Atuagagdliutit - 19.11.1996, Blaðsíða 9

Nr. 90 • 1996
9
fftoLa&'a&c/é/'a. £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Kommuni sanaartorpoq
Nuup Kommuniata 1997-imi
sanaartornermut 60 millionit
immikkoortippai
Nuup Kommunea ukioq manna naatsorsuutigisamit 18 millioner kroninik amerlanernik
akileraarutitigut isertitaqassaaq. Missingersuusiani 30 millioner kroninik
amigartooruteqassangatitsineq naligiissitsinermik kinguneqartitsivoq. Aappaagu inuit
359 millioner kroninik akileraassangatinneqarput.
Nuup Kommunea får 18 millioner flere skattekroner end beregnet i kassen i år. Det er med
til at vende et budgetteret underskud på 30 millioner kroner til et resultat, som næsten går
lige op. Til næste år er personskatterne sat til 359 millioner kroner.
Nuuk aningaasarissaarpoq
Taamaattumik innuttat kiffaartuulluarnerunnissaat
akissaqartinneqarpoq
NUUK(KK) - Kulturip illor-
sua Katuaq sanaartugarujus-
suaq qanittukkut naammas-
sisussaagaluartoq, aamma
1997-imi Nuummi sanaartu-
gassarpassuaqarpoq.
Nuup Kommmuneata
1997-imut missingersuusia-
minut 60 millioner kronit sa-
naartugassanut nutaanut im-
mikkoortippai. 8 millioner
kronilli nutaanut atugassaan-
ngillat, tassa suliat ukioq
manna kommunip naammas-
sinngisani aappaagumut ki-
nguartimmagit.
Nuup Kommmuneani ileq-
quuvoq ataatsimoorussamut
suliassat akiini kommunip
aningaasartuutaasa amerlaqa-
taanik landskarsi aningaasa-
leeqataasassasoq. Taamaalil-
luni Nuummi sanaartomermi
suliassat katillugit 120 millio-
ner kroninik naleqassapput.
Sanaartugassat ataasiakkat
annertunersaraat Nuup Kom-
muneani sulisunut inissialias-
sat. Mittarfiup tungaanut inis-
siat qulit sananeqassapput,
taakkununngalu immikkoor-
tinneqarput 6,4 millioner kro-
nit 1997-imut 4,0 millioner
kronillu 1998-imut.
Nuup Kommunea allatulli
inissaaleqisitsivoq, sulisus-
sarsiniartarnerlu ajornaku-
soortarpoq, sulisussat qaam-
materpaalunni utaqqiisaagal-
lartumik ineqartinneqartar-
mata.
Sanaartornermut tamatu-
munnga kommunalbestyrelsi
aningaasanik taarsigassarsini-
arluni aalajangerpoq.
Kapisilinni imeq
Suliassat annertunersat tulle-
raat Kapisillit 100-nik inulik
ukioq kaajallallugu imermik
pilersomeqamissaa.
Aallaqqaammut imeqarfili-
ornissaq eqqaraataagaluar-
poq, tatsinulli qaninnemut u-
ngasippallaaqaaq. Taamaattu-
rhik kommunalbestyrelse aa-
lajangerpoq imeqarfiliomani
immamik taratsumik millua-
affiliortitsisoqassasoq. Tara-
juiarneqaruni imeq tarajo-
qamani mamassutsimigut al-
lananngitsoq pilersinneqartar-
poq, errorsiviit kaffiliuutil-
luunniit atomissaat ajornar-
torsiutaassanngilaq.
Kapisilinni imiliorfiliomeq
5,9 millioner kroninik ake-
qassaaq.
Aalisartunut sannavik
Nuummi aalisartut atortumin-
nut sannavittaassapput, san-
navillu 1997-imi 1,8 millio-
ner kroneqassaaq, 1998-imi
1,2 millioner kroneqarluni.
