Atuagagdliutit - 20.07.1999, Síða 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 20. JULI 1999 • 9
Atuaklcibifik
Anaana sumiippit?
- Atuakkap imarisaa assut eqqarsarnarpoq
Allattoq Lis Brandt
Eqqarsartarpoq, kamaler-
poq, qialerpoq, nuannaarta-
qaaq.
Oqaasinnguit taakku im-
mikkut maluginiaqqullugit
atuakkami allanneqarsimap-
put. Meeqqat minnerumaat
paasitinniamissaat angajoq-
qaajulluni ilaannikkut ajor-
nakusoortarpoq. Meeqqat eq-
qarsarpaseriarlutik isumalin-
nik ilaatigut inersimasut ilua-
mik akisinnaanngisaannik a-
pereriasaartarput. Inersima-
sut akissutaat meeqqat naam-
magisimanngikkaagamikkik
kamalersarput, ilaatigullu
qialersarlutik.
Atuakkiorfik aqqutigalugu
qanittumi atuagaq saqqum-
mersinneqartoq, meeqqat mi-
sigissusaannut, qanorlu alla-
nit paaqqutarineqamerannut
tunngassuteqarpoq. Anga-
joqqaarinngisanit paaqquta-
rineqarneq misigissutsinut
attortinnarnera eqqartorne-
qarluni. Atuakkami nukariit
malinnaaffigineqartut meeq-
qat angerlarsimaffiannut i-
nissinneqarsimapput, amaata
paaqqutarisinnaanngimma-
git-
Ullut arlallit qaangiumma-
ta arnaat tutsaqassananilu
takkunneq aj ormat nukappi-
aqqap angajulliup inuunera
allanngorluinnarpoq. Kamat-
talerluni, nuannaarunnaarlu-
ni, qiasalerlunilu. Tamakku
aallaavigalugit meeqqat a-
ngerlarsimaffiani perorsaa-
sup sapinngisannguani ta-
maat nukappiaqqamut nas-
suiaaniartarpoq. Meeqqallu
nuannaaqatiginiartarpai,
soorlulusooq maqaasineran-
nik puiorsamiarlugit.
Inger Thormannip Ric-
hardt Branderup peqatigalu-
gu atuagaq allassimasaat
Aminnguaq Dahl Petrusseni-
mit kalaallisuunngortinne-
qarpoq. Atuagaq atuarumi-
nartuuvoq meeqqanullu min-
nernut paasissutissanik pe-
qarluarluni. Atuarsinnaan-
ngitsullu assilissat isigin-
naarlugit suna pineqamersoq
paasisinnaalluassagaat qula-
rutiginngilara, tassami taku-
neqarsinnaammat meeraq
eqqarsarpasissoq, kamattoq,
qiasoq nuannaartorlu.
“AsanninneqM-taqaraluanngilaq!
Kalaallit nipilersortartut saqqummersitsigaangamik
oqaaseq asanninneq taalliukkumasaqaat, unali
nuuteeraq nutaaq Qillat asanninnertaqanngilaq
Allattoq Lis Brandt
Naak oqaaseq asanninneq?
Taama isumaqaqqajaanarpoq
nuuteeraq saqqummeqqam-
mersoq Qillat tusamaallugit.
Siusinnerusukkut allaati-
ginnittaminni oqaaseq “asan-
ninneq” ilannguttuartarsima-
vara, nuuteeqqami asannin-
nermut tunngasunik taallius-
sisoqartuartarmat. Nuutee-
rarli una asanninnertaqan-
ngilaq! Naak, eqqumiitsutut
oqaatigineqarsinnaanngikka-
luartoq, taamaattoq kalaallit
nipilersortartut saqqummer-
sitsisimasut asanninnermut
tunngasunik taalliussaqartua-
annartarmata oqaaseq “asan-
ninneq” maqaasinerlugu ila-
anngimmalluunniit iluariin-
namerlugu oqaatigisinnaan-
ngilara. Aatsaammi naam-
mattoorsivunga oqaatsimik
ataasinnguamilluunniit oqaa-
tsimik asanninnermik taalli-
ussisimanngitsunik.
