Atuagagdliutit - 25.02.1991, Side 9

mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmMMmmmmmmmMmmmmmmmmmmmmmmmmmMmmmm wmfomiufå'riamviersortut
PRIVAT ERHVERV

aanni sipaarniartoqarn erulernissaa kajumissaaru tiga.
mvat opsparing i Grønland. (Foto: Knud Josefsen).
Nuna Bankip Grønlandsbankillu 1990-imi
ukiumoortumik naatsorsuutaasa immin-
nut sanilliunneqarnerat
Sammenligning mellem Nuna Bank og
■Grønlandsbankens Årsregnskab 1990
Resultatopgørelse (1.000 kr.) Afvigelse
1. Renteindtægter:
a. Rente og provision af udlån og pantebreve 184.322 105.183 79.139
b. Renter af obligationer og udbytte af aktier 22.852 53.108 - 30.856
c. Renter fra pengeinstitutter 24.322 11.387 11.935
I alt renteindtagter 231.496 170.278 61.218
2. Renteudgifter:
a. Renter af indlån 76.039 80.239 - 4.200
b. Renter til pengeinstitutter m.v 57.604 2.021 55.583
c. Renter ansvarlig kapital 3.225 0 3.225
I alt renteudgifter 136.868 82.260 54.608
A. KETT0 RENTE- OG PR0VISI0NSINDTIGTER 94.628 88.018 6.610
3. Avance kursregulering 39 1.113 - 1.074
4. Andre ordinire indtægter 13.431 12.209 1.222
B. RESULTAT FØR OHXOSTN1NGER 108.098 101.340 6.758
5. Oikostninger:
a. Løn 29.737 30.343 - 606
b. Øvrige omkostninger 38.217 30.615 7.602
I alt oikostninger 67.954 60.958 6.996
C. PRIKIR RESULTAT 40.144 40.382 - 238
6. Afskrivninger og hensættelser:
a. Udlån og garantidebitorer 34.757 17.805 - 16.952
b. Øvrige aktiver 5.558 5.119 - 439
I alt afskrivninger og hensættelser 40.315 22.924 - 17.391
D. RESULTAT til EASTRAORD IRERE FOSTER - 171 17.458 - 17.629
Ekstraordinære poster 1.361 - 141 1.502
a. Kursregulering obligationer og pantebreve 1.959 - 1.587 3.516
b. Kursregulering aktier - 1.806 - 2.855 1.049
0 - 104 104
E. Urets kettoresultat 1.343 12.771 - 11.428
Balance rfft 1
(1.000 kr.) Afvigelse
AKTIVER:
Kassebeholdning og tilgodehavende i pengeinstitutter
Obligationer ......................................
Pantebreve til fast rente .........................
Aktier i.v.........................................
Udlån .............................................
Garantidebitorer ..................................
Andre aktiver .....................................
AKTIVES I ALT......................................
241.731 192.828 (8.903
187.175 501.125 • 313.950
0 367 367
21.432 8.088 13.344
510.808 715.601
316.179 289.860 26.319
99.981 - (.(22
1.603.057 485.426
PASSIVES:
Indlån 934.997 • • 95.((3
Gild til pengeinstitutter 104.125 557.876
Garantier 289.860 26.319
Andre passiver 38.780 38.849 69
Ansvarlig indskudskapital 0 30.000
Aktiekapital 60.750 89.250
51.971 17(.(76 - 122.505
PASSIVER I ALT 2.088.485 1.603.057 485.428
Toqqorterisut amigaataapput
- taarsigassarsiniartullu
Nuna Bank Grønlandsbankenilu tamarmik immikkut ajornartorsiorput
NUUK(KK) - Quppemer-
ni makkunani AG’p
»Inuutissarsiutit nam-
minersortut«-ni Nuna
Bankip Grønlandsban-
kenillu 1990-imut ukiu-
moortumik naatsorsuu-
taat toqqaannartumik
imminnut sanilliuppai.
Siullermik aningaaseri-
viit marluk oqimaaqatigiis-
sitsineri takoqqaariartigit.
