Atuagagdliutit - 16.03.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 16. MARTS 1999 • 13
i
t
Aavemik paarsineq
Aarrit tonsinik oqimaassusillit issusoorsuarmik orsullit
soqutigivallaarunanngilaat sila gradinik marlussunnik issinnerulerpat
kiannerulerpalluunniit. Silaannarli annikitsumilluunniit allanngorpat
uumasut miluumasut taakku angisoorsuit nerisarisartagaasa annertussusiat
pingaaruteqartorujussuusinnaavoq
20 meterisut ititigisumi neriniareerluni aaveq puigaangat
seqemup qinngomeri umerlussuini alanngialasarput.
Efter et besøg i spisekammeret 20 meter under havoverfla-
den spiller vandperlerne i de stive børster, der udgør hval-
rossens skæg.
itivallaanngitsumi uuma-
suusut.
Immamillu qaqilluni aaveq
qasuersaartariaqartarpoq. Si-
neriak pukkitsoq, qeqertan-
nguaq sikutarluunniit aarrup
qasuersaarfigisarpaa pitsaa-
soq.
Tunup sineriaani sumiiffiit
annikitsuinnaat taamatut qa-
suersaarfissaqarput. Ilagaat
Young Sund Daneborg-ip
eqqaaniittoq, Tunumi avan-
narpasissutsit 74-ianniittoq.
Kangerluk taanna ukiumut
qaammatini marlussunni si-
kuersimasarpoq, immallu
naqqani arlalinni uilorpas-
suaqarluni. Aavernut kaattu-
nut neriniarfissatsialak. Pit-
saaqutigaalu kangerluup paa-
vani qeqertannguaqarami
sioraannaasumik, aarrit qa-
suersaarfigisinnaasannik se-
qinnisaarfigisinnaasaannillu.
Tassa aavernut Mallorca.
Immiussat pitsassuit
Aaveq ukiumik qaangiisin-
naassaguni ullormut uillut 50
aamma 80 kilot akornanni
oqimaatsigisut nerisariaqar-
pai.
Taamaattumik ullut tamaa-
sa uilorpassuit immap naqqa-
ni nerineqartariaqarput. Uil-
lullu immap naqqani toqqor-
simalluartarput. Uillut pi-
ngaarnerit marluupput, taa-
neqartartut hulemusling-inik
aamma sandmusling-inik,
immap naqqanit 30 cm-isut
ititigisumi toqqorsimasartut.
Anersaartornermut atortui
kisimik immap naqqani ta-
kussaasarput.
Ukioq mannarpiaq siuller-
meerluni aarrit qanoq ilillu-
tik immap naqqata iluanit
uillunik piniartamersut sven-
skinit assiliisartunit Goran
Ehlmé-mit aamma Magnus
Elander-imit filmiliarineqar-
simavoq. Immiussat pitsaal-
luinnartuupput, taamalu nu-
taamik pitsaasumillu paasi-
neqarsinnaalerluni aarrit qa-
noq ilillutik neriniartarnersut
nerisassaminnillu toqqaani-
artamersut.
Isumaqartoqarsinnaasutut
aarrit tuugaarsuatik atorlugit
immap naqqa assanneq ajor-
paat. Naagga, talerorsuatik
atorlugit immap naqqata qu-
linngua aalatittorujussuan-
ngortarpaat. Taamaalilluni
itersaq annertooq pilersinne-
qartarpoq, marrarlu immap
naqqanut kivigaangat, aarrup
umerlussuani atorlugit uillut
saqqummersimasut malugi-
niarsinnaasarpai.
Taava uillut nerpiat arrup
milluartarpaa, qaleruaalu im-
map naqqanut qimaannartar-
lugit. Puilluni anersaariarto-
raangami immap naqqani
itersaq qimattarpaa - assi-
ngunerusarporlu soorlu qaar-
tartumik igitsisoqarsimasoq.
Immap qaavani minutsini
arlalinni uninngasarput. Sor-
lummigartorsuullutik aatsik
silaannarmik immeertarpaat,
tamatumalu kingorna 12-20
meterisut ititigisumut aqqaq-
qittarlutik neriniariartorlutik.
Isumaliutiinnakkat
Aarrit tusaamaneqarput kam-
martuutut peqqamiitsutullu.
Uumasunit nujuartanit taak-
kunannga puisit sissomeqar-
tarsimapput, oqaluttuallu i-
ngerlaartuartut malillugit qa-
jartortut amerlasoorpassuit
ajunaartinneqartarsimapput.
Taamaattumik .svenskit as-
siliisartut nangaapajaarlutik
aavemik assiliiartorsimap-
put.
- Piffissap sivisooq atorlu-
gu qanittumiinnerput aaver-
nut sungiutitinniarsimavar-
put, Magnus Elander oqalut-
tuarpoq.
