Atuagagdliutit - 10.12.1996, Blaðsíða 7

Nr. 96 • 1996
7
Assigiingeqisut
NUUK(KK) - Kalaallil Nunaanni
sulisitsisut assigiinngiiaaqaaL
Suliffik entreprenøriusoq
mittarfilioqataasoq, pølsinillu
siatanik iffiartalinnik pølseemi-
aq assigiissuseqanngillat.
Taamaakkaluarloq sulisitsi-
sut kattuffii assigiinngitsut sisa-
mat akomanni Kalaallit Nu-
naanni sulisitsisut tamarmik
kattunnissaat pillugu oqallitto-
qarluarpoq.
llusilersuinissamut ataatsi-
miititaliaq »kattufferujussuar-
mik« siunnersuuteqarsimasoq
isumaqarpoq ataatsimut soquti-
gisat pissutsini assigiinngissu-
taasunit pingaamerusoq.
Akiluteqameruneq
Ataatsimut kattunnissamik pi-
lcrsaammmik ajalusoortitsisin-
naasoq tassaavoq »kattufferu-
jussuarmut« ilaasortaanermut
akiliutit amerlassusissaat. Ka-
laallit Nunaanni sulisitsisut su-
ngiusimanngilaat sammisani
assigiinngitsuni ataatsimoor-
nermi ilaasortaanermut assi-
giimmik akiliisameq.
Sulisitsisut Kattuffiata ilaa-
sortai 31 O-t amerlasuunik aki-
liisameq sungiusimavaat. Ul-
lumikkut ilaasortaanermut 4,3
millioner kroninik akiliute-
.qartarput, akiliullu naatsorsor-
neqartarpoq suliffeqarfiit ataa-
siakkaat sulisuminnut akissarsi-
aritittagaat qanoq amerlatigi-
nersut naleqqiullugu.
Sulisukinneq = akiliutikin-
neq. Sulisoqqortuneq = akiliu-
teqqortuneq.
Niuertarfiutillit Peqatigiiffia-
ni, Akunnittarfiutillit Neriniar-
tarfiutillillu Kattuffianni, Kif-
fartuussisullu Kattuffiani ilaa-
sortat 125-usut ullumikkut ilaa-
sortaanermut ikittunnguanik a-
kiliuteqartarput, katillugit 1
million kronit missaannik iser-
tiLsissutaasartut.
llusilersuinissamut ataatsi-
miititaliap ilaasortaanermut a-
kiliut allatut agguataarneqar-
tamissaa siunnersuutigaa, ilaa-
sortanut tamanut atuuttussaq,
ullumikkut arlaannut ilaasor-
taaneq apeqqutaatinnagu. Tama-
tuma ilaatigut nassatarissavaa
Sulisitsisut Kattuffiani ilaasortat
ikinnemik akiliisalemissaat, suli-
sitsisut kattuffii allat pingasut i-
laasortaanermut akiliutigisarta-
gaat amerlissallutik.
Januarip aallaqqaataani Niu-
ertarfiutillit Peqatigiiffiani i-
laasortat ikinnerpaamik 2.200
kroninik akiliisarput, Ilusiler-
suinissamulli ataatsimiititaliap
siunnersuutigaa ilaasartat ta-
marmik ikinnerpaamik 6.000
kroninik akiliisalemissaat. Su-
liffiutillit ilaat maannangaaq
oqareerput ilaasortaanermut a-
kiliutit taamarsuaq amerlinis-
saat akuerisinnaanagu.
Nammaqatigiinneq
Kalaallit Nunaanni sulisitsisut
tamarmik kattuffimmut ilaasor-
tanngussagunik, tassa sulisit-
sisut 425-t ullumikkut ilaasor-
taasut, aamma sulisitsisut 175-
it ullumikkut arlaannaannul-
luunniit ilaasortaaffeqanngitsut
ilanngullugit, »kattufferujussu-
aq« 600-nik ilaasortaqalissaaq.
