Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 19.11.1996, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 19.11.1996, Blaðsíða 9
Nr. 90 • 1996 9 fftoLa&'a&c/é/'a. £/£ GRØNLANDSPOSTEN Kommuni sanaartorpoq Nuup Kommuniata 1997-imi sanaartornermut 60 millionit immikkoortippai Nuup Kommunea ukioq manna naatsorsuutigisamit 18 millioner kroninik amerlanernik akileraarutitigut isertitaqassaaq. Missingersuusiani 30 millioner kroninik amigartooruteqassangatitsineq naligiissitsinermik kinguneqartitsivoq. Aappaagu inuit 359 millioner kroninik akileraassangatinneqarput. Nuup Kommunea får 18 millioner flere skattekroner end beregnet i kassen i år. Det er med til at vende et budgetteret underskud på 30 millioner kroner til et resultat, som næsten går lige op. Til næste år er personskatterne sat til 359 millioner kroner. Nuuk aningaasarissaarpoq Taamaattumik innuttat kiffaartuulluarnerunnissaat akissaqartinneqarpoq NUUK(KK) - Kulturip illor- sua Katuaq sanaartugarujus- suaq qanittukkut naammas- sisussaagaluartoq, aamma 1997-imi Nuummi sanaartu- gassarpassuaqarpoq. Nuup Kommmuneata 1997-imut missingersuusia- minut 60 millioner kronit sa- naartugassanut nutaanut im- mikkoortippai. 8 millioner kronilli nutaanut atugassaan- ngillat, tassa suliat ukioq manna kommunip naammas- sinngisani aappaagumut ki- nguartimmagit. Nuup Kommmuneani ileq- quuvoq ataatsimoorussamut suliassat akiini kommunip aningaasartuutaasa amerlaqa- taanik landskarsi aningaasa- leeqataasassasoq. Taamaalil- luni Nuummi sanaartomermi suliassat katillugit 120 millio- ner kroninik naleqassapput. Sanaartugassat ataasiakkat annertunersaraat Nuup Kom- muneani sulisunut inissialias- sat. Mittarfiup tungaanut inis- siat qulit sananeqassapput, taakkununngalu immikkoor- tinneqarput 6,4 millioner kro- nit 1997-imut 4,0 millioner kronillu 1998-imut. Nuup Kommunea allatulli inissaaleqisitsivoq, sulisus- sarsiniartarnerlu ajornaku- soortarpoq, sulisussat qaam- materpaalunni utaqqiisaagal- lartumik ineqartinneqartar- mata. Sanaartornermut tamatu- munnga kommunalbestyrelsi aningaasanik taarsigassarsini- arluni aalajangerpoq. Kapisilinni imeq Suliassat annertunersat tulle- raat Kapisillit 100-nik inulik ukioq kaajallallugu imermik pilersomeqamissaa. Aallaqqaammut imeqarfili- ornissaq eqqaraataagaluar- poq, tatsinulli qaninnemut u- ngasippallaaqaaq. Taamaattu- rhik kommunalbestyrelse aa- lajangerpoq imeqarfiliomani immamik taratsumik millua- affiliortitsisoqassasoq. Tara- juiarneqaruni imeq tarajo- qamani mamassutsimigut al- lananngitsoq pilersinneqartar- poq, errorsiviit kaffiliuutil- luunniit atomissaat ajornar- torsiutaassanngilaq. Kapisilinni imiliorfiliomeq 5,9 millioner kroninik ake- qassaaq. Aalisartunut sannavik Nuummi aalisartut atortumin- nut sannavittaassapput, san- navillu 1997-imi 1,8 millio- ner kroneqassaaq, 1998-imi 1,2 millioner kroneqarluni. Kommunip suli aalajangiutin- ngilaa sannavik sumi inissin- neqassanersoq. Sarfaannguit, Nuup Saava aamma Qeqer- takasiit inissiiffissatut maan- nakkut misissomeqarput. Paarlattuanik kommunip nalunngilaaq aqqusineq kaa- jallariarfissaq nutaaq 1997- imi millionimik ataatsimik 1998-imilu millionip aappaa affarmik akeqartussaq sumi inissinneqassanersoq. Maan- nakkut 400 vejen-ip Aqqusi- nersuullu naapiffianni inissin- neqassaaq. Illoqarfiup pisoqartaa Qa- qortoq ilaqutarinnut ataasiak- kaanut illorpaaloqarpoq, maannalu kommuni errorsi- sarfimmik millionimik ataati- mik akilimmik 1997-imi 1998-imilu agguameqartussa- mik sanatitsilerpoq. Qoomoq aasakkut inoqar- taqaaq, aappaagulu kommuni puttasunik talittarfiliortitsis- saaq million kronip affaanik akeqartussamik. Isaterineq Aammali isaterisoqassaaq. Illu partiip Atassut-ip allaf- figisimasaa illoqarfiup qeqqa- ni neriniartarfiup Kristine- mut-ip akianiittoq isaterne- qassaaq, taannalu illoqan- nginnersanngorluni. Henriette aamma Ullorian- nguaq Kristiansen-ip illorisi- masaat namminersomerullu- tik oqartussat, kommuneqar- fiit kattuffiata aamma kulturip illussaata Katuap akomanniit- toq aamma taamaaliorneqas- saaq. Tamaani sanaartorfik iluarsaanneqamera iluatsillu- gu illu taanna isatemeqassaaq, sanaartorfigineqassanani. NUUK(KK) - Nuup Kommu- nea aningaasarissaarpoq. 