Ukioq 1990 Nuna Bankip
Grønlandsbankenimik pi-
ngaaruteqartumik qaangii-
vigaa, 1991-inngomeranbu-
mi assigiinngissut milliard
koruuningajannik angissu-
seqarluni. Oqimaaqatigiis-
sitsinikkut Nuna Bankip al-
liartupiloornerani ajornar-
torsiutaanersaasoq tassaa-
voq Kalaallit Nunaanni ani-
ngaasanik toqqorterisoqar-
piarumannginnera.
Massalu aningaaserivik
Grønlandsbankenimit angi-
nerugaluaqisoq Nuna Bank
taamaallaat sullissaminiit
839 millioner koruuninik
atukkiivigineqarsimavoq,
Grønlandsbankenili 934
millioner koruuninik atuk-
kiivigineqarsimalluni. Taa-
maalilluni Grønlandsban-
ken Nuna Bankimit 95 mil-
lioner koruuninik amerla-
nerusunik aningaaserivit-
tut atugassaqartinneqar-
poq.
Atukkiivigineqarneq
taanna mikinerusoq ersa-
rinnerpaamik takuneqar-
sinnaavoq aningaaserviit
taakkua marluk taarsigas-
sarsiaritittagai qiviarutsi-
git. Nuna Bank 1.226 milli-
oner koruuninik taarsigas-
sarsisitsisimavoq, Grøn-
landsbankenili taamaallaat
510 millioner koruuninik
taarsigassarsisitsisimalluni.
Assigiinngissut angisooru-
jussuulluni 715 millioner
koruuniuvoq.
Allatut oqaatigalugu: Nu-
na Bank sullitami aningaa-
serivimmut atukkiutta-
gaannit amerlanerungaar-
tunik taarsigassarsisitsisar-
poq. Paarlattuanilli Grøn-
landsbanken ajornartorsior-
torujussuuvoq aningaasaa-
terpassuami taarsigassarsi-
aritinnissaannut, taarsiul-
lugulu obligationinut »unin-
ngaannartunut« inissittari-
aqarlugit.
Taarsigassarslneq
akisooq
Nuna Bankip ajornartorsi-
unni aaqqiivigaa danskit
aningaaseriviinit millioner-
passuarnik taarsigassarsi-
nermigut. Taamaalilluni
Nuna Bank ukiut nikinne-
ranni danskit aningaaseri-
viinut 662 millioner koruu-
ninik akiitsoqarpoq. Taarsi-
gassarsinerli akisuujuvoq, -
aamma aningaaseriviit
akunnerminni taamaabo-
raangata. Nuna Bankip Bi-
kubenillumi akornanni ikin-
ngutigiinneq pissutigiinnar-
lugu immikkut isumaqati-
giissuteqartoqarsimanngi-
laq.
Pissutsit taamatut equ-
ngasumik ingerlanerat Nu-
na Bankimut sunniuppoq
aningaaseriviup danskit
aningaaseriviinut erniati-
gut aningaasartuuteqarne-
ratigut, taakkumi 1990-imi
Nuna Bankip aningaasanik
taarsigassarsineratigut er-
nianut 57 millioner koruu-
ninik aningaasartuutaasari-
aqarsimammata, taakkulu
aningaaseriviup Kalaallit
Nunaanni sullittagaannut
taarsigassarsiaritinneqaq-
qissimallutik.
Danskit aningaaseriviinit
taarsigassarsiat nunatsinni
sullitanut taarsigassarsiari-
tinneqaqqittarneranni erni-
at nikingassutaat annertun-
ngilaq, taamaattumillu Nu-
na Banki sullitanut taarsi-
gassarsiartittagarpassuar-
migut isertitakippallaartar-
luni.
Aningaasaateqarfissu-
aq
Paarlattuanilli sullitanit
aningaasarpassuarnik taar-
sigassarsisarneq, sullitanut
abanut ernianik angineru-
sunik pissarsissutaanngit-
sumik aningaasat atukkiun-
neqarsinnaanngippata, pit-
saavallaanngilaq. Tamanna
Grønlandsbankenip paasi-
vaa. Aningaaserivik sullita-
minit 934 millioner koruu-
ninik taarsigassarsisima-
voq, sullitaminulli allanut
taamaallaat 510 millioner
koruunit taarsigassarsiari-
tissimallugit.