Sulisitsisorpassuit ullumikkut
ilaasortaaffeqanngitsut ajomar-
torsiutaalissapput. Ippassigami
Nuummi Sulisitsisut Peqati-
giiffiani ataatsimiittoqamermi
Royal Arctic Line A/S eqqartor-
neqarpoq. Umiarsuaatileqatigiit
Sulisitsisut Kattuffiannut ilaa-
sortaapput, taamaakkaluaq usi-
saatilinnik biiliutilik, sulisitsisut
peqatigiiffiannut ilaasortaanngi-
tsoq, nutaamik isumaqatigiissu-
teqarfigisimavaa.
Nuummi Sulisitsisut Peqati-
giiffiani ilaasortat isumaqarput,
peqatigiiffimmi nammaqati-
giinnemnemiik pilersitsisoqas-
sasoq, taamaalilluni sulisitsisu-
nut ilaasortat ilaasortaqataan-
narminnut isumaqatigiissusior-
tassallutik.
a^apy(/é/'a É/É
GRØNLANDSPOSTEN
Sulisitsisut sunniuteqamerulersaarput
Kattuffiit sisamat 425-nik ilaasortallit ataatsimut kattunnialersaarput
NUUK(KK) - Namminer-
sortut periarfissillik
Ukiut marlussuit matuma
sioma nalaakkersuisut siu-
littaasuat Lars Emil Johan-
sen taama kaammattuivoq,
pisunili aalajangersimasuni
arlalinni Kalaallit Nunaanni
sulisitsisut namminersortut
periarfissiinerit atorluarnis-
saannut iluatsitaarisarsi-
manngillat. Soorlu nunap
immikkoortuini mittarfilior-
nissanut periarfissiinerit,
KNI-llu ingerlataasa ilaasa
namminersortunit ingerlan-
neqalernissaannut periarfis-
siinerit.
Periarfissat iluatsitaartan-
nginnerinut nassuiaatit ila-
gisinnaavaat namminersor-
lutik inuussutissarsiutillit
ullumikkut katluffinnut tal-
limanut assigiinngitsunut
aggulummata, tamarmik
immikkut ilisamaateqarlu-
tillu sunniuteqarsinnaasut.
Piginnaanerit siammarti-
terneri iluaqutaanngilaq,
taamaattumillu Kalaallit
Nunaanni Sulisitsisut Kat-
tuffiat ataatsimut kattunnis-
samut suliniuteqarpoq, suli-
sitsisut ullumikkut kattuffi-
gisaasa ilaasortaaffigilersin-
naasaat.
Sulisitsisut ataatsimuule-
runik ataatsimut avammut
isummersinnaapput, sulia-
nilu sammisanut assigiin-
ngitsunut agguarlutik pisa-
riaqartinneqartumik pitsan-
ngorsinnaalluarput.
Sulisitsisulli kattuffiat a-
taaseq qujaannareerpoq.
Tassaavorlu kilisaatinik a-
vataasiutillit peqatigiiffiisa
kattuffiat, APK, kattunnis-
samut piffissanngorsoritit-
sinngitsut.
Kattuffiit allat sisamat
tassaasut, Sulisitsisut Kat-
tuffiat 310-nik ilaasortalik,
Akun’nittarfiutillit Nerini-
artarfiutillillu Kattuffiat 16-
inik ilaasortalik, Niuertarfi-
utillit Kattuffiat 60-inik ila-
asortalik kiisalu Suliffiit
Kiffartuussisartut Kattuffiat
35-nik ilaasortalik, kattun-
nissamut ilasortaminnik
oqallitsitsipput.
Oqallinnemi angusat Su-
lisitsisut Kattuffiat aallartit-
anik 1997-imi martsimi a-
taatsimiititsippat saqqum-
miunneqassapput.
Sunniuteqameruneq
llusilersuinissamut ataatsi-
miititaliaq kattuffinnit sisa-
manit tamanit ilaasortaaffi-
gineqartoq ukiarmi kattun-
nissamut siunnersuuteqar-
put. Atatsimiititaliap kattuf-
fiit kattutsinnissaannut i-
summemera tassaavoq, su-
lisitsisut Kalaallit Nunaanni
aalajangertamemut sunniu-
teqarnerunissaat.
Ataatsimiititaliat pisaria-
qarsoraat kattuffiup sunniu-
teqarluartumik suliniuteqar-
luartumillu periarfissinne-
qamissaa, ingerlalluartumik
allattoqarfimmik pilersitsi-
sinnaasoq, ilaasortat inatsis-
ilerinikkut, aningaasaqar-
nikkut kattuffeqarnikkullu
apeqqutaannik ikiuisinnaas-
oq.