Aasat marluk atorlugit as-
siliisartut Young Sund-imi
qeqertami sioraannaasumi
issiaannarlutik uilorpassuit
atortarsimavaat. Kigaatsu-
mik aarrit isumaqaleriartorsi-
mapput assiliisartut immit-
tulli ittuusut. Ukioq mannalu
aarrit marluk tatiginnitsiler-
simavaat, naggaataagullu im-
map naqqanut aqqaqatigisin-
naalersimallugit.
- Immap naqqanut aarrit
malittarnerat misigisaavoq
tupinnarluinnartoq. Neriniar-
fitsillu aarrit uterfigiuartar-
massuk naggataagut immap
naqqani utaqqiinnartalerpa-
vut, Goran Ehlmé tulluusi-
maarluni oqarpoq, suliami-
nillu ilisimasaqarluartutut i-
sikkoqarluni paasisitsilluni
assilisat qaqutigoortut im-
miunneqarsimasut.
Silaannaq
allanngoriartussappat
Aaveq nerereeraangami qa-
suerserusuttarpoq. Qeqerta-
mi sioraannaasumi nal. akun-
nerpassuini uninngaannar-
sinnaasarpoq, seqemup qin-
ngomeri sakkortuut umerlui-
sigut alanngialatillugit. I-
laanni arlaliullutik imminnut
qanittunnguullutik nalasar-
put, imminnut akisitut atorlu-
tik. Ilaannikkut uittarput, isi-
nik mikisunik aappaluttunik
uisorersartarlutik qaluluttar-
lutillu, takutinniarlugu suli
uumallutik.
Seqemup kaaviiaanartup
ataani nerisaminnik apparsii-
tillugit isumaqarnarpoq inuu-
neq artorsaataanngitsoq.
Nunamili issittumi nerisa-
reqatigiit aaveq annersaraat.
Silaannaq sikusarneralu al-
lanngussappata issittup kun-
ngianut taanna annertuumik
sunniuteqartussaavoq.
Aaveq Young Sund-imi
nikissanani uumasutut taa-
maattumik ilisimatusamer-
mut annertuumut ilaavoq, ili-
simatusartullu kangerlummi
tassani tamaarsimaarfeqar-
put. Ilisimatusarnermi angu-
niarneqarpoq siulittuutigini-
ameqarmat silaannaap allan-
ngoriartomerata immap naa-
suisa pilersuinerat qanoq ilil-
luni allanngortissinnaaneraa,
taamalu nunani issittuni uu-
masut neriniarnermut tun-
ngavigisaannut tamanna qa-
noq ililluni sunniussinnaa-
nersoq.
Peter Bondo Christensen
aamma Søren Rysgaard
Danmarks Miljøundersøgel-
ser-imi uumasunik ilisimatu-
ujupput, Tunullu Avannaani
ilisimatusarnermi peqataasi-
mallutik.
Allattut Peter Bondo
Christensen aamma
Søren Rysgaard
Tuugaat angisoorsuit timilu
tonsinik oqimaassuseqartoq
pissutigalugit aarrit qununar-
sinnaasarput. Tunumi Ittoq-
qortoormiit avannaanni su-
miiffinni arlalinni uumasut
taakku angisoorsuit naam-
mattoorneqarsinnaapput.
Uumasulli angisoorsuit
taakku ataqqineqartuaannar-
simanngillat. Neqitunerujus-
suat tuugaavilu pissutigalugit
ukiut untritillit uku aallartin-
neranni europamiunit piniar-
tunit piumaneqarluartarsi-
mapput.
Tunumi Daneborg-ip ava-
taani aarrit amerlalluinnar-
put. Tamaani ukiut arlallit
ingerlaneranni aarrit 100-t
sinnillit ukiumut pisarineqar-
tarput, 1930-ikkullu ingerla-
neranni paasineqarpoq aarrit
nungutaanissamik navianar-
torsiortinneqartut. 1956-illu
kingorna Ittoqqortoormiit a-
vannaanni aarrit eqqissisima-
titaalerput.
Ullumikkut Tunumi ta-
marmi aarrit 1000-it mis-
saannik amerlassuseqarput,
maannakkullu piniarneqar-
tarnerat nungutaanissaannut
navianartorsiortitsisuunngi-
laq.
Piumasaqaat
Aarrit uumasutut miluuma-
sutut imarmiutut allatut puil-
luni anersaartortarpoq. Taa-
maattumik sumiiffinnit sine-
rissap eqqaanniitunit ukiuk-
kut sikusartunit qimaatinne-
qartarpoq.
Aammalumi nerisariaqar-
tarpoq. Nereersoorsuul-
luni. Nerisannaarai
uillut imap
naqqani