Atuagagdliutit - 10.02.1994, Blaðsíða 13

Nr. 11 ■ 1994
te billeder ned fra Grønland.
Man må dog håbe, at denne
udstilling vil være med til at
åbne øjnene for, at Emanuel
A. Petersen hører til blandt
de danske kunstnere, der
mest fremragende har skild-
ret Grønlands natur og be-
folkning. For mange med
indgående kendskab til
Grønland står Emanuel A.
Petersens livsværk kunst-
nerisk set som højdepunktet
af det grønlandske land-
skabsmaleri.
Lad os slutte denne intro-
duktion til udstillingen med
kunstnerens egen bedøm-
melse af malerens Grøn-
land. Under overskriften
»Bjergtagen Troldbunden af
Grønland« skriver Emanuel
A. Petersen i sine efterladte
papirer;
- Der skal eventyrlyst til
at arbejde som maler i Grøn-
land, men har man den, op-
lever man også naturen i al
sin vælde. Langt borte fra
verdens uro og larm ligger
dette land rent og uberørt
som fra tidernes morgen.
.OO-ngortorsiornermut
saqqummersitsineq
larisaaneranut toqqorsivia
alaallit Nunaannik assilialiortartoq Emanuel
q pillugu saqqummersitsissaaq
Emanuel A. Petersen-p
inuunera pillugu paasissu-
tissat nangeqqinnginneran-
ni siullermik inuk taanna
kinarpiaanersoq paasinias-
savarput, avannaarsuanul-
lu angalanera malittaralu-
gu. Poul Madsen assilialia-
nik nunatsinneersunik ilisi-
masaqarluartut ilaat ima al-
lappoq:
Katuullit palasiata
emeraa
»Kalaallit Nunaanneersu-
nik qalipaasartoq Emanuel
A. Petersen Frederiksberg-
imi 18. februar 1894-mi
inunngorpoq, toquvorlu Fa-
rum-imi 1948. Emanuel A.
Petersen katuullit palasian-
nik ataataqarpoq taassuma-
lu ernermi qalipaajumatu-
nersua nuannarivallaarsi-
manngilaa allamullu saas-
sartuarsimallugu. Nukappi-
araq inuuniutaasinnaasu-
mik ilinniaqqusimavaa, me-
kanikeritullu ilinniaqqullu-
gu - ilinniarnerali sivikitsu-
innaavoq. Emanuel-ip soqu-
tigisani aallutilerpaa qali-
paalluni pinnersaasartumi
ilinniartunngorami. Ilinni-
arnermi nalaani iluatitsillu-
avippoq. Tassa ilisimatuup
Ejler Sørensen-ip qalipaa-
nermut ilinniarfiani ilinnia-
lerami, tassaniileramilu
takorloortakkani piviusun-
ngortillugit. Qalipaanermik
ilikkagaqarpoq, tassalu eq-
qumiitsuliortunut akuuler-
luni.
Ilinniarnerminik upper-
narsateqalerami bronceme-
dalje-nallunilu periarfissa-
qarlualerpoq. Den kongelige
Porcelainfabrik-illu eqqu-
miitsuliornermut immik-
koortortaqarfiani sulilerlu-
ni. Tassani pikkorissumik
ilinniartitsisortaarpoq, tas-
sa immami pisartunik qali-
paasartoq Benjamin Olsen
ilinniartitsisorderamiuk.
Emanueli nunanut alla-
nut takusassarsiorusoqaaq.
Periarfissarsivorlumi sulif-
feqarfimmi Akullersualiaq-
qummani (Middelhavet).
Taqqavani immami pisartu-
nik qalipaasuuvoq, taqqava-
niinnermini immerneqarlu-
arpoq, soqutigisaami tamar-
mik tikitaaniipput, tassa
pinngortitarsuaq, imaq, si-
lallu allanngorartarnerisa
tupinnartui.
Tamannali Emanuel A.
Petersen-ip naammagisi-
manngilaa - namminersoru-
suppoq. Porcelainfabrik-
imiikkunnaarnissi kissaati-
gaa, kujammut (kiattunut)
aallaqqinnissi pillugu. Ema-
nuel pigissaartoorusussi-
manngilaq.
