Atuagagdliutit - 17.04.1997, Blaðsíða 13
• Nr. 29 ■ 1997
13
(T R (7i NI . A N n S P n S T F. N
■sss*
- Illoqarfimmi meeqqat tamarmik 1953-imi naggataarnersi- - Her er alle byens børn til afdansningsbal i 1953, siger
orlutik qitittut, Agnethe Davidsen oqarpoq. Nammineq saar- Agnethe Davidsen. Hun selv står helt til højre iførste række,
lemi talerperliuvoq.
Kiisami ilinniarpoq
- Tassani sulitillunga ilinnia-
gaqamissannik aalajangerpu-
nga. Aqqaluartaarlu isumaqa-
tigiippugut meeqqat nukanga-
nerini ilinniagaqaruma pitsaa-
nerussasoq. Ilinniagarli pileri-
ginerusara ilinnianngilara.
Eqqarsaatiginerua ilinniakkat
arlaat ilaquttannik qimassi-
maffiginninnissannik sivikin-
nerpaajussanersoq. Tassaa-
vorlu niuemermik allaffissor-
nermillu ilinniarneq, ukiup
affaannaani peqanngifflgisas-
sara.
- Ikast-imulli aallariartome-
ra puigunngisaannarpara, Ag-
nethe oqarluttuarpoq. - Aqqa-
luartaarlu isumaqatigiinnikuu-
vugut pinngitsuusaarlunga
helikopterimut ikiartussasu-
nga, Søren aliasuppallaan-
nginniassammat. Ikiartorlu-
nga ingerlaleruttortunga tu-
saalerpara Søren nilliasoq: -
Anaanaa, anaanaa.
- Siutikka matusariaqarpak-
ka, qularinngilarami uteralua-
ruma aallamissara saperluin-
nassallugu. Inuuninni misigi-
sara ajomerpaaq, ilinniarfim-
millu angerlamissama tungaa-
nut ukiu affaa sivisoqaaq.
Taamani Søren sisamanik uki-
oqarpoq.
- Ilinniareerama landsret-
imi suliinnarpunga, 1979-imi-
lu eqqartuussisoq Rita Heil-
mann Danmarkimut aallarmat
eqqartuussisumut toqqarne-
qarpunga, ingerlaannarpu-
ngalu 1993-imi borgmesterin-
ngornissama tungaanut.
- Suliffik soqutiginarpoq,
tamarmillu ajortuinnaanatillu
pinerlunnerinnaanngillat. Inu-
it saqitsaanneri, aappariinner-
mut tunngasut kiisalu kingor-
nussassanut tunngasut eqqar-
tuussivimmi suliarineqartar-
put, tamakkulu tamarmik inu-
iaqatigiinnik illoqarfimmillu
itinerusumik annertunerusu-
millu paasisimasaqarfiulerput.
Akeraqanngilaq
- Eqqartuussisutut akerar-
taarpit?
- Naagga, qujanartumik. I-
maassinnaavoq arlaasa ilaati-
gut kamaattaraannga, ullua-
lunnguilli ingerlanerini qaa-
ngiuttarput. Ataatsimut oqaa-
tigisinnaavara eqqartuunne-
qartut eqqartuussisunut paa-
sinnilluartartut. Nunatsinnimi
eqqartuussiveqamermi pillaa-
sanngilagut. Siunertaavormi
pineqaatissiinikkut eqqartuun-
neqartut inuiaqatigiinnut uteq-
qinnissaat, tamannalumi eq-
qartuunneqartunut saammar-
saataavoq.
- Qallunaajugaanni tamanna
paasiuminaassinnaagunaralu-
arpoq. Qallunaat perorsar-
neqarnikuupput eqqartuussi-
vimmi sunut tamanut pin-
ngitsuuneramissaq. Tamanna
qallunaat eqqartuussiveqarfii-
ni tulluuppoq, kalaallilli iser-
tuamatik suut tamaasa oqalut-
tuarisarpaat.
