Atuagagdliutit - 06.02.1997, Side 7

Nr. 10 • 1997
7
GRØNLANDSPOSTEN
Tabel 4.1995/1996 ukiup affaani siullermi piffissap qeqqani suliffissaaleqisut procent-inngorlugit.
Tabel 4. Procent ledige medio i byerne 1. halvår 1995/1996._______________________________________
Kal.Nun.Inunng. Født i Grønland 1995 1996
Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jan Feb Mar Apr Maj Jun
Nanortalik 8,0 11,4 4,5 12,5 9,0 7,7 9,2 10,8 9,4 9,5 10,8 6,7
Qaqortoq 7, di 6,5 7,8 4,8 8,5 8,8 11,0 7,6 7,5 4,3 7,0 6,0
Narsaq 23,6 8,7 20,9 14,8 22,5 19,4 21,6 4,6 13,0 11,0 15,3 18,8
Paamiut 11,6 10,0 12,8 12,5 15,0 16,7 20,5 15,4 13,6 17,2 17,0 16,3
Nuuk 8,9 7,3 7,5 8,0 6,7 5,4 9,6 7,3 7,8 6,0 6,9 6,2
Maniitsoq 10,1 10,1 9,9 5,8 11,2 9,6 13,3 7,0 10,5 10,7 9,8 4,8
Sisimiut 10,5 12,8 12,7 12,0 11,1 9,0 12,0 10,8 13,1 12,8 10,4 10,8
Kangaatsiaq 3,6 2,4 3,0 1,5 3,0 2,7 14,7 13,0 4,6 7,8 7,5 5,8
Aasiaat 17,6 18,5 17,8 11,2 12,2 10,2 14,8 13,6 17,2 12,6 11,5 10,3
Qasigiannguit 3,4 3,2 2,8 8,3 8,3 47 3,9 5,6 3,5 4,4 6,5 3,9
llulissat 17,4 6,8 8,1 7,4 9,0 2,7 18,6 5,7 7,2 6,6 7,7 3,3
Qeqertarsuaq 7,1 77 0,2 0,6 1,4 0,6 1,6 1,1 1,7 6,6 4,6 1,4
Uummannaq 18,4 5,5 5,3 6,3 13,4 9,8 21,6 7,5 12,0 8,4 8,2 13,5
Upernavik 6,7 3,5 4,4 3,2 4,3 1,1 8,1 2,8 3,5 4,1 3,6 2,5
Qaanaaq 15,3 13,5 12,6 • 8,7 9,0 11,7 9.8 45 7,4 5,3 5.9 47
Tasiilaq 13,6 9,1 11,3 11,9 13,6 11,1 12,8 12,2 11,1 12,9 12,1 12,8
IUoqqortoormiut 0,4 1,2 1,6 0,8 0,4 1,2 0,8 2,4 3,6 4,0 1,2 4,0
Ialt 11,3 8,7 9,3 8,5 9,6 7,8 12,5 8,2 9,5 8,6 8,9 7,8
Agguaqat. / gns. 9,2 9,2
Nassuiaat: Kisitsisit uersitat missingersuinermit pissarsiarineqarsimapput
Note: Tal der står med kursiv er estimerede.
Royal Greenland suliffissaa-
leqinermik aqutsisuuvoq
Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu suliffissaaleqineq
akiorniarlugu millionerpassuit atortarpaat
NUUK(KK) - Qulequtaq
»Royal Greenland suliffissaa-
leqinermik aqutsisuuvoq«
tusagassiortutut ingasatta-
jaakkatut, suliffissuarmut
naapertuilluarnerunngitsutut
nipeqarunaraluartoq arlaati-
gut eqqortortaqarunarpoq.
Innermimmi pilersoqan-
ngikkaangat pujoqameq ajor-
poq...
Kalaallit Nunaanni Naat-
sorsueqqissaartarfiup 1996-ip
ukiuani siullermi suliffissaa-
leqisut naatsorsorneqarneri
saqqummiuteqqammerpai.
Suliffissaaleqisunut naat-
sorsukkat annertuumik iluar-
sartuunneqarsimapput, naallu
suliffissaaleqisut akimmisaar-
fissarpassuillu nassuiarniar-
nerini ajornartorsiortoqaralu-
aq siiunissami Kalaallit Nu-
naanni suliffissaaleqisut ersa-
rinnerusumik paasissutissar-
taqalissapput.
Taamaalillunilu ajornar-
torsiut paasinamerusumik ta-
kuneqarsinnaalissaaq, aam-
malu illoqarfmni nunalu ta-
makkerlugu politikerit sulif-
fissaaleqinermut akiuiniarlu-
tik suliniutitik pitsaanerusu-
mik ataqatigiissaarsinnaalis-
savaat.
Nukiit, suliffissaaleqiner-
mik aqutsisuusut paasiniame-
runiarlugit Naatsorsueqqis-
saartarfimmit kommunit, su-
liffissaaleqisut allattorsimaf-
fiini kisitsisinik nalunaarute-
qartartut apeqquteqarfigine-
qarput, najukkami suliffissaa-
leqineq sumik peqquteqarner-
soq.