Kommunip suli aalajangiutin-
ngilaa sannavik sumi inissin-
neqassanersoq. Sarfaannguit,
Nuup Saava aamma Qeqer-
takasiit inissiiffissatut maan-
nakkut misissomeqarput.
Paarlattuanik kommunip
nalunngilaaq aqqusineq kaa-
jallariarfissaq nutaaq 1997-
imi millionimik ataatsimik
1998-imilu millionip aappaa
affarmik akeqartussaq sumi
inissinneqassanersoq. Maan-
nakkut 400 vejen-ip Aqqusi-
nersuullu naapiffianni inissin-
neqassaaq.
Illoqarfiup pisoqartaa Qa-
qortoq ilaqutarinnut ataasiak-
kaanut illorpaaloqarpoq,
maannalu kommuni errorsi-
sarfimmik millionimik ataati-
mik akilimmik 1997-imi
1998-imilu agguameqartussa-
mik sanatitsilerpoq.
Qoomoq aasakkut inoqar-
taqaaq, aappaagulu kommuni
puttasunik talittarfiliortitsis-
saaq million kronip affaanik
akeqartussamik.
Isaterineq
Aammali isaterisoqassaaq.
Illu partiip Atassut-ip allaf-
figisimasaa illoqarfiup qeqqa-
ni neriniartarfiup Kristine-
mut-ip akianiittoq isaterne-
qassaaq, taannalu illoqan-
nginnersanngorluni.
Henriette aamma Ullorian-
nguaq Kristiansen-ip illorisi-
masaat namminersomerullu-
tik oqartussat, kommuneqar-
fiit kattuffiata aamma kulturip
illussaata Katuap akomanniit-
toq aamma taamaaliorneqas-
saaq. Tamaani sanaartorfik
iluarsaanneqamera iluatsillu-
gu illu taanna isatemeqassaaq,
sanaartorfigineqassanani.
NUUK(KK) - Nuup Kommu-
nea aningaasarissaarpoq.
1996-ip naanerani kommu-
nip aningaaserivia 91 millio-
ner kroninik imaqassaaq.
Inatsisini allassimavoq i-
ngerlatsinermut sanaartomer-
mullu aningaasartuutit, 1997-
imut missingersuusiani 481
millioner kroninut tagginne-
qartut, ikinnerpaamik 5 pro-
centii aningaasanngorlugit pi-
gineqassasut. Taamaattumik
karsimiittuutissatut piumasa-
qaatini ikinnerpaamik 24 mil-
lioner kronit pigineqassapput.
Nuummi kommunalbesty-
relsi qulamaariniarluni immi-
nut piumasaqarfigivoq kaavi-
aartitat ikinnerpaamik 7 pro-
centii aningaasaatigineqartas-
sasut. Ukiut nikinnerini ani-
ngaasanngorlugit kommunip
karsianiissapput ukiumut
kaaviiaartitat 20 procentii.
Maanna kommunalbesty-
relsiusup, 1993-ip upemaava-
ni qinikkanik ilaasortallip,
aprilip arfineq pingajuani qi-
nersisoqarpat kommunalbe-
styrelsinngortussanut kom-
muni aningaasaateqarluartoq
tunniuttussaavaa.
Aningaasaqameq pitsaallu-
artoq tunngavigalugu kom-
munalbestyrelsinngortoq pe-
riarfissaqassaaq aningaasaa-
teqarneq iluarsartuutissallugu
ukiut untritilikkaat nikinneri-
sa tungaannut pissutsit allan-
ngussagaluarpata.
Akileraarutit amerlanerit
Aningaasaatigissaarnermut
peqqutaanersaavoq akileraa-
ruteqarnikkut isertitat amerli-
neri.
Ukiuni marlussunni Nam-
minersornerullutik Oqartussat
suliffeqarfiutaanik illoqarfin-
nut allanut nussuisoqaraluar-
toq kiisalu akileraarutitigut
isertissinnaasat ikiligaluartut
maanna Nuuk siumut aallaq-
qippoq. Pitsaasumik taamak
ingerlaneq qanoq ililluni al-
lanngortinneqarsinnaanersoq
imaalitsiaannaq takussutissa-
qanngilaq.