Ataatsimiititaliattaaq er-
seqqissarusuppaa kattuffik
arlaannaalluunniit kattuffin-
nit allanit pingaamerunani-
lu pikkorinnerunngimmat,
immikkulli suliat sammisat
akomanni suleqatigiittoqas-
sasoq ataqqeqatigiittoqas-
sallunilu.
Peqatigiiffiit aamma
ataatsimiititaliat
Aqqissuinerup nutaap il-lo-
qarfikkaani peqatigiiffiit
aamma sammisaqarfinni a-
taatsimiititaliat tunngavigis-
savai.
Kommunini ataatsiakkaa-
ni peqatigiiffiit sulisitsisut
sunilluunniit sammisaqara-
luarpata tamaasa ilaasorta-
rissavaat. Sinerissami suli-
sitsisunut pissutsit assigiin-
ngiaaqaat, ataasiakkaanilu
peqatigiiffimmi sanasoq pi-
siniarfiutilillu, pølseemiar-
toq akunnittarfiutilillu sam-
misaqarfitik apeqqutaatin-
nagit suliniutinik pitsan-
ngorsaassapput, kommunit
ataasiakkaat immikkuulla-
rissuuneri periarfissaallu
tunngavigalugit.
Sammisanili ataatsimiiti-
taliat paarlattuanik kommu-
nimit suminngaanneersuu-
neq apeqqutaatinnagu sulif-
fiit assigiinnik sammisa-
qartut ilaasortarissavaat.
llusilersuinissamut ataat-
simiititaliap siunnersuuti-
gaa sammisaqarfinnik arfi-
neq marlunnik ataatsimiiti-
taliaqassasoq, amerlassusa-
alli ingerlaavartumik nali-
lerneqartassapput ilaasortat
apeqqutaatillugit.
Ataatsimiititaliat siunner-
suutigisat arfineq marluusut
tassaapput 1) sanaartortar-
tut. 2) entreprenørit, 3) roo-
jorilerisut innaallagiale-
risullu, 4) niuerneq kiffartu-
ussinerlu, 5) akunnittarfiit
neriniartarfiillu, 6) lunisas-
siortut aamma 7) assartui-
sartut.
Siunnersuutigineqarpoq
sulisitsisut kattuffittaavat
siulersuisunit 13-inik ilaa-
sortalimmit aqunneqassa-
soq: Siulittaasoq, sammisa-
qarfiit ataatsimiititaliaasa
siulittaasui arfineq marluk
aamma illoqarfikkaani pe-
qatigiiffiit nunap immikko-
ortuini ataatsimiititaliai tal-
limanik ilaasortalik.
Kattuffissuarmut ilaasortassatut
kajumissaameqartut
Ukiumi nutaami periaasissaq nutaaq atuutilissappat sulisitsisorpassuit
ilaasortaanermut akiliuteqarnerulerneq misigissavaat
NUUK(KK) - 1997-imi
martsimi Sulisitsisut kattuffi-
ata aallartitanik ataatsimiitit-
sinissaata tungaanut peqati-
giiffiit sisamat kattuffissuar-
mut ilaasortanngornissamut
kajumissaameqartut oqallisis-
saqarluarput.
Peqatigiiffiit sisamat taak-
ku tassaapput Sulisitsisut, a-
kunnittarfiutillit neriniartarfi-
utillillu peqatigiiffiat, Kalaal-
lit Nunaanni inuussutissarsiu-
tinik ingerlatallit peqatigiiffi-
at aamma Kalaallit Nunaanni
kiffartuussinermik suliallit
kattuffiat.
Sulisitsisut namminersortut
kattuffissuit tallimaat, kilisaa-
taatillit kattuffiat APK, nalu-
naareerpoq kattuffik suleqati-
giinnissamut peqataanissamut
soqutininngikkallartoq.
Kattuffiit sisamat, ukiup
tulliani kattuffissuup pilersin-
neqamerani ilaasortanngor-
sinnaasut siulittaasui AG-p
oqaloqatigai.