Ullut ilaanni umiarsuaa-
tilissuup A.P. MøUer-ip al-
laffianukarpoq, ilakkumi-
nartuunermisullu ililluni
pilersaarutini kissaatinilu
umiarsuaatilissuarmut saq-
qummiupai, taassumali
ajuusaarutigalugu oqarfi-
gaa qanittukkut umiarsuar-
mik kujammukartoqarnavi-
anngitsoq. Taamani Ema-
nuel-i nunarput pillugu eq-
qarsartarsimanngilaq - taa-
maliulerporli umiarsuaati-
lissuaq ima oqarmat: »Ullu-
alunnguit qaangiuppata
umiarsuarmik Kalaallit. Nu-
naaliartoqassaaq - soquti-
gaajuk?«. Umiarsuaatileqa-
tigiifliup ilaasutut tikilluaq-
quaa taamaalillunilu nuna
matoqqasoq (taamani) pin-
ngortitarsuarlu tupinnaqi-
soq alianaaqisorlu tikissin-
naanngussallugit. Emanuel
A. Petersen imunga eqqar-
sanngilaq. Tamanna pivoq
ukioq 1921. Tassalu taama
iluatsitsinera Emanuel-ip
inuuneranik siunissaanillu
tunngaviliivoq - taamalu
inuunermini suliarpassui
nunatsinnit tunngavissin-
neqarlutik.
Iluliaq
Nunatsinnut aallarpoq julip
arfineq pingajuani, angala-
nerminilu titartaavini ator-
luavippaa. Nunap isuata eq-
qaani, julip 22-ani 1921, ilu-
liaq siulleq umiarsuup siu-
morpaa, Emanuel-illu titar-
tarpaa qalipallugulu. Taa-

GRØNLANDSPOSTEN
mani titartaavigisimasaa
saqqummersitsivimmi aam-
ma takuneqarsinnaavoq.
Ilulissamik takornarnini
ima Emanuel-ip allaaseraa:
»Takusara tupigusuutige-
qaara. Nunarsuup avannaa-
ta qangarsuaq sikuinnar-
mik qallerneqarsimaneranit
pisoq isiginnaarlugu misin-
naqaaq. Iluliarsuaq qanilli-
galuttuinnarparput qanorlu
iluseqanera takussaagalut-
tuinnarluni. Maannalu paa-
silerparput sorsuarmik
angisoorsuarmik takusassa-
qarnerluta. Kungikkormi-
orpalaarluni allanik akor-
nusersorneqarani sarfarsia-
taarpoq«.
Ukioq 1921 tassaavoq uki-
oq nunatta Danmarkillu
ataqatigiinnerannut puigu-
naatsoq. Kong Christian qu-
lingat (10.) nulialu Dron-
ning Alexandrine taamani
aasaagaa nunatsinnut tike-
raarput - Hans Egede-p nu-
natsinnut tikinneraniit uki-
unik 200-ngortorsiorneq
nalliussioqataaffigiartorlu-
gu. Taamani aamma ilaasi-
mavoq immami pisunik qa-
lipaasartoq (marinemaler)
Benjamin Olsen, Det konge-
lige Porcelainfabrik-ip eq-
qumiitsuliornermut immik-
koortuani - Emanuel A. Pe-
tersen ukiorpaalunni sulifli-
gisimasaa - pisortaq. Benja-
min Olsen nunatsinnukar-
nermini qalipagarpaaloqar-
simavoq, taakkualu ilaat
saqqummersitsinermi taku-
neqarsinnaavoq. Kunngik-
kormiut umiarsuaata kitaa-
tigoornerata nalaani umiar-
suaq Emanuel A. Petersen-
ip ilaaffia aamma kitaati-
goorpoq. Pinngortitamik
nuannaartorinninnera
1921-mi qalipagaqqaavini
misinnaqaat. Inuusuttun-
nguup assilialiortup tun-
ngavissinneqarnera qalipa-
gaasa piviusorpalaartuune-
risa qularnaatsuunerisalu
takutippaat.
Kalaallit Nunaat qanga
1921-mi angalaneq qaam-
matinik pingasuinnarnik si-
visussuseqarpoq. Taamanili
assartuutip Emanuel-ip
ilaaffiata nunaqarfippaaluit
illoqarfippaaluillu aqqu-
saartarpai taakkunanilu
Emanuel-ip takusani titar-
tartarsimavai qalipattarsi-
mallugillu. Taamaalillunilu
»Det gamle Grønland« (Ka-
laallit Nunaat taamani) -
ukiut ingerlanerini alla-
ngorsimaqisoq - qalipakka-
tigut uppernarsaatissarsi-
neqarpoq. Emanuel A. Pe-
tersen-ip asimioqarfinni nu-
naqarflnnilu - maanna inue-
russimalereersuni - inuu-
neq kisiat qalipagarisarpaa.