Taamaattumik aningaa-
serivik obligationitigut ani-
ngaasarpassuarnik unin-
ngasuuteqalersimavoq - ka-
tillugit milliard koruuninik
amerlassusilinnik. Taman-
nalu pitsaavallaanngilaq,
obligationimmi taamaallaat
10 procentip missaannik
isertitsissutaasarmata, blu-
atungaagulli inuussutissar-
siutinut taarsigassarsiissu-
tit 13 procentimik erniarta-
qarlutik, inunnullu atukki-
ussat 16 procenterujussuar-
mik erniartaqarlutik. Alla-
tut oqaatigalugu Grøn-
landsbanken aningaasanik
taarsigassarsisartutut nr.
1-iunermigut isertitakippal-
laarpoq.
Inerneq
maannakkorpiaq
Aningaaseriviit taakku mar-
luk 1990-imut ukiumoortu-
mik naatsorsuutitigut iner-
nerisa nalunaarsorneqarne-
risa assersuunneqarnerat
uterfigilaariartigu. Immik-
koortoq 1 aamma 2 aarlami-
utigalugit.
Nuna Bank taarsigassar-
siarititarpassuani pissutiga-
lugit Grønlandsbankenimiit
erniatigut isertitaqameru-
sarpoq, illuatungaagulli
Nuummi akiliminit ernia-
nut aningaasartuuteqarne-
raniluni, Nuna Bankimi
danskit aningaaseriviinit
aningaasarpassuit taakku
ilaannik taarsigassarsisaria-
qarsim ammat.
Taamaattumillu 1990-
imut inernerup nalunaar-
sorneqarnerani immikkoor-
toq A tikipparput. Nuna
Bank katillugit taarsigas-
sarsiaminit taarsigassarsia-
titaminillu 94 milboner ko-
ruuninik pissarsisimavoq,
Grønlandsbankenib kingul-
butsiarluni 88 mibioner ko-
ruuninik pissarsisimalluni.
Aningaaserivut taakku mar-
luk angissutsimikkut assi-
giinngikkaluaqisut aningaa-
serivut suliniutaasigut pis-
sarsiat tamakkusut assign-
ngajapput.
Anlngaaseriveqarneq
akisuujuvoq
Danskit provinsbankunut
Nuna Bankitut Grønlands-
bankenitulb angitigisumut
toqqaannartumik asser-
suussinerup takutippaa as-
sigiinngitsorpaalussuarti-
gut Kalaallit Nunaanni ani-
ngaaserivimmik ingerlatsi-
neq akisuujusoq. Assersuut
ataaseq: Satelbtsi aqqutiga-
lugu paasissutissanik ka-
laalbt nalunaarasuartaase-
riveqarfiannut Danmarki-
mut nassitsisarnerinnar-
luunnnt pillugu aningaasar-
tuutaasartut aningaaseri-
vinnut tamanut immikkut
fire mibioner koruunit mis-
saannik angissuseqarput.
Ringkøbing Bank taama
akisutigisumik sianertarun-
nanngbaq..
Aamma sinerissami im-
mikkoortortaqarneq aki-
suujuvoq, massa kommu-
nerpassuit namminneq illo-
qarfippiaminni aningaaseri-
viup immikkoortortaqaler-
nissaa kimigusiutigigalua-
raat. Aningaaserivut mar-
luusut Qaqortumi, Sisimiu-
ni Ilubssanilu ingiaqatigiil-
luarput, Nuna Bankili
1989-imi Maniitsumi im-
mikkoortortaqarfittaarmat
Grønlandsbankeni qujaan-
narpoq. Paarlattuanilb Nu-
na Bankip Nuummi Nuus-
suarmi immikkoortortani
februarip aallaqqaataani
matuaa.
Aningaaservut marluusut
aningaasartuutigisartakka-
tik sub annikibbertorujus-
suuaat, atorfiibu amerlajaat
sipaarutigineqarsimapput.
Ukiut nikinneranni Grøn-
landsbanken 108-inik, Nuna
Bankbu 106-inik, subsoqar-
put.
Nuna Bankip 1990-imi
aningaasartuutai 68 mibi-
oner koruuniupput, Grøn-
landsbankenibi ingerlata-
minut 61 mibioner koruunit
atorsimabugit. Taamaalibu-
ta inerneq pingaameq - im-
mikkoortoq C - tikipparput.