Politik
Agnethe Davidsen politikki-
mik sammisaqalemera aallar-
nerpoq Hans Pavia Rosingi-
mut sinniisunngorami. 1993-
imi pivoq, qinersisoqatsiartor-
lu Hans Pavia Rosing nammi-
nersomerullutik oqartussat si-
lataanni naapikkamiuk aperaa
suli paasisimannginneraat kik-
kut naalakkersuisunngussa-
nersut, akivaalu Agnethe naa-
lakkersuisunngussasoq. Inun-
nik isumaginninnermut tun-
ngasunut naalakkersuisun-
ngortussaavoq, piaartumillu
pisortatigoortumik paasiu-
maaraa. Hans Pavia-llu oqa-
loqatigiinnerat itsuanisaame-
qarpoq Jonathan Motzfeldt
landstingimilu ilaasortat, al-
laffimminullu uterniariartoq
Jonathan sianerpoq aperaluni-
lu: - Qanoq akissavit?
- Suliassaq tamanna nangar-
sinnaanngilara, Agnethe oqa-
luttuarpoq, - ilaquttannillu ta-
persersomeqamera qulakkee-
reerakku akuersaarpunga.
- Ajoraluartumik aappaagu-
ani naalakkersuisooqatigiit a-
jalusoorput. Peqqutaavoq aali-
samermi EF-imut isumaqaiti-
giissut, qinersisoqalermallu
qineqqusaarpunga. Politikkik-
kulli suli inissisimavallaarsi-
magunannginnama qinigaan-
ngitsoorpunga.
Agnethe Davidsen-imulli
qujanartumik taamanimit ma-
keqqippoq. Ippasaanikkut
kommunalbestyrelsimut qi-
nersineqarmat 1003-nit taane-
qarpoq, taamaalilluni partii
Siumut Nuummi taasinemik
1000-it missaannik siuariar-
teqataaffigalugu.
Maannalu assortugassaan-
ngitsumik Nuummi siuttuu-
voq, tamannalumi kingune-
qarpoq. Taamaattumik inatsi-
sartuni ilaasortaanerminit tu-
nuarpoq. Maannalu kommuni-
mi sulineq kisiat aallunnialer-
paa.
Sulinngiffeqanngilaq
- Sulinngiffinni sulerisarpit?
- Suna sulinngiffik, Agne-
the qungujulluni aperaaq.
Uggualaarunarpoq, suliuma-
tuuneratali allanngortissin-
naanngilaa.
Ilassutigipallappaali piffis-
saq atorsinnaasani emguttami-
nut atorusullugu. Taakkumi
pingaarluinnarput. - Naak aa-
nama uannut aanaaneratut aa-
nanngorsinnaanngikkalu'arlu-
nga pissarsiaqarfigissaqqaar-
para.
- Eqqissisimalluinnassagu-
ma Utoqqarmiut Kangerlu-
arsunnguani illuaqqatsinnu-
kartarpugut. Tamanna eqqis-
sisimanaqaaq, silarsuarmi as-
seqanngitsoq. Ungasissumut
sulinngiffeqarnermi angala-
neq nuannersinnaagaluarpoq,
soorlu sioma Hawai-imiittu-
gut, Utoqqarmiulli Kangerlu-
arsunnguani Tasiusarsuaq si-
larsuarmi nalissaqanngilaq.
Agnethe aamma/og Pauline
Agnethe Davidsen ataatsimik ukioqalersoq. Hiistiusaq
ukamartartoq aataata Peter Lurid-ip iiiuuiahi tunissutaa.
Agnethe Davidsens et-års fødselsdag. Gyngehesten, som
morfaderen Peter Lund, havde snedkereret i dagens
nnhwhtino r;-" - ~ ‘3 ~:
Agnethe aamnia tusaanuuuudluartoq Jnuseifissuaq
kapisilimntiu.
Agnethe sammen med den navnkundige Juuserjissuaq.
Josef Josefsen, fra Kapisillit.
INUIT
Atuartartutsinnit nalunngilarput inuit pillugit allaaserisat
ilanngutassatut piLsaasuusartut. Taamaammat aalajanger-
pugut sisamaungomerit tamaasa inuit ilaqutariilluunniit
ngussisamiarluta. Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni
taamaattunik inuppassuaqårpoq. Pisunut - ukiuni nutaani
oqaluttuarisaanemiut, isorartussutsinut, innuttaasut katiti-
gaanerinut akerleriinnullu tunngasinnaapput.
Sisamanngomikkullu saqqummersartussani qupper-
nerni ukunani kina tulliullugu ilisaritissaneripput siun-
nersorluta allagaqarit.': • 7 ' V
Allakkap puua »lnuit«-intik nalun..aqutsenik, sisaman-
ngornermilu tulliuttumi aviisiseqqillutit. Imaassinnaavoq
ilaatikkusutat ilaatinneqartoqr . -