Nuuteeraq ULO-miit saq-
qummersinneqartoq tusar-
naarlugu, taallartaliunneqar-
simasut inuunitsinnut tun-
ngasuinnaasutut oqaatigine-
qarsinnaapput. Aamakku
taallat qallunaanik tikisitanik
isornartorsiuisut, ilaallu i-
nuusuttunut kajumissaaruti-
nik imallit. Nipilersoriaaseq
sakkortooq sallaatsorlu ator-
lugit nuuteeqqami nipilersor-
neqarpoq. Taallallu ataatsi-
mut nalilissagaanni inuusut-
tunut oqaaqqissaariniartuup-
put paasisitsiniutaalluarsin-
naallutillu. Ulluinnami inuu-
nitsinnut attuumassuteqartut
soorlu qaamaneq, pissutsit
qanoq ingerlanerat allallu
tusarneqarsinnaapputtaaq.
Taallat nuannersut isumali-
ornartitsisut, aatsaalli sal-
laatsunnguamik erinnerlugit
nipilersugassat. Nuuteeqqa-
mik tusarnaartup tamanna
naliliiffigiliuk, inuimmi ta-
matta assigiinngitsunik isu-
malersortarpugut.
Nipilersoqatigiit Qillat, ni-
pilersortoraat Niels Ole Møl-
ler, Leif Immanuelsen kiisalu
Jakob Larsen.
Jooruaraq “Lumumba”
Atuagaq kikkunnut tamanut naleqquttoq
Allattoq Lis Brandt
“Ilaanniaasit umiartorluni
ataatsimiigiatuannguarluni
angallammi siniffissaminik
nunguussaasimavoq, qular-
nanngilaraasiit soqutigisani
najugassannguaq malersorsi-
magamiuk. Siniffissaarukka-
mi angallatip naalagaa omis-
simavaa oqarluni: - Terianni-
at siseqartarput, timmissallu
qilaap ataaniittut ulloqartar-
put. Kisiannili Kalaallit Nu-
naata ernera niaqquminut
iigarfissaqanngilarluunniit!”
Ilumut, atuagaq atuareer-
lugu Jørgen C. F. Olsen “Ka-
laallit Nunaata ernera”-tut
taassallugu tulluarluinnar-
poq. Atuakkamik naliliininni
nuannaarutigilluinnagara una
oqaatigilara atuakkiortuanut,
Jørgen Fleischerimut.
Atuakkiamut soqutiginnit-
talersimavunga, oqaatsit a-
tukkatit pinerullugit. Atua-
gaq nuannersumik eqaman-
ngitsumik allataq kialluun-
niit atuassallugu nuannaaru-
tigisarpaa. Oqaatsit meeraa-
ngallamitsinni utoqqartatsin-
nit tusartarsimasavut maan-
nakkut nungukkiartorput, tu-
sasaaratsigillu ajoraluaqaaq.
Ilumullimi kalaallisut oqaat-
sivut taamatut atomeqaqqu-
naraluaqaat.
Ilumoorluinnarpoq atuak-
kap tunuani inuusuttunut atu-
agaq innersuutissallugu pi-
ukkunnartuusoq. Nunatsinni
politikkip qanoq ineriartorsi-
manera Jørgen C. F. Olsen,
Sisimiut eqqaanni Assaqu-
tarmiu, aqqutigalugu malin-
naavigaarput. Uangalu isu-
maga malillugu tulluartuu-
tissavara meeqqat atuarfianni
atuartunut annemut ilinniar-
titsissutiginissaa, paasissutis-
sanimmi ulikkaarpoq. Atua-
gaq atuarlugu allarpassuar-
nik takorlooruminartunik,
qanorlu angutip pineqartup
inuuneqarsimaneranik oqa-
luttuartoqarpoq. Una Jooru-
aqqap qanoq nukittutigisima-
neranik qatanngutaata oqa-
luttuaa tigulaariffigitsiarlara.
“ Pilatsinnialermat anigui-
nissaa nakorsat ilimagisi-
manngikkaluarpaat, suliari-
tinnissaa annertoorujussuusi-
mammat. Pilatsereermalli a-
qaguani nakorsat tusaramik-
ku tupigisimavaat, ilimagisi-
mannit pitsaaneroqimmat.
Pilatsissallunigooq ilunger-
sorluni Guutimut qinusima-
gami sajuttuinnanngorluni.