Tupaallannaqisu millu ani-
ngaaserivnt marluusut assi-
giimmik angusaat tikippar-
put: 40 mibioner koruunit.
Annaasat toqqortallu
Aningaaserivut taakku mar-
luk assigiibuinnarsimagalu-
arpata angusaq ajoriinna-
gassaassanngikkaluarpoq,
aningaaseriviibu taakkorpi-
aat assigiinngitsorujus-
suupput. Tamatumanis-
saarlu Nuna Bankip taarsi-
gassarsisitserujussuartar-
nera tikeqqipparput. Nuna
Bank Grønlandsbankenimit
marloriaammik taarsigas-
sarsisitsinerusarjxjq, taa-
maattumibu sullitanut aki-
butimikkut ingerlanerlior-
tunut nalikilbliinermut toq-
qorterinermubu marlori-
aammik atuisariaqartarlu-
ni.
Toqqaannartumik taarsi-
gassarsisitsisarnermik sani-
atigut aningaaserivut taak-
ku marluk amerlangaatsiar-
tunik tammarnaveeqqusb-
sarput - Nuna Bank 316 mb-
boner koruuninik, Grøn-
landsbankenbu 298 mibion-
er koruuninik, nalilinnik.
Tammarnaveeqqusunerit-
taaq annaasaqaataasinnaa-
sarput. Ubut pitsaasut
1987-imi atuukkallarmata
nutaamik sanaaq kvadrat-
meterimut 18.000 koruuni-
nik akilik tammarnaveeq-
qusussutaasinnaasarsima-
voq, tamannab sumut bua-
qutaassava sanaat taakku
ubumikkut kvadratmeteri-
mut taamaabaat 10.000 ko-
ruuninik isertitsissutaasin-
naappata, - akigineqarsin-
naagunik.
1990-imi Nuna Bank sul-
btaminut akibutimikkut
ingerlatsibuanngitsunut 40
mibioner koruuninik ani-
ngaasartuuteqarsimavoq,
Grønlandsbankenbi taarsi-
gassarsisitsinikinnerusima-
soq, tammarnaveeqqusiini-
kinnerusimasorlu »taa-
maabaat« 23 mibioner ko-
ruuninik aningaasartuute-
qarsimabuni.
Taamaabbunilu aningaa-
serivut taakku marluk naat-
sorsuutaat allatorujussuaq
isikkoqalerput. Immikkut
aningaasartuutit pinngik-
kallarnerini, immikkoortoq
D-mi pineqartut, takutinne-
qarpoq Nuna Bank annikit-
suinnarmik amigartoorute-
qartoq, Grønlandsbankenb-
li sinneqartoorutai 17 mibi-
oner koruuninut qumartin-
neqartut.
Ataatsimut isigigaanni
Nuna Bank obbgationiuti-
minik, pantebreveutiminik
aktiaatiminibu Grønlands-
bankenimit paarsibaqqin-
neruvoq, taamaabbutalu ti-
kipparput ukiumut ban-
ngaatissat banngaatigereer-
lugit inernerusoq, immik-
koortoq E-miittoq. Nuna
Bank oqimaaqatigussitsi-
nikkut to milbarder koruu-
ninit amerlanerusunik kaa-
jalukaartitsisimasoq 1,3 mb-
boner koruuninik sinneqar-
tooruteqarpoq. Grønlands-
banken 1990-imi 12 mibion-
er koruuninik sinneqartoo-
ruteqarsimavoq, aammalu
taakku isigineqartariaqar-
lutik 1,6 milbard koruuni-
nik oqimaaqatigussitsinik-
kut kaajalukaartinneqarsi-
masunut.
Taamaabbutik aningaa-
saateqarfiit arlaannaabuun-
nut 1990-imi buanaaruteqa-
ngaarsimanngibat, - suubu
tamaasa qiviaraanni kalaal-
bt kommunii aningaaseri-
vitsigut annaasaqarsimap-
put. Nuna Bank siorna sel-
skabinut akberaarummik
akibisimanngivippoq, Grøn-
landsbankenib 104.000 ko-
ruuninik akibisimabuni. Ul-
lut nuannersut pisoqqat
atuukkabarmata aningaa-
sat mibionibkkaat aningaa-
serivinnut kalaabit kommu-
nunut tunniunneqartarsi-
mapput.