartik ernumassutigisa-
riaaruppaat, ajorsarnartumi
nersutaatitik iluaqutigilluale-
ramikkit.
Qanoq-issagaluarnerpa
taava aamma kalaallit Grøn-
landimi nunallit taama ikior-
niaraluaraanni? tassa naala-
garsuup G. Holmip apeqqu-
taa .
Piniarluarsinnaanngitsut
qajartornermullu sungiussi-
neq ajortut tamatumuuna ilu-
aqusersortariaqassagaluarput
- avannaani kujataanilu. A-
vannaani kisianni illoqarfiit
nigorlugit, qimmit tuttunik
malersuiinnassammata. Tut-
tunillu nersutaatillit qimme-
qartariaqassanngimmata, tut-
tut qimullarissorsuummata.
Tassa oqaatigitsiamiarpak-
ka qallunaat siunissarsi pillu-
gu isumalioqqutaasa ilaat.
Akigussinga iluamik nalu-
naarfigeqqikkumaarpassi, i-
lissili isumaliuutisi naaper-
torlugit allaffiginiarumaar-
passinga aasaq tamanna. Ino-
qatissi siunissaat isumaliuu-
tigilluartariaqarassiuk. Uagut
angalasinnarluta tikikkatta
naalagarsuit, kunngip tullii,
inatsisiliortut kunngilu - ta-
maasa oqaloqatigaagut, siu-
nissarsi isumaginiaqqullugu.
Aamma ilissi tusaruma-
vaasi tamarmik - qaami isu-
maliuutisi naapertorlugit na-
lunaarniaritsi!
Angalaqatima Mylius-
Erichsenip Harald Moltkillu
tamassi inuulluaqquaasi.
Akilluarnissassinnik tassa
neriuppunga.
Asasersi
Knud Rasmussen
Lynge-Præstegaard
Lillerød St.
Danmark.
Knud Rasmussenip allagai
taakku John Møllerip ima
akisimavai:
Frederikshaab, d. 10/9 05.
Allakkatit upemaaq 30/3,
05 allagaasut kiisami akinia-
lerpakka, siunersiutigisatillu
isumaliutikka naapertorlugit
akiniarlugit.
Siulliullugu oqaluuseraat
kalaallit ajorsaleriartorsora-