Royal Greenland-ip
tunisassiorfia...
»Qaqortoq 1995: Royal
Greenland-ip suliffissua juni-
mi matuneqarpoq iluarsaas-
sisoqarmat. Julip naanerani
suliffissuaq ammaqqinneqar-
poq. Oktoberimi suliffissaa-
rusimasut amerleriarneran-
Royal Greenland ingerlalluaraangat aammattaaq
suliffissaqarniarneq ingerlalluartarpoq.
Går det godt for Royal Greenland, går det også godt for
beskæftigelsen.
nut pissutaaqataavoq ukiaa-
nerani feeriaqameq. Amutsi-
vimmi suliassaaleqineq sulif-
fissaaleqinermut sunniute-
qarpoq. Novemberimi kisitsi-
sit qaffariamerat pissuteqar-
put suliffissuarmi qerititsivik
aserortoorsimammat decem-
berillu aallartisimalernerani
aatsaat iluarsineqarluni.«
Nassuiaat ataasiinnaq taa-
ma nipeqarpoq, kisianni Naa-
tsorsueqqissaartarfiup 1996-
imi ukiup affaanut siullermut
suliffissaaleqisunut naatsor-
suutaanni nassuiaat taamaat-
toq kommunimit kommuni-
mut uteqattaartuameqarpoq.
Namminersornerullutik
Oqartussat suliffissuaataat,
tassa Royal Greenland, KNI-
Pisiffik, KNI-Pilersuisoq,
Royal Arctic Line aamma
Amutsiviit sumiiffinni sulif-
fissaaleqinermut sunniuteqar-
luinartarput. Suliffissuarlu su-
lisoqangaatsiartoq, aammali
tunisassiassatigut sunnerumi-
nartoq Royal Greenland ma-
lunniuteqamerpaavoq.
Uummannaq 1996: Janu-
ar imi qaffariamermut pissu-
taavoq Royal Greenland-ip
suliffissua matusimammat
suliassat nungussimammata.
Taamattaarlu KNI-p suliari-
sartakkaminik ikililerinera
pissutaaqataavoq. Februari-
mi suliffissuup aalisakkanik
pisiortornini aallarteqqip-
paa.«
Mandetiimit
Aamma kommunit suliffis-
sarsiuussisarfiisa oqaaseqaa-
taasigut erserpoq najukkami
aaqqissuulluakkamik sulini-
uteqartoqarsinnaasoq:
»Kangaatsiaq 1995: Sulif-
fissaqartitsiniarluni 1994/95-
imi suliniuteqartoqarpoq, tu-
nisassiassanilli tulaassuineq
annikilleriartinneqarluni,
mandetiimillu pissaritinne-
qartut ikileriartinneqarsimal-
lutik. Oktober/decemberip
nalaani Royal Greenland-ip
suliffissuata tunisassiornini
pisiortominilu unitsippaa.«
Naalakkersuisut angunia-
garaat ukioq 2005 nallertin-
nagu suliffissaaleqisut 3 pro-
centiinnanngorlugit ikilisin-
neqamissaat. 1996-ip ukiuata
affaani siullermi suliffissaale-
qisut agguaqatigiisillugit 9,2
procentiupput, tassanilu nu-
naqarfiit ilaatinneqanngillat.
Suliffissaqartitsinermut
naalakkersuisoq Benedikte
z Thorsteinsson, Siumut, sulif-
S fissaaleqinermut akiuiniar-
g nermi atortussanik arlalinnik
g peqarpoq.
S Pingaamerutillugu suliffis-
| saqartitsiniamermut ataatsi-
> miititaliassami, aprilip arfi-
| neq pingajuani qinersinerup
1 kingorna katiterneqartussami
> ilaasortanngortussat suliffis-
g sarsiuussisarfinnilu sulisut
g ilinniartinneqassapput. 1997-
^ imut aningaasanut inatsimmi
< suliffissaaleqinermik akiuini-
artussanik ilinniartitsinissa-
mut 1,1 millioner kronit im-
mikkoortinneqarput.
Aamma landskarsi kom-
munini suliffissaqartitsiniar-
nermut tapiissuteqassaaq.
1997-imi tapiissutit 10,7
millioner kronit suliffissanik
piujuartussanik pilersitsiniar-
nermut aammalu suliffinnut
piffissami aalajangersimasu-
mi sivikitsumik piffissaliillu-
ni suliffissaaleqiffiusunut
atomeqartussaapput.
Tapiissutit akissarsiassanut
tapiissutissatut, mandetiimi-
nik taaneqartartunut atome-
qassapput. Landskarsip akis-
sarsianut tapiissutai kommu-
nini akissarsiassat, sulisartut
kattuffiata SIK-p sulisut ilin-
niarsimanngitsut pillugit isu-
maqatigiissutai naapertorlugit
akissarsiassaritinneqartut 50
procenteraat. Suliffeqarfmnut
namminersortunut tapiissutit
akissarsiassat 33 1/3 procenti-
inik amerlassuseqarput.
