Atuagagdliutit - 04.09.1997, Blaðsíða 11

Nr. 68 • 1997
11
GRØNLANDSPOSTEN
1970-imi ilaqutariit Høy-ikkut nalliuttorsiortut, meeraasa
tallimaasut ilaasa pingasut apersortinneranni. Saamerler-
niit: Naja, Gundel (Nathalinep arnaa), Truti, Palle, Nathali-
ne, Christian, Vivi aamma Hans.
Familiefest hos familien Høy i 1970, hvor tre af deres fem
børn blev konfirmeret: Fra venstre: Naja, Gundel (Nathali-
nes mor), Truti, Palle, Nathaline, Christian, Vivi og Hans.
ngitsunik ikinnguterpassua-
qaraluarlunga. Ullut ilaanni
bundgarnikka saltsyre-mik
kuerameqarsimapput, Chris-
tian Høy oqaluttuarpoq, nag-
gataagut iluatsitsilluamermi-
nit »pisarineqartoq«.
Pisaqarpallaartartoq
- Aalisagarpassuarnik ima
tulaassuitigaanga, allaat misi-
gisimallunga aalisakkerivik
akomusersorlugu. Pissutsillu
ajornerungaalerput KGH-p
1979-imi atulersimmagu aali-
sartunik tamanik killilersui-
lemeq. Taamaattumik soorlu
ilaannikkut aalisakkat 8 tonsit
tulaakkaangakkit, taava taa-
maallaat 4 tonsit tigujumasar-
paat. Tamatuma kinguneri-
saanik aalisariutiga tuneriar-
lugu umiatsiaaqqamik pisi-
vunga. Allamimmi pisariar-
titsinngilanga, pissutsillu eq-
qarsaatigalugit ajunngitsumik
ingerlavunga, 2-3000 koruu-
nit nalinginut ullut tamaasa
aalisakkanik tunisisinnaasa-
rama.
Christian Høy-ip aalisal-
laqqissusia soorunami malu-
giniameqarsimavoq. Minne-
runngitsumik Angallatinut
Siunnersuisoqarfik Nammi-
nersomerullutik Oqartussanut
atasoq iluatsilluarsimaneranik
maluginnissimavoq. Nammi-
nersomerusullu angummik
Christian Høy-itut ittumik
atorfissaqartitsipput. Tassami
taamanikkut ukiut puisinni-
artarnerup nunarsuarmi ta-
marmi akerliuffiunerata na-
ligaat. Puisit amiinik tunisi-
nermi akit appariarujussuar-
put, nunaqarfiillu ingerlaan-
narsinnaanerat navianartorsi-
ortinneqarluni. Allanik pinia-
gassaasinnaasunik ujaasineq
pisariaqartinneqarpoq, taa-
maattumik Christian Høy piu-
massuseqalersitsissaaq, aali-
sariaatsimik nutaamik ilitser-
suisussaq, namminersorneru-
sut isumaqarput.
Taamaalilluni Christian
Høy 1980-imi Angallatinut
Siunnersuisoqarfimmi aali-
samermut siunnersuisutut a-
torfmitsinneqarpoq. Suliassa-
raa aalisamermik misiliineq
inuussutissarsiornermut at-
tuumassuteqamerusoq aallar-
tissallugu. Piniartoqarfinni
navianartorsiortinneqartuni
aalisameq aallartinneqartaria-
qarmat.
Siunnersuisartoq
- Aalisarnikkut inuussutis-
sarsiuteqarnermik Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
suliaqamerat tamanna siulliu-
voq, siullermillu aalisarner-
mik siunnersuisuuffigissavara
Tunu, aallaavigalugu Am-
massalik, tassanilu nuanner-
luinnartunik misigisaqartar-
punga.