Kommunimut akileraarut
1997-imi allanngorani 25
procentiusussaq 359 millio-
ner kroninik isertitsissutaa-
sussaavoq.
Namminersomerullutik O-
qartussat ataatsimut tapiissu-
taat 111 millioner kroniusus-
satut isumaqatigiissutigine-
qarsimapput. Suliassarpassu-
illi landskarsip aningaasalee-
qataaffigisassai eqqarsaatillu-
git aningaasat taakku amiga-
rujussuarput. Taammaattu-
mik suliassaqarfmni arlalissu-
ami kommunip karsia nam-
mineerluni aningaasaliisaria-
qarpoq, kommunalbestyrelsip
pitsaassutsimut siunniussaa
qulakkeerniassagaanni.
Paarlattuanik Nuuk 1997-
imi kommuninut aningaasa-
killiomemut nalimmassaatis-
satut 27 millioner kroninik
akiliisussaavoq. Ukioq man-
na Nuuk 37 millioner kroni-
nik akiliuteqarpoq, taamaalil-
lunilu akiliutissai 10 millioner
kroninik ikinnerussapput.
Kommunit allat aningaasa-
rissaarninngornerat peqqu-
taalluni Nuuk akiliinikinne-
russaaq. Taamaattumik Nuup
aamma soqutigisaraa kom-
munit allat pitsaasumik inger-
lanissaat. Taamaappaat Nuup
aningaasaliissutigisartagai i-
kilissapput. Nuup saniatigut
Ivittuut kisimi nalimmassaati-
nik akiliuteqartarpoq.
Niuertarfik Nuup Kommu-
nea 1997-imi katillugit 481
millioner kronit kaaviiaartita-
qassaaq. Taamaattumik niu-
ertarfik eqqartugarput mama-
kujuemiarfeeraannaanngilaq.
1993-ip upernaavani qinersereernermi Nuummi kommunal-
bestyrelsi nuannaarpasippoq. Upernaamullu qinigaaffik
naappat kommunalbestyrelsi nuannaaruteqarnissaminut
pissutissaqarpoq. 8. april qinersisoqarpat kommunalbesty-
relsip kommunip karsia aningaasaateqarluartoq nutaanut
tunniussinnaavaa.
Kommunalbestyrelsen i Nuuk så glade ud efter valget i
foråret 1993. Og kommunalbestyrelsen har grund til at se
glade ud, når dens valgperiode udløber til næste forår.
Kommunalbestyrelsen kan aflevere en velkonsolideret kom-
munekasse til det nye hold, som bliver valgt den 8. april.
Suliniutit nutaat
Aningaasarissaamerup nassa-
taanik kommunalbestyrelsip
sapaatip akunnerata siuliani
ataatsimiinnermini 1997-imut
missingersuusiat akuerai kii-
salu ukiuni 1998-imut, 1999-
imut aamma 2000-imut suli-
niutissanik arlalinnik piler-
saarutaagallartunik kommu-
nimi innuttaasunut iluaqutis-
sanik saqqummiisinnaavoq.
1997-imut missingersuusi-
ani aningaasartuutaanersaa-
sussaavoq inunnik isumagin-
ninneq 186 millioner kroninik
atuiffiussangatinneqartoq.
Ilinniartitaaneq kultureqar-
nerlu 97 millioner kroneqar-
tussaavoq, Nuulli Kommune-
ata allaffissomikkut ingerlan-
neqamera 82 millioner krone-
qarpoq.
Teknikkeqarneq inuussu-
tissarsiornerlu 33 millioner
kroninik akeqassaaq, inissia-
qamermut 4 millioner kronit
immikkoortinneqarlutik.