Kajumissaar-
neqarluarput
Sulisitsisut kattuffianni siulit-
taasoq, el-installatør Peter
Pars, Ilulissaneersoq:
- Ukiaq manna illoqarfinni
peqatigiiffiit tamangajaasa
ataatsimeeqatigaagut, ukior-
taariitsiarpallu Sisimiuni Tu-
numilu peqatigiiffiit sinneri
ataatsimeeqatigissavagut.
- Naammagisimaakkatsin-
nik paasivarput siulersuisut
Kalaallit Nunaanni sulisitsi-
sut tamarmik kattuffissuannik
pilersitsiniarlutik pilersaaru-
teqamerat tapersersomeqarlu-
artoq. Periaasissaq pillugu
apeqqutissarpassuaqarpoq, il-
loqarfinnili ataatsimiititseqat-
taarnerni nalornissutaasut
paasitinneq arput.
- Naalakkersuisunut siulit-
taasup Lars Emil Johansen-ip
ukiut marlussuit matuma si-
oma inuussutissarsiutinik i-
ngerlatallit namminersortut
kajumissaarpai Kalaallit Nu-
naata siunissaanik ilusilersu-
eqataaqqullugit, oqariaaseq
una atorlugu: »Namminersor-
tut periarfissillik«.
- Soorunami periarfissaq
taanna atorluassallugu pia-
reersimavugut, kisiannili
aamma uagut namminneq
suliniutigut annertusisariaqar-
pagut, tassa inuiaqatigiinni
suliassat aaqqiiffigisameri-si-
gut aammalu politikerinut a-
qutsisoqarfinnik tamanik tu-
nuliaqutaqartunut anngunni-
artamitsigut.
- Suliassat marluk taakku
naammassinerisigut aatsaat
namminersortut siunissamut
sunniuteqarsinnaapput, Peter
Pars oqarpoq.
- Kiinnertamerput
allanngussanngilaq
Akunnittarfiutillit neriniartar-
fiutillillu kattuffianni siulit-
taasoq direktør Erik Bjerre-
gaard, Ilulissani Hotel Arctic:
- Kattuffissualiomissaq pil-
lugu siunnersuut ilaasortat-
sinnut oqallisissiatut siuler-
suisunit saqqummiunneqar-
poq. Siulersuisut isummeme-
rat ersarippoq: Ineriartomer-
mut malinnaassagaanni nukit-
tuumik kattuffeqamissaq pi-
sariaqarpoq.
- Febmarip naanerani ataat-
simeersuarnitsinni pilersaaru-
tit inaamtaasumik oqallisigi-
neqassapput. Ataatsimeersu-
artut periaasissamut nutaamut
akuersissappata akunnittarfiit
neriniartarfiillu suliassaqarfiit
allat peqatigalugit avammut
kiinnertarnerisa nukittutin-
neqamerat ingerlaannassaaq.
Siunnersuulli itigartinneqar-
pat pissutsit nutaarluinnaat
isummerfigisariaqakkagut a-
tulissavagut.
- Ullumikkut akunnittarfiu-
tillit neriniartarfiutillillu kat-
tuffiani atatsimiititaliat assi-
giinngitsut aqqutigalugit siu-
nissami sulinissamut atugas-
sarititaasussat misissomeqar-
put. Isumaqarpungalu siunis-
sami suliffeqarfiit amerlanerit
politikerinik sunniiniartartu-
nik atorfinitsitsisalemissaat
takusalerumaarlutigu. Siunis-
samilu piffissaq kingulliuffi-
giinnamagu taamaaliomissaq
pisariaqassaaq, Erik Bjerre-
gaard oqarpoq.
Kattuffimmi ilaasortat 16-
iupput: Kalaallit Nunaanni a-
kunnittarfiit tamarmik kiisalu
neriniartarfiit marlussuit.
Ilaasortaanermut akiliut
akitsungaatsiassaaq
Kalaallit Nunaanni inuussu-
tissarsiutinik ingerlataqartut
peqatigiiffianni siulittaasoq,
direktør Benny Reiding,
Nuuk:
- FANG-imi siulersuisuni
ilisimareerparput Kalaallit
Nunaanni niuertarfiuteqar-
nermi suliniutit nukittorsarta-
riaqalissallutigit. Kattuffissu-
artaassamut ilaasortanngor-
nitsigut taamaaliorsinnaavu-
gut, kisiannili aamma FANG-
ip iluani sulinitta nukittorsar-
neratigut taamaaliorsinnaallu-
ta.