Naak 1921-mi nunatsinni
angalaarneq Emanuel-ip eq-
qumiitsuliortuuneranut ilu-
atitsiviulluartuusimagalu-
artoq, taava ukioq ataaseq
qaangiummat Emanuel A.
Petersen AkuUersuup nu-
naasa ilaannut uteqqippoq,
tassa Portugal aamma Spa-
nien tikeraaramigit. Taqqa-
vaniinnera pissutigalugu
Kalaallit Nunaat immikkut
pingaaruteqarnerulersima-
nersoq imaannaq oqaatigiu-
minaappoq: ukiulli 1923-
miit 1926-mut Kalaallit Nu-
naannut tunngapput.
Emanuel-ip titartaasarfii-
ni takuneqarsinnaavoq Ilu-
lissat Qasigiannguillu
1923-mi tikeraarsimagai,
qanorli pisimanera ersaris-
sumik nalunaarsorneqarsi-
manngillaq (aamma 1924-
mi), taamani Emanuel A.
Petersen-ip ullorsiutai ullu-
mannamut naneqarsiman-
nginnerat pissutigalugu.
Ukiineq
Ukioq ataaseq qaangium-
mat, tassa 1925-mi, Emanu-
el A. Petersen-ip nuliani
Thora paninilu, tallimanik
ukiulik, Kalaallit Nunaann-
ni ukeeqatigerusullugit kis-
saateqarpoq. Angalanerup
allartinnera pillugu Thora
Petersen ima 1983 oqalua-
laarpoq:
- April-ip sisamaani pa-
nipput tallimanik ukiulik
ilagalugu avannamut aallar-
pugut. Umiarsuaq Kalaallit
Nunaaliassutissarput attar-
tugaavoq, uigalu inuttarine-
qarium. nareersarnerit
imaannaasimanngillat. Taa-
mani ukiukkut Kalaallit
Nunaaliartoqarneq ajorpoq,
taamaammat sapinngisar-
put tamaat nerisassatsinnik
peqqumaasersortariaqarsi-
mavugut.
Ilulissanut tikikkatta -
taamani suli umiarsuahve-
qanngitsoq - ulapaarneq iki-
uukkumatunerlu erngerlu-
ta misigaarput. Aammali tu-
patsinneqanngitsuunngila-
nga: Niuertoq umiarsuar-
mut ikivoq panitta nuna-
mut ikaarnissaa mianersoq-
qussutigiartorlugu - ilum-
moomermik (kighoste) nap-
paalasoqarnera pissutigalu-
gu. Soorunalimi ernumat-
sappugut, nalunngilarpum-
mi taama nappaalasoqartil-
lugu meeqqat toqusartut
amerlasoorujussuusut, kisi-
annili tassa nunarput qima-
reerparput eqqarsareersin-
narlutalu aqaguani inuu-
nerput nutaaq ajunngivis-
sumik aallernerparput. Illu
pisatarissaanngeqisoq qi-
summik sanaaq iserterfi-
gaarput.
Qalipagai kusanartut
1927-28-mi komite pilersin-
neqarpoq - nunarput pillugu
atuakkiornissamik sulissu-
tiginnittussaq. Dronning
Alexandrine illersuisoralu-
gu nunatsinnut angalaqati-
giittussat (ilisimasassarsi-
ortussat) pillugit pilersaaru-
tit suliarineqarput, atuakki-
assamilu tassani Emanuel
A. Petersen assiliartalersui-
nissamik isumaginnittus-
sanngortitaavoq. Tam akku
tamarmik naammassereer-
mata 1930-mi januarimi
saqqummersitsinermi nu-
natsinni angalaneq ima al-
laaserineqarpoq:
- Nunatsinni angalaqati-
giittussat »Grønland i Bille-
der«-mik taasat 1928-mi
majimi København-imiit
aallarput, Kalaallit nunaat
pinngortitaalu qalipagalia-
rinissaat pillugu siunerta-
qartut - kingorna atuakkior-
nermi atorneqartussanik.
Angalaqatigiit tassaapput
qalipaasoq Emanuel A. Pe-
tersen aamma sakkutuut
naalagaaraat Enok Kron-
holm kalaallillu pingasut.