1996-ip naanerani kommu- nip aningaaserivia 91 millio- ner kroninik imaqassaaq. Inatsisini allassimavoq i- ngerlatsinermut sanaartomer- mullu aningaasartuutit, 1997- imut missingersuusiani 481 millioner kroninut tagginne- qartut, ikinnerpaamik 5 pro- centii aningaasanngorlugit pi- gineqassasut. Taamaattumik karsimiittuutissatut piumasa- qaatini ikinnerpaamik 24 mil- lioner kronit pigineqassapput. Nuummi kommunalbesty- relsi qulamaariniarluni immi- nut piumasaqarfigivoq kaavi- aartitat ikinnerpaamik 7 pro- centii aningaasaatigineqartas- sasut. Ukiut nikinnerini ani- ngaasanngorlugit kommunip karsianiissapput ukiumut kaaviiaartitat 20 procentii. Maanna kommunalbesty- relsiusup, 1993-ip upemaava- ni qinikkanik ilaasortallip, aprilip arfineq pingajuani qi- nersisoqarpat kommunalbe- styrelsinngortussanut kom- muni aningaasaateqarluartoq tunniuttussaavaa. Aningaasaqameq pitsaallu- artoq tunngavigalugu kom- munalbestyrelsinngortoq pe- riarfissaqassaaq aningaasaa- teqarneq iluarsartuutissallugu ukiut untritilikkaat nikinneri- sa tungaannut pissutsit allan- ngussagaluarpata. Akileraarutit amerlanerit Aningaasaatigissaarnermut peqqutaanersaavoq akileraa- ruteqarnikkut isertitat amerli- neri. Ukiuni marlussunni Nam- minersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanik illoqarfin- nut allanut nussuisoqaraluar- toq kiisalu akileraarutitigut isertissinnaasat ikiligaluartut maanna Nuuk siumut aallaq- qippoq. Pitsaasumik taamak ingerlaneq qanoq ililluni al- lanngortinneqarsinnaanersoq imaalitsiaannaq takussutissa- qanngilaq. Kommunimut akileraarut 1997-imi allanngorani 25 procentiusussaq 359 millio- ner kroninik isertitsissutaa- sussaavoq. Namminersomerullutik O- qartussat ataatsimut tapiissu- taat 111 millioner kroniusus- satut isumaqatigiissutigine- qarsimapput. Suliassarpassu- illi landskarsip aningaasalee- qataaffigisassai eqqarsaatillu- git aningaasat taakku amiga- rujussuarput. Taammaattu- mik suliassaqarfmni arlalissu- ami kommunip karsia nam- mineerluni aningaasaliisaria- qarpoq, kommunalbestyrelsip pitsaassutsimut siunniussaa qulakkeerniassagaanni. Paarlattuanik Nuuk 1997- imi kommuninut aningaasa- killiomemut nalimmassaatis- satut 27 millioner kroninik akiliisussaavoq. Ukioq man- na Nuuk 37 millioner kroni- nik akiliuteqarpoq, taamaalil- lunilu akiliutissai 10 millioner kroninik ikinnerussapput. Kommunit allat aningaasa- rissaarninngornerat peqqu- taalluni Nuuk akiliinikinne- russaaq. Taamaattumik Nuup aamma soqutigisaraa kom- munit allat pitsaasumik inger- lanissaat. Taamaappaat Nuup aningaasaliissutigisartagai i- kilissapput. Nuup saniatigut Ivittuut kisimi nalimmassaati- nik akiliuteqartarpoq. Niuertarfik Nuup Kommu- nea 1997-imi katillugit 481 millioner kronit kaaviiaartita- qassaaq. Taamaattumik niu- ertarfik eqqartugarput mama- kujuemiarfeeraannaanngilaq. 1993-ip upernaavani qinersereernermi Nuummi kommunal- bestyrelsi nuannaarpasippoq. Upernaamullu qinigaaffik naappat kommunalbestyrelsi nuannaaruteqarnissaminut pissutissaqarpoq. 