- Uanga nammineq isuma-
qarpunga namminersortut pi-
sortallu avissaartuunnerisa
naligimmagu sulisitsisut kat-
tuffiannik nukittuumik pisari-
aqartitsilluta, kisiannili aam-
ma kattuffissarsuaq siunner-
suutigineqartutut ilusilerluni
pilersinneqassappat ilaasor-
tagut emumatilersinnaavagut.
- FANG-imi ilaasortat ilaa-
sortaanerminnut annertuumik
akiliuteqartameq sungiusima-
gunanngilaat. Januarip aallaq-
qaataanit ilaasortaanermut uki-
umut akiliutip minnerpaaf-
fissaa 2.200 kroniussaaq. Peri-
aasissarlu nutaaq piviusun-
ngussappat akiliutip minner-
paaffissaa 6.000 kroninngus-
saaq, ataatsikkullu akitsuut a-
kitsuutaangaatsiassallugu.
- Maannakkorpiaq ilaasor-
tagut periaasissamut nutaa-
mut pilersaarutit pillugit tu-
samiaaffigaagut, akissuteqar-
nissaallu sapaammut decem-
berip 15-ianut killeqarpoq.
Pingasunngornermi decem-
berip 11-iani Nuummi ataat-
simiititsissaagut, tassanilu i-
laasortat isummaminnik saq-
qummiussinissamut periarfis-
saqarput.
- Kingusinnerpaamik janu-
arip 15-iani FANG akissute-
qassaaq, kattuffissuarmut
ilaasortanngussanerluta nalu-
naarutigissallugu, Benny Rei-
ding oqarpoq.
Ullumikkut pisiniarfiit 80-
it FANG-imut ilaasortaapput,
kisitsillu taanna marloriaataa-
sariaqaraluarluni. Pisiniarfin-
ni ilaasortaasunit 80-init 16-it
tassaapput KNI-p pisiniarfii
Brugsenillu arfinillit.
- Ataatsimoorta-
riaqarpugut
Kalaallit Nunaanni sullissi-
nermik suliallit kattuffiata
siulittaasua, direktør Arne
Amstrup, Nuuk:
- FANG-itulli apeqqut ilaa-
sortatsinnut 35-iusunut tusar-
niaatigaarput, taakkulu de-
cemberip 15-ia nallertinnagu
akissuteqartussaapput.
- LSG-p siulersuisuisa nu-
natsinni sulisitsisut kattuffis-
suannik nukittuumik ataatsi-
mik pilersitsisoqamissaa ta-
persersorpaat. Sulisitsisut
namminersortut tusaaneqas-
sappata ataatsimoomissarput
pisari aqarpoq.
- Periaasissatut siunnersuu-
tigineqartumi niuertarfiit pe-
qatigiiffii arfineq marluk
nammineerluinnarlutik sulia-
minnut tunngasunik sulisin-
naalissapput. Ilaasortattalu
taamaalillutik sulinerminni
killissarititaasut ilusilersome-
qamerinut annertuumik sun-
niuteqarsinnaanertik ingerla-
tiinnassavaat.
- Kisianni siulersuisut aam-
mattaaq eqeersimaarfigaat
ilaasortaanermut akiliutip si-
unnersuummi naatsorsome-
qamera ilaasortat ilaannik i-
laanissamut ernumatitsiler-
sinnaanerat. Ullumikkut ilaa-
sortat imigassanik tuniniaa-
sinnaanermut akuersissute-
qanngitsut 2.500 kroninik
ukiumut akiliisarput, akuer-
sissummillu pigisallit ukiu-
mut 5.000 kroninik akiliisar-
lutik. Ilaasortatta ilaat sulisor-
passuaqarput, taakkulu anner-
toorujussuarmik akiliuteqar-
talertussaapput, Arne Anstrup
oqarpoq.
Kattuffimmi tassani ilaa-
sortat assigiinngitsorpassuar-
nik suliallit 35-iupput: Grill-
bar-it neriniartarfiillu, assar-
tuisarfiit eqqiaasarfiillu, ta-
matumani ilaannanngui taal-
lugit.