Atuagagdliutit - 06.02.1997, Side 11

Nr. 10 • 1997
11
- Natsat nuannarisaraakka, Barselaj Ezekiassen oqarpoq, uanilu Anda Lynge aamma Samo Kleinschmidt issiaqatigai.
- Jeg kan godt lide hatte, siger Barselaj Ezekiassen, som sidder sammen med Anda Lynge og Samo Kleinschmidt.
lerpunga, sulilu feeriarpunga.
Taamani maannalu umiartor-
nera nuannarisorujussuuara,
kisianni taamani naqiterisuus-
sanerlunga umiartortuussa-
nerlungalu toqqaasariaqaler-
ninnut akissarsiat peqqutaap-
pul. Ulluni sisamaannarni 96
kroninik akissarsivunga, taa-
manilu aningaasarpassuup-
put, tassami naqiterivimmiin-
ninni 215 kroninik qaam-
mammusiaqarama.
- Naqiterivimmi ittuma
Rasmussen-ip aalajangemera
nuannarivallaanngilaa oqar-
figaangalu nammineq naqi-
terivimmi pisortaatilluni na-
qiterivimmut tuteqqinngi-
saannassasunga. Taamaalil-
lungalu umiartulerpunga.
Piffissap ingerlanerani Bar-
selaj Ezekiassen siullermik
motorilerisutut ilinniarpoq,
kingorna umiarsuaaqqani
naalakkatut ilinniarluni aam-
malu sætteskipperitut 2. aam-
ma 1. gradimi misilitsilluni.
Atuakkanut poqersuugami
1968-imi Danmarkiliarpoq,
Statens Søfartsskole-mi Es-
bjerg-imiittumi atuartorpas-
suarnut kalaallinut ilinniartit-
sisunut ikiortitut oqalutsitullu
sulilerluni.
- Taamaalillunga Danmark-
imi tikisitatut sulivunga.
Qilaatersorneq
Piffissamit tamatuminnga eq-
qaanasalikkersaarnermini
sætteskipperitut I. gradimi
misilitsinnerminni naggataar-
nertik eqqaallatsiarpaa.
- Kristinemut-mi nagga-
taarnersiorpugut, taannalu ul-
lumikkut allanngortitemeqar-
luni Rockcafe-mik taaguute-
qarpoq. Unnuup ingerlanera-
ni qallunaat kalaallillu eri-
narsornermik unammipput.
Taamaallutalu kalaalersaasu-
gut unittoorluta erinarsugas-
satsinnik isumassarsineq aju-
lerpugut, qallunaartattalu eri-
narsoqattaamertik ingerlatiin-
narpaat. Ilakka aperaakka
sooq aamma ajorsassanerluta.
- Igaffimmukarama igamik
aalaterummillu atorpunga
mattarlungalu, iseramalu qi-
laatersorlunga tivallungalu
aallartippunga. Qallunaallu
erinarsoqattaarnertik unitsip-
paat.
Barselaj-ip tassani igalerlu-
ni aalateruserlunilu tivanera
naggataajunngilaq. 1981/82-
imi Barselaj aquttutut naam-
massivoq. Ilinniarnermini
Danmarkimi angalavoq.
- Hansip iluartup ulluani
Fyn-ip eqqaani Assens-ip
kangerliumarnaniippugut. I-
linniartut Fanø-meersut 20-it
umiartoqatigaagut, taakkulu
nunamiissinnaannginnertik a-
liasuutigisorujussuuaat, umi-
arsuarmiillu ikumatitsisorpas-
suit isiginnaarpagut.
- Hovmesteri ornillugu a-
peraara unnukkut pølsitugas-
saqarsinnaaneraatigut, uanga
aliikkusersuijumaarama. Høj-
talerikkut nalunaarutigineqar-
poq unnukkut arfineq pinga-
sunut pølseqarlunilu aliikku-
sersuisoqarumaartoq.
; - Pølsit iffialerlugit immi-
aaqqanik iggiserlugit nereree-
ratta qilaatersorlunga aliikku-
sersuilerpunga, tamarmillu
nuannaartorujussuanngorput.
Sila alianaatsorsuuvoq, inuil-
lu nuannaarnermit imaanut
teqqakaalerput. Inunnik nuan-
naartitserusunnera taamaalil-
luni iluatsippoq.
Taqqamik milikartoor-
neq uummallunnerlu
Barselaj Ezekiassen isuma-
gissaartuuvoq, inuunermik
pitsaasumik isiginiagaqar-
usuttoq. Peruluutigisaminik
taqqaminik milikartoorsima-
galuarluni uummammigullu
pilattartissimagaluarluni nu-
annaartuunera allanngorsi-
manngilaq. Misigisaasali
marluk taakku kingunerisaa-
nik allanngortoqarpoq.
- 1983-imi taqqannik milik-
artoornerma kingorna ullor-
mut 30-it missaat pujortarta-
raluarlugit pujortarunnaarpu-
nga. 1985-imilu pilatsinner-
ma kingorna imigassamik a-
tuisamera mianersuutilerpara.