8. april qinersisoqarpat kommunalbesty- relsip kommunip karsia aningaasaateqarluartoq nutaanut tunniussinnaavaa. Kommunalbestyrelsen i Nuuk så glade ud efter valget i foråret 1993. Og kommunalbestyrelsen har grund til at se glade ud, når dens valgperiode udløber til næste forår. Kommunalbestyrelsen kan aflevere en velkonsolideret kom- munekasse til det nye hold, som bliver valgt den 8. april. Suliniutit nutaat Aningaasarissaamerup nassa- taanik kommunalbestyrelsip sapaatip akunnerata siuliani ataatsimiinnermini 1997-imut missingersuusiat akuerai kii- salu ukiuni 1998-imut, 1999- imut aamma 2000-imut suli- niutissanik arlalinnik piler- saarutaagallartunik kommu- nimi innuttaasunut iluaqutis- sanik saqqummiisinnaavoq. 1997-imut missingersuusi- ani aningaasartuutaanersaa- sussaavoq inunnik isumagin- ninneq 186 millioner kroninik atuiffiussangatinneqartoq. Ilinniartitaaneq kultureqar- nerlu 97 millioner kroneqar- tussaavoq, Nuulli Kommune- ata allaffissomikkut ingerlan- neqamera 82 millioner krone- qarpoq. Teknikkeqarneq inuussu- tissarsiornerlu 33 millioner kroninik akeqassaaq, inissia- qamermut 4 millioner kronit immikkoortinneqarlutik. Naluttarfissamut aningaasat NUUK(KK) - 1993-imi u- pemaakkut kommunalbesty- relsimut qineqqusaarnermi partiit tamarmik neriorsu-ip- put piffissap qini-gaaffmsup ingerlanerani Nuummi nalut- tariiliorto-qassasoq. Apnlimi piffissaq qinigaaf- fik naasussaavoq, sulili nalut- tarfiliassaq suli aallartin- neqanngilaq. Taamaammat 1997-imi upemaakkut qineq- qusaamermi naluttarfiliomis- sap qineqqusaaru-taanissaa qulamanngilluinnarpoq. Taamaakkaluartoq inatsi- sartut aningaasanik naluttar- filiornissamut atorfissaqar- tinneqaitunik tapiissuteqar- niarlutik landskarsi ammas- sagaat ilimananngilaq. 1997- imut ukiorlu 200 tikillugu ukiuni missingersuusiorfi- usunut aningaasanut inatsis- sami naluttarfiliassaq oqaa- serluunniit ataaseq atorlugu eqqaaneqanngilaq. Tamanna tunngavigalugu Kista Lynge Høegh, Inuit Ataqatigiit, 1997-imut mis- singersuutit eqqartomeqar- mata siunnersuuteqarpoq Nuup Kommunea 1998-imi aamma 1999-imi naluttarfis- samut illuartitsissanngitsoq, aningaasaliinissarli ukioq 2000-imut ukiunullu tulliut- tunut kinguartinneqassasoq. Tamanna kommunalbe- styrelsimi partiit sinnerisa tusaajumanngilaat. Taa- maaliortoqassappat inatsi- sartunut kukkusumik ta- kussutissiisoqassaaq, taa- maammallu 1998-imut 3,9 millioner kroninik aamma 1999-imut 3,9 millioner kroninik naluttarfissamut immikkoortitsisoqarpoq. Tamatumanili akomutaa- ginnarpoq aningaasat, katil- lugit 7,8 millioner kronit na- luttarfissamut atugassatut na- lunaaqutsikkat qanittukkut a- tomeqartussaannginnerat. Kiisalu paasinarsisima- voq Danmarkimi naluttarfi- innarnik sanaaitortuerullu- ni imermi pinnguartarfissu- arnik sanaartortoqarmat. Pinnguartarfmni taakkuna- ni ilaqutariit nuannisarsin- naapput eqqissillutik nalo- rusaaginnaratik. Attartukkani pisiaraa NUUK(KK) - Illu Nuup qeqqaniittoq Teknikkimut Atavangiisinullu aqutsiso- qarfiup kiisalu Suliffissa- qartitsiniamermut Inuussu- tissarsiornermullu aqutsi- soqarfiup atugaat pisiaraa. Akiliisinnaajunaarnerup kingorna aningaasanik taar- sigassarsiniarfiup BRF-ip illu pigilerpaa. Illu tuneru- suppaa, Nuup Kommunea- talu naatsorsuusiorpaa. Illumik atuineq kommu- nip pigigaluaruniuk attarto- raluaruniulluunniit akia as- sigiinnangajappaa. Taa- maattumik illu 1.000 kva- dratmeterit missaannik a- ngitigisoq kommunip pisi- araa 14 millioner kroniler- lugu 2,5 millioner kronit si- ukut akilereerlugit. Illup allersaa pisiniarfiit Matas aamma Nuuk Sport attartugaraat, tamannalu al- lanngortinneqassanngilaq, illu nutaanik piginnittoqa- leraluartoq. Kommunip po- litikkeraa illoqarfiup qeqqa uummaaritsinniarlugu al- laffeqarfiit saniatigut pisi- niarfiit aamma inissaqartin- neqartariaqartut.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.