- 1980-imiit 1985-imut aa-
sat tamaasa kalaallit 40-t mis-
saat piniutinik assigiinngitsu-
nik atuinissaannik ilinniartit-
tarpakka, saarullinniutinik,
qaleralinniutinik suluppaa-
gamiutinillu, kiisalu ilitser-
sortarlugit motorit, qassutit
aalisarnermullu atortut assi-
giinngitsut paarineqarnis-
saannik. Ukiullu tamaasa aa-
lisartut kakkannerit toqqartar-
pakka Paamiuni aalisarner-
mut ilinniarfimmi ilinniartun-
ngortussat, ukiuuneralu naal-
lugu tassani ilinniagaqartar-
put, Christian Høy oqaluttuar-
poq.
Ajuusaamartumilli siunis-
saq ungasinnerusoq eqqarsaa-
tigalugu angusassatut naat-
sorsuutigisat anguneqanngit-
soorput. Misileraalluni aali-
sameq taamaatinneqarmat tu-
numiut bundgarnersorlutik
aalisamnnaarmata.
- Pisortaqarsimasuugunik
immaqa aalisameq ingerlati-
innarsimassagaluarpaat. Tu-
numi piniartutut kultureqar-
neq sakkortoorujussuuvoq.
Tassami aalisamermik misi-
leraasut siunnersuisuat qima-
gutiinnartoq aallaasit tigu-
neqartarput, Christian Høy
isumaqarpoq, akerlianik U-
pemaviup eqqaani misileraa-
nermik iluatsitsilluartoq, tas-
sanimi aamma piniartut ajor-
nartorsiutigimmassuk puisit
amiisa tuninissaat.
- Annikitsuinnarmik ilit-
sersortarpakka. Kitaata avan-
naamiut suliumatoorujus-
suupput. Piniutissaat tunniuk-
kukkit naammattarpoq. Ni-
ngittagarsorluni qaleralin-
niameq ingerlaannaq ilikkar-
paat, pisaallu Namminersor-
nerullutik Oqartussat umiar-
suarmi tunitsivianni piareer-
lugit tunisassiarisarpavut. Qa-
lerallit aalisapilunneqaqquna-
git kommune - Kalaallit
Nunaanni kisimiilluni - qas-
sutit kivisittakkat atomissaan-
nik inerteqquteqarpoq.
Iluatsilluartoq
- Aalisarluni misileraaneq ilu-
atsilluarpoq, tamannalu Uper-
naviup eqqaanut tamarmut
sunniuppoq, ukiuni aggersuni
aningaasarsiornikkut qaffari-
arnermik misigisaqarfiusoq,
Christian Høy oqaluttuarpoq,
marloriarluni aalisamermik
misileraasamini oqaatigalugit
inuunermini misigisami an-
nersaattut pingaanersaattullu.
- Soorlu amigaataaruttu-
nga. Ineriartomermut peqa-
taanikkut. Tamatumunnga
atatillugu oqaatigiumavara
isumaqarama eqqunngilluin-
nartoq Namminersomemllu-
tik Oqartussat isomartorsior-
neqarmata nunaqarfmni ineri-
artornermik sullissisiman-
ngitsutut. Misileraalluni aali-
sameq iluaqutaalluarpoq,
Namminersornerullutillu O-
qartussanut akisoorajussuul-
luni. Uppernarsarparpummi
nutaaliaasumik aalisariaase-
qarnikkut eqiasuikkaanni ani-
ngaasarpassuarnik iluanaar-
toqarsinnaasoq, Christian
Høy oqaluttuarpoq. Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
aalisamermik misileraasitsi-
nerata oqaluttuassartaanut i-
laavoq ammassanik Japan-
imut tunisassanik 1985-imi
misileraalluni aalisameq.
Christian Høy-ip nutaatut
misilippai qalut ikerinnarmi
kilisaatigineqarsinnaasut.
Tamatumani ikiorneqarpoq
ikinngutigilluakkaminit
qatanngutigiinnit Olsen-
ikkunnit Narsameersunit,
angusaallu tupinnarluinnar-
put. Minutsit qulit ingerlane-
rinnaanni ammassat 25 tonsit
qaqissinnaasarsimavaat.