Sapaatit akunnerinut arlaleri-
arlunga timigissartarfimmi
timigissartarpunga, maannalu
peqqillunga misigisimavu-
nga.
- Kisianni nuanneeqaaq
1983-imi misilitsinnissamut
ataatsimiititaliami ilaasortat
nereqatigalugit qulingiluap
eqqaani tuikkut saamerlikkut
anniartorujussuanngorlunga
talinnut siaruaammat. Nakor-
siarpunga, oqarfigaanngalu
piffissaq kingulleq atorlugu
takkussimasunga.
- 1985-imi ulluni tallimani
nukeqarnanga morfinitortin-
neqarlunga nalavunga. Inuit
tusaasinnaagaluarlugit oqal-
oqatigisinnaanngilakka. Rigs-
hospitalimut tikikkama mar-
lunnik periarfissippaannga.
Inuunerma sinnerani iisarta-
gartorsinnaavunga imaluun-
niit pilatsissinnaallunga.
Oqarpunga motorilukkaanni
iluarsartinniarlugu mekani-
kerinut saaffiginnittoqartar-
toq. Ilissi nakorsaavusi, moto-
rera iluarsaanniarsiuk, oqar-
punga. Junip arfineq pingaju-
ani nalunaaquttap akunnerini
arfinilinni anersaartuuserlu-
nga pilatsereerlunga iterpu-
nga qilalertorujussuullunga.
Ullut sisamat qaangiummata
Fælledparken-imi pisuttuar-
punga. Ilaanneeriarlunga tue-
ra annerisaraluarpara, allanilli
ajoquteqanngilanga.
- Misigisama taakku ki-
ngornatigut annilaanganeq
ajoraluarpunga, kisianni pu-
jortassaarlungalu puallarna-
veersaarpunga.
Augustimi feeriarpoq
Barselaj Ezekiassen siorna
augustimi feeriarami immik-
kooruteqarluinnartumik misi-
gisaqarpoq.
- 1974-imili umiarsuaaqqa-
ni naalaganngomiat ilinniarfi-
anni Skipperskolimi forstan-
derinngorama augustimi fee-
riarnissara ajomarsilluinnar-
poq. Skemaliortussaasarpu-
gut ilinniartullu ilinniarfim-
mut takkunnissaannut suut
tamaasa piareersartarlugit.
- Ilinniartitsisut ilinniartul-
luunniit ukiup ilinniarfiusup
aallartinnerani takkunnissaat
isumakuluutiginagu nuanne-
qaaq. Eqqissillunga aavarlu-
ngalu eqalunniarsinnaavunga.
Ukiut forstanderiuffigisakka
nuannarigaluarlugit Skipper-
skolillu Paamiunut nuunne-
qarnera akerlerigaluarlugu ul-
lumikkut imarsiomermi siun-
nersortitut atorfiga nuanna-
raara. Atorfiga siornatigut
suliarisimasannut attuumas-
suteqartorujussuuvoq, sø-
fartsstyrelsip nunatsinnilu
ilinniarfiit akomanni attave-
qaataagama.
- Nuannernerpaavorlu er-
nuttakka piffissaqarfigineru-
lerakkit. Ernuttakka marluk
takuniarlugit Nuup Nuussuul-
lu akomanni kilometererpas-
suit biilerfigereerpakka. Qa-
noq nuannertigisoq nammi-
neq ernutaqaleruit takussavat.
All. Laila
Ramlau-Hansen
Barselaj Ezekiassen assiliisumi, J960-ip missdam maan
nakkut Atuagkat illutaaniittumi. - Taamani Noah nnjale-
Barselaj Ezekiassen hos fotografen, som holdt til i det
nuværende Atuagkat, Omkring 1960. - Det var dengang
Noah var frisør. ~
Barselaj Ezekiassen 1960-ip missaani iminsukkalUirami
pugut- sisaniunngbrneiit tamaasa inuit ilaqutariilluunniit
oqalutluarerusutaminnjk misigisaqarsimasut pillugit ilari-
ngussisarniaiiuta. Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni
taamaattunik inuppassuaqatpoq. Pisunut - ukiuni nutaani
oqaluttuiuisaanermut, isorartussutsinut, innutfaasut katiti-
gxianerinut akerleriinnullu tunngasinnaapput. ~ ' -
Sisamanngomiklcullu saqqummersartussani qupper-
nerni ukunani kina mlliiillugu ilisariti’ssaneripput siun-
nersorluta allagaqarit. .AiiAr’ ' 7-
•fA Ållakkap^puua>Inuit«-imik riaiunaaqutsentki'sisamaiH
" rigomermilu tulliuttumi aviisiseqqilltnit. Imaassinnaavoq
;• ilaatikkusutat ilaatinneqartoq. - A .
iisasraeiMMifflrøjaiwaiwiw.srønæiWM