10,7 millioner kroninit im-
mikkoortinneqartunit 1,2 mil-
lioner kronit kommunini
nammineq illuliortiternermi
mandetiiminut atugassatut
immikkoortinneqarput. Illuli-
assanut 26-inut atugassanik
aningaasaliisoqarpoq.
Suliffiit pigiinnamiarlugit Narsami 1997-imi
mandetimet atorluaqqissapput.
Narsaq vil også i 1997 bruge mandetimer på at
opretholde beskæftigelsen.
Narsaq suliffissaa-
leqiffhmersaavoq
Narsamili kommunalbestyrelsip
kisitseqqissaarinerit upperinngilai
NUUK(KK) - Narsaq
kommunini suliffissaale-
qisunik eqqugaanersaavoq.
Suliffissaaleqisut Nu-
natta Kisitseqqisaartarlia-
ni kisitai taamak ersersit-
sipput.
AG-mi normumi kin-
gullermi suliffissaaleqisut
amerlassusaat saqqummi-
uppagut. Normumi matu-
mani suliffissaaleqisut
procentinngorlugit saq-
qummiuppagut. Illoqar-
figut 17-it angeqqatigiin-
ngillat, Nuummilu suliffe-
qanngitsut qulit Ittoqqor-
toormiuni suliffeqanngi-
tsut qulit ajornartorsiutaa-
nerat assigiinngillat.
Takutitaq 2-miipput su-
liffissaaleqinermit eqqu-
gaasut. Tassaapput Nu-
natsinni inunngorsimasut
15 aamma 59-it akomanni
ukiullit tamaasa eqqarsaa-
tigalugit, qaammatip ataa-
tsip ingerlanerani suliffis-
sarsiorlutik suliffissarsiu-
ussisarfimmut saaffigin-
nittartut.
Takutitaq 4-miipput
qaamatip qeqqani pine-
qartut. Tassaapput Nunat-
sinni inunngorsimasut 15
aamma 59-it akornanni
ukiullit tamaasa eqqarsaa-
tigalugit, qaammammi ul-
lormi aalajangersimasumi
ikiorneqarnissamik kis-
saateqarlutik suliffissarsi-
uussisaifimmut saaffigin-
nittartut.
Takussutissat sisamat
tamarmiullutik Nunatsin-
ni suliffissaaleqisut qassi-
unerannik takussutissaap-
put. Takuneqarsinnaavor-
lu Narsaq suliffissaaleqi-
sunik eqqugaanersaasoq.
1996-imi qaammatini ar-
finilinni siullerni lamani
Narsarmiut 20 procentii
Nunatsinni inunngorsima-
sut 15 aamma 59-it akor-
nanni ukiullit piffissami
sivikitsumi sivisunermi-
luunniit suliffissaaleqiner-
mik eqqugaasartut.
Kisitsisit amerlapput.
Tupaallappoq
Narsami borgmester Ceci-
lie Vahl kisitsisit Kisitseq-
qissaartarfiup saqqummi-
ussai paatsuunganartippai.
- 1996-ip qaammataani
siullerni arfinilinni Narsaq
suliffissaaleqinermik eq-
qugaanersaasoq tusarak-
kut tupaallappunga. Sior-
na 1995-imut aamma taa-
mak paasitinneqarpugut.
Aamma taamani kisitsisit
paasinngilagut, tamatu-
malu paasiniarnissaa
kommunalbestyrelsip aa-
lajangiuppaa. Sunaaffami
suliffissaaleqisunut kisit-
sisiliunneqartut kukkullu-
innartut, Cecilie Vahl
AG-mut oqarpoq.
Kommunip nammineq
misissugaani paasivarput
Narsaq eqqugaanersaan-
ngitsoq, kisiannili suliffis-
saaleqiffiusuni ajomartor-
siornersat tallimat akor-
nanniittoq.
Kisitsisit saqqummiun-
neqaqqammersut kommu-
nalbestyrelsip marlun-
ngomermi 4. februar ataa-
tsimiinnermini oqaluuse-
rai.
- Kommunalbestyrelsi
aalajangerpoq suliffissaa-
leqisut amerlassusaat
aamma tamatumuuna mi-
sissomeqassasut, Cecilie
Vahl oqaipoq.
Narsami suliffissaaleqi-
sut pillugit borgmesterip
sukumiinerusumik oqaa-
seqarfigerusunngilai, aat-
saat kommunip nammi-
neq misissuinera naam-
massippat. Paarlattuamik
Cecilie Valil-ip 1997 isu-
malluarfigaa.
- Ukioq manna sanaar-
tugassat arlallit aallartis-
savagut. Aqqusinniorto-
qassaaq, suliffiillu inger-
latiinnaniiarlugit mandeti-
met arlallit atortarpagut,
borgmester Cecilie Vahl
AG-mut oqarpoq.
ASS./FOTO: KNUD JOSEFSEN