Tamatumanili ajomartorsi-
utaavoq ukiuni taakkunani
misileraalluni aalisarnerup
nalaani sila pitsaanerpaaffi-
minnit takutitsimmat.
Ammassammi piffissami
sivikitsuinnarmi aalisameqar-
sinnaapput, ammassat nuna-
nut allanut tunineqarnissa-
minnut piumasaqaatinut
naleqqutissappata. Ukiuni tul-
liuttuni Aasiaat eqqaanni sila
pissutsiminut uterpoq,
ammassallu sikup ataani suf-
fipput. Taamaattumik amerla-
suunik ammassannissaq ajor-
narluinnarpoq, aalisakkallu
iluanaarfiulluartartut piniaga-
anerat taamaatiinnameqarlu-
ni.
Avaaginninneq
Inuunermi sivisuumi misigis-
imasat tamaasa saqqummiun-
niunnissaat soomnami ajom-
akusoorpoq. Kisiannili Chri-
stian Høy saqqummiussassa-
minik piareersimasuuteqar-
poq. Soorlulu nulia Nathaline
eqqannguani issiasoq, altanip
matuata eqqaani illuni tun-
gujortumik aasarsiummik
kjoleqarluni.
- Kalaallit Nunaanni inuu-
neq sungiutissanngikkaluar-
para Nathaline-qarsimanngit-
suuppat. Uannik isumannillu
nunaqqatiminut avaaginniler-
sitsivoq. Isumagiuaannarpaa
matutta ammajuamissaa. A-
merlasoorpassuit isertarput
neriartorlutik, atisaminnik er-
rorsiartorlutik, allaammi juul-
limi angallammi inuttakka
nereqatigisarpavut. Taanna-
qanngitsuuppat taamatut pi-
soqartamavianngikkaluarpoq.
Allattoq, Christian
Schultz-Lorentzen
Christian fløy aamma Nathaline, I9SH.
Christian Høy og Nathaline, 19SH.
Christian Høy: - Nunaqarjinni ineriartomeqpillugu
Namminersornerullutik Oqartussat suliniuteqarsiman-
nginnerannik isornartorsiuineq naapertuliornerunngil-
luinnarpoq. Aalisarluni misileraaneq iluaqulaasor- 2
ujussuuvoq, aammali aningaasarpassuamik atuiffiul-
luni. ; f: - / y-'-:
Christian Høy: - Det er utroligt uretfærdigt, når
Hjemmestyret kritiseres for ikke at have gjort noget
for udviklingen i bygderne. Forsøgsfiskeriet var ikke
bare nyttigt, men også en kostbar investering.
INUIT
Atuartartutsinnit nalunngilaiput inuit pillugit allaaserisat
ilanngutassatut pitsaasuusartut. Taamaammat aalajanger-
pugut sisamanngomerit tamaasa inuit ilaqutariilluunniit
oqaluttuarerusutaminnik misigisaqarsimasut pillugit ilan-
ngussisarniarluta Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni
taamaattunik inuppassuaqatpoq. Pisunut - ukiuni nutaani
(xjaluttuarisaanermut, isorartussutsinut, innuttaasut katiti-
gaanerinut akerleriinnullu tunngasinnaapput.
Sisamanngornikkullu saqqummersartussani qupper-
nemi ukunani kina tulliullugu ilisaritissaneripput siun-
nersorluta allagaqarit. - ;
Allakkap puua »Inuit«-imik nalunaaqutsemk, sisaman-
ngomennilu tulliuttumi uviisiscqqillutit. Imaassinnaavoq
ilaatikkusutal ilaatinneqartoq.
ASSy FOTO: CHfl. SCHULTZ-LORENTSEN ASS7 FOTO; LISBETH LY AGER