Naluttarfissamut
aningaasat
NUUK(KK) - 1993-imi u-
pemaakkut kommunalbesty-
relsimut qineqqusaarnermi
partiit tamarmik neriorsu-ip-
put piffissap qini-gaaffmsup
ingerlanerani Nuummi nalut-
tariiliorto-qassasoq.
Apnlimi piffissaq qinigaaf-
fik naasussaavoq, sulili nalut-
tarfiliassaq suli aallartin-
neqanngilaq. Taamaammat
1997-imi upemaakkut qineq-
qusaamermi naluttarfiliomis-
sap qineqqusaaru-taanissaa
qulamanngilluinnarpoq.
Taamaakkaluartoq inatsi-
sartut aningaasanik naluttar-
filiornissamut atorfissaqar-
tinneqaitunik tapiissuteqar-
niarlutik landskarsi ammas-
sagaat ilimananngilaq. 1997-
imut ukiorlu 200 tikillugu
ukiuni missingersuusiorfi-
usunut aningaasanut inatsis-
sami naluttarfiliassaq oqaa-
serluunniit ataaseq atorlugu
eqqaaneqanngilaq.
Tamanna tunngavigalugu
Kista Lynge Høegh, Inuit
Ataqatigiit, 1997-imut mis-
singersuutit eqqartomeqar-
mata siunnersuuteqarpoq
Nuup Kommunea 1998-imi
aamma 1999-imi naluttarfis-
samut illuartitsissanngitsoq,
aningaasaliinissarli ukioq
2000-imut ukiunullu tulliut-
tunut kinguartinneqassasoq.
Tamanna kommunalbe-
styrelsimi partiit sinnerisa
tusaajumanngilaat. Taa-
maaliortoqassappat inatsi-
sartunut kukkusumik ta-
kussutissiisoqassaaq, taa-
maammallu 1998-imut 3,9
millioner kroninik aamma
1999-imut 3,9 millioner
kroninik naluttarfissamut
immikkoortitsisoqarpoq.
Tamatumanili akomutaa-
ginnarpoq aningaasat, katil-
lugit 7,8 millioner kronit na-
luttarfissamut atugassatut na-
lunaaqutsikkat qanittukkut a-
tomeqartussaannginnerat.
Kiisalu paasinarsisima-
voq Danmarkimi naluttarfi-
innarnik sanaaitortuerullu-
ni imermi pinnguartarfissu-
arnik sanaartortoqarmat.
Pinnguartarfmni taakkuna-
ni ilaqutariit nuannisarsin-
naapput eqqissillutik nalo-
rusaaginnaratik.
Attartukkani
pisiaraa
NUUK(KK) - Illu Nuup
qeqqaniittoq Teknikkimut
Atavangiisinullu aqutsiso-
qarfiup kiisalu Suliffissa-
qartitsiniamermut Inuussu-
tissarsiornermullu aqutsi-
soqarfiup atugaat pisiaraa.
Akiliisinnaajunaarnerup
kingorna aningaasanik taar-
sigassarsiniarfiup BRF-ip
illu pigilerpaa. Illu tuneru-
suppaa, Nuup Kommunea-
talu naatsorsuusiorpaa.
Illumik atuineq kommu-
nip pigigaluaruniuk attarto-
raluaruniulluunniit akia as-
sigiinnangajappaa. Taa-
maattumik illu 1.000 kva-
dratmeterit missaannik a-
ngitigisoq kommunip pisi-
araa 14 millioner kroniler-
lugu 2,5 millioner kronit si-
ukut akilereerlugit.
Illup allersaa pisiniarfiit
Matas aamma Nuuk Sport
attartugaraat, tamannalu al-
lanngortinneqassanngilaq,
illu nutaanik piginnittoqa-
leraluartoq. Kommunip po-
litikkeraa illoqarfiup qeqqa
uummaaritsinniarlugu al-
laffeqarfiit saniatigut pisi-
niarfiit aamma inissaqartin-
neqartariaqartut.