Uagunngooq aninnguaralu
aamma eqqaagamisigut,
soorlugooq nukissaminik
tunineqartoq. Tassami erngu-
tarisimagamisigut, aammalu
meeqqamisut pilluta”.
Jooruaqqap qitornaqan-
nginnera tusarparput, tassuu-
nalu meeqqanut asannittuusi-
manera naatsorsorsinnaaler-
lutigu. Ilami nulianilu mee-
rarpassuamik perortitaqarsi-
mapput, nuannaarutigilluin-
nakkaminnik.
Jørgen C.F. Olsen inuusut-
tuunermini susassaaleqisi-
manngilaq, suliniartuullunilu.
Arlalippassuamik suliffeqar-
simavoq, soorlu radiuulerisu-
tut, aviisimik aallamiisutut,
sorsunnersuup nalaani silasi-
ortuulluni ballonimik aallar-
titsisartutut, ukiuni 25-ni
landsrådimi ilaasortatut, kom-
munefogediusimavoq eqqar-
tuussisuusimalluni, oqalutsi-
usimallunilu.
Atuagaq inunnit qanigisaa-
nit ikinngutigisimasaanit al-
lanillu politikkikkut suleqari-
gisimasaanit oqaluttuartitsif-
fiusoq soqutiginarsaataa-
qaaq. Ilami oqaatigaat Joo-
ruararooq ataatsimiinnermi
nikuilluni oqaaseqassagaa-
ngat ataatsimiittarfik nipaa-
rutiivittarpoq. Tassa taama
suliniarumatullunilu soquti-
gineqarsimavoq.
Jooruaraq “Lumumba”
taamatunngooq taaguuteqar-
tippaat Jooruaqqap nuan-
naartorisaa qemertormiu Pa-
trice Lumumba ateruseritil-
lugu.
Jorgen Fleischer
JOORUARAQ
»Lumumba«
Lumumba
Jooruaraq, Jørgen Olsen
pillugu atuakkiaq
Otto Sandgren
Atuagaq:
Jooruaraq “Lumomba"
Forlaget Atuagkat
Qupp. 112
168,00 kr.
Atuakkiarinnittoq:
Jørgen Fleischer
Atuagaq qulaani pineqartoq
nassiussarsiarigakku nuan-
naarutigalugulu qujassutigi-
ngaarakku qujaniarnera o-
qaasertalitsialerpara. Siuller-
mik soorunami naqiterisitsi-
soq “Forlaget Atuagkat” -
paasisakka malillugit qallu-
naaniit ingerlanneqaraluarlu-
ni oqaatisivut atorlugit naqi-
terisitsisoq qujanaqaaq.
Tulliullugu atuakkiortua
Nunatsinni tamarmik nalun-
ngeqisaat Jørgen Fleischer
assut qutsavigaara - isumaga
malillugu torrallallugu sulia-
risimammagu - qularnan-
ngitsumimmi piffissaqarfi-
gilluarsimallugu. Taamaak-
kaluarpalluunniillu atuarlugu
tiguartinnanngitsuunngilaq -
atuakkiarineqartup oqaluttu-
assartaanik iluarsaassisima-
nera eqqarsaatigalugu.
Tassa atugaq Nunatsinni
amigaataasutut isigisimasara
- inunnik kinaaanilersaamer-
mik (qallunaatut “Biografi”-
imik taasarunarpaat) ima-
qartoq. Imminermini tupin-
nanngikkaluarpoq Nunatsin-
ni inuk taama “kisiartaatigi-
soq” atuakkiarineqarmat, o-
qartariaqarpungali taanaa-
naanngikkaluartoq.
Nunatsinni inuusimasoqar-
poq qallunaanik kalaallinillu
Nunarput pillugu “oqaluttu-
assanngorsimasunik” - im-
maqa arlaqartut atuakkami
ataatsimi ataatsimoortillugit
- oqaluttuassartaat takival-
laanngippata. Ataasiakkaa-
nguannimmi peqarpugut -
qujanartumik - ilaqqittaria-
qarluarpulli.
Ajomanngippat aviisilior-
toq, aaqqissuisoq atuakkior-
torlu Jørgen Fleischer taa-
maattunik atuakkioqqullugu
iminneqaqqinniarli. Atua'-
gaateqamikkut pisuunngual-
laatigissavarput.