Ukiup ataatsip affaatalu
ingerlanerani kitaa, qavani
Alluitsup-Paanit avani In-
naanganeq tikillugu angala-
qatigiit angalavaat, taamalu
angalanerminni umiarsu-
aaqqat qimussillu angalaqa-
tigisarpaat. Aammattaaq ni-
uertoruseqarfiit, asimioqar-
fiit, kangerluit kangerliu-
marngillu tamarluinnaasa
angalavaat.
Taakku angallaviat
danskit mil-iinik 1620-inik
isorartussuseqarput.
Emanuel A. Petersen-ip
ilaquttani nooqatigeqqikku-
jai, tamatumuuna Qasigian-
nguani ukiillutik. Illu ukii-
viat suli napavoq, qaqugu-
mullu eqqaamaneqartus-
sanngorluni qalipanneqarsi-
malluni, taannalu saqqum-
mersitsinermi aamma taku-
neqarsinnaasoq.
Grønlands Styrelse
Nunatta kitaani angalaner-
migut Emanuel A. Petersen
pingaaruteqarluinnartunik
nunap qanoq issusianik isik-
kuanillu allaatigisaqarpoq,
taamatuttaaq inuiaqatigiit
qanoq ingerlanerat pillugu
allaatigisaqarluni. Ajoralu-
artumilli atuakkiassaagalu-
aq piviusunngunngitsoor-
poq. Komite-mut isumaqati-
giissutaasimagaluartoq tas-
saavoq Emanuel A. Peter-
sen atuakkiassamut aalaja-
ngersimasunik amerlassusi-
linnik assilialiussasoq.
Taakku saniatigut nammi-
neq suliaqarsinnaatitaasi-
mavoq. Titartakkat assiliali-
allu komite-p pigisai Grøn-
lands Styrelse-mut tunni-
unneqarput, taakkualu ila-
mininngui saqqummersitsi-
nissami takuneqarsinnaa-
sut ulloq manna tikillugu pi-
gineqarsinnaasimapput.
Aammattaaq angalanermi
eqqartukkatsinni Emanuel
A. Petersen-ip nammineq
suliai taassumalu ullorsiu-
tai - angalanini pillugu al-
laatigisai - saqqummersin-
neqassapput.
Titatakkat oliekridt-imil-
lu qalipagaasa takutippaat
Emanuel A. Petersen qali-
paanermik piginnaaneqar-
luinnartuusimasoq. Titar-
nimininnguit atorlugit pivi-
usorsiorpalaartitsilluarsin-
naasimavoq. Minnerunngit-
sumillu inunnik titartaasar-
neragut taama piginnaane-
qarnera takuneqarsinnaal-
luni. Qalipaatinik imilerta-
rissanik aammalu qalipaati-
nik imilertarissanik nipin-
neqqummik igutsaallu tu-
ngusunnitsuutaannik aku-
sanik (gouache) suliaqarnis-
si aamma pikkorifiigilluin-
nartuusimavai. Assilialiap
qanoq ittuunissaanik kis-
saatigisani piumallugu
Emanuel A. Petersen-ip bly,
tusch, akvarel, gousche ima-
luunniit oliekridt-it akule-
russuuttarpai.
Soorlu aallaqqaammut
taatsiarsimagipput Emanu-
el A. Petersen 1930-ikkut
aallartisimalaaneranni eu-
ropami illoqarfinni assigiin-
ngitsuni saqqummersitsi-
sarsimavoq. Taamaaliortar-
simavoq danskit naalakker-
suisuisa sulissuteqarnerisi-
gut. Taama kingullermik
saqqummersitsivoq 1932-mi
- København-mi nunarput
pillugu saqqummersitseqa-
taanermigut. Saqqummer-
sitsinermi tassani Tunu-
meersunik qalipagaqarsi-
manersoq ilisimaneqanngi-
laq. Emanuel A. Petersen-il-
li 1931-miunngikkuni 32-mi
Tunumiissimanera ilisima-
neqarpoq. Kunsthallen-imi
1933-mi januarimi saqqum-
mersitsisoqarmat assilialiat
Tunumeersut kitaaneersul-
lu saqqummersinneqarput.
Saqqummersinneqartut al-
lattorsimaflianni atuarne-
qarsinnaavoq Emanuel A.
Petersen Ammassalik Illoq-
qortoormiullu tikissimagai.
Piumaneqaqaat
Ernst Hansen-imit sunner-
neqarluni Emanuel A. Pe-
tersen 1930-ikkut aallartisi-
malaarneranni sparteltek-
nik atorlugu qalipaasaler-
poq. Taama periuseqalerne-
ra qalipagasa nunaannarmi-
orpalaartuulemerannik ki-
nguneqarput. Pissulerli
taanna iluaqutissartaqar-
poq, tassa assilialiassat
anngajaat - Emanuel A. Pe-
tersen-ip atugannaavi - pi-
lertornerusumik naammas-
sineqarsinnaanngormata.
1930-ikkut aallartisima-
73
laarneranni Emanuel A. Pe-
tersen nunami angalagami
nunatsinni eqqumiitsulior-
tuunera naggaserneqarpoq.
1920-ikkunni alutornarse-
ruttorluarfik Emanuel A.
Petersen-imut nersomaa-
taavoq - qalipagaasa piuma-
neqarluarfigilersimasaat.
Taamaammat 1930-ikkunni
’40-kunnilu qalipagarpassu-
it saneqarput, saqqummer-
sitsinerillu ikinngitsut
ingerlanneqarlutik. Iluatsit-
siviulluartumik qalipagai
ilaatigut London-imi Eding-
burgh-imilu saqqummer-
sinneqarput, saqqummer-
sitsinerillu taama kingune-
qartut 1936-mi Gøteborg
Kunstmuseum-imi aamma-
lu 1937-mi Stockholm-imi
ingerlanneqarlutik.
Ukiuni 1935, 37 aamma
1947 Emanuel A. Petersen
nunatsinni angalaartarner-
migut nutaamik isumassar-
siorpoq.
Qallunaat eqqumiitsuh-
ornermik soqutigisallit ullu-
mikkut Emanuel A. Peter-
sen-imit ilisimasakitsuara-
kasiupput. Qallunaat kater-
sugaasiviini Emanuel-ip qa-
lipagaanik takussaasoqan-
ngilaq. Nassuiaatissaasoq
unaagunarpoq; qalipakkat
nunamik »oqaluttuartut«
qanorlu qaamaneqarnersut
aatsaat nalilerneqarsin-
naammata inunnik nunat-
sinnik qanimut najuisima-
sunik. Taamaammat suliar-
passuiasa ilaasa kusanar-
nersaat nunatsinniipput
imaluunniit Canada-miunit
pisiarineqarsimallutik ku-
sanarluartumik pinngorti-
tamik - Canada-mut eqqaa-
nartumik - qalipaasinnaa-
neranik paasinnissimasu-
nik.
Emanuel A. Petersen
1948-mili toqummalli suliai
pillugit saqqummersitsiso-
qarsimanngilaq. Issaralan-
nguaq saqqummersitsinis-
saq piviusunngorsinnaasi-
mavoq Kunngikkormiut,
Folketing, Statsministeria,
Namminersornerullutik
Oqartussat Danmark-imi
allaffeqarfiat aammalu
Emanuel A. Petersen-p ila-
qutaasa kiisalu qallunaat
ataasiakkaat qalipakkanik
atukkiisinnaasimanerat pis-
sutigalugu. Aningaasalli
pissutaallutik nunatsin-
neersunik ilanngussaqarto-
qarsinnaasimanngilaq. Ne-
riuutigiinnartariaqarporli
saqqummersitsinissaq man-
na Emanuel A. Persen-mik
ilisimasaqarnerulernermik
kinguneqarumaartoq, taan-
naavormi qallunaat eqqu-
miitsuliortuisa akornanni
nunatsinni pinngortitamik
inuinillu assilialiorluartuu-
simasoq. Kalaallit Nunaat
pillugu ilisimaqarluartor-
passuit akornanni Emanuel
A. Petersen-p suliarpassuini
nunamik assilialialiorluni
qalipattagai takussaaneru-
sarput.
Saqqummersitsineq pillu-
gu ilisarititsineq manna
naggaserlugu eqqumiitsuli-
ortup Kalaallit Nunaat pil-
lugu naliliinera naggasiuti-
gigallartigu. »Bjergtagen
Troldbunden af Grønland«
qulequtsiuUugu Emanuel A.
Petersen pappiaraatimini
ima allappoq;
- Kalaallit Nunaanni assi-
lialiortutut sulissagaanni
angalaagaqarusussuseqar-
tuusariaqarpoq, taamaak-
kaannilu taava pinngorti-
tarsuup qanoq ittuussusia
misigisassaavoq. Nunanit
eqqissiveeqisunit ungaseqa-
luni nuna manna maaniip-
poq eqqilueqaluni nunar-
suullu pileqqaarneranit
isikkoqarluni.