Atuagagdliutit - 16.11.1978, Blaðsíða 31

Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Mee
Alummioq
Alummiorsuunngooq nunani qiman-
neq ajorpaa, allamullu aallassanani
aammalu ukiumi ajorsassanani.
Ernera ilitsoraaq Aluk qimanngua-
juillugu. Nunaqqatini aqllallaraanga-
ta usorinngaraluarlugit soorlu piuma-
sarinngilaq. Ilaanni angunni kajumis-
saaraluaraangamiuk killormut oqara-
raaq:
»Alussuaq nunagilerakku suli qi-
mallugu misiginngilanga«.
Ingammik kisimiileraangamik i-
nuusuttoqataarukkaangamik nipaar-
luuallaalillaaraaq.
Aasarissisorlu angussua ullaakkut
sineeruttaraaq seqernup nuinissaa
ta tungaatigut. Alianaagisaqigamiu-
gooq aasarissillalaraangat seqinersu-
aq imaannarsuakkut nuileraangat kit-
torartaartorsuulluni, tamannagooq
pillugu qimanneq ajorpaa.
Angussuani angalarpiarunnaarmat
ernersua kisimi piniartuulerami ilaan-
ni upernaakkut napputiviinnaqaaq:
»Massakkulli nunakasiga qimakku-
tnaarpara. Avannaanut nunamik al-
larpasissumik takornarniarallarumaa-
rujunga«.
Angussuani oqarsiigaluaramiuk
oqanngitsoorpoq. Oqanngitsuugin-
nallarmat kingorna-tassa oqanngilaq.
Kingunerileraa isumani artorluinnale-
ramiuk, akuerippani kisianni nipa-
ngiukkumaaramiuk, ilaanni qamallu-
ni tikikkami unnussilerlutillu angus-
suani oqarfigigaluttuaannarpaa:
»Tamatumuunali nunakasiga qi-
mallugu avannaanut nunamik al-
larpasissunnguamik takornarniaan-
nallarumaarpunga«.
Akuerissanngilaani. Aappassaanik
ernersuani oqaannallarmat allatut sa-
pileramiuk oqarfigiinnarpaa:
»Kisiannimi alivallaarnagu avan-
narparpallaarnata kingumut uterfi-
giumaarparput«.
Ernersua qiimmaallappoq. Pikiin-
naleqaaq umiami pequtai upalungaar-
sorai.
Ilaanni ullaakkut pitsaariarmat-
avannamut aallaannarput. — Taan-
naqa avannamukalerput, kigaatsu-
millu ernerauata avannarpariartorlu-
tik nuna nuannersiartortillugu.
Ingerlapput, ingerlapput, aatsaallu
angussua taama misigilerluni, nunani
taama sivisutigisumik qimassimatigi-
lerlugu. Aasarissiartortillugu kigaat-
sumillu nunamik pissusia takor-
looriartorlugu. Takorluuinnartaralua-
ramiuk kigaatsumillu sinissaarussuti-
giartorlugu. Ullaakkut seqernup nui-
lerneragut sinissaaruttaannaleqaaq.
Seqineq nuileraangat taamatut pissa-
soralugu iteriakasikkaluaraangami,
suali nunap qaagut nueqisoq.
Ernersuani tusarlinnginniartara-
luaramiuk ilungersuleriartuinnarami
oqaluffigilerpaa:
»Nunatsinnut angerlaannarniarta,
kipikkaluttuaannaqaanga!«
Soorlu ernerssua kujammut saas-
sanngitsoq, nunarsuaq nuannersiar-
toruttulersoq. Taamaattoq kujam-
mut saaginnaqaaq angunni tusaq-
qoornarilerlugu. Kujammut saakka-
luarluni naami ilungersuleraluttuaan-
naqaaq. — Iteraraat tupip silataani a-
ngussua tamaani aneerujoortoq.
Ingerlagamik, ingerlagamik nunar-
suartik tikikkaluttuaannaqaat. Ti-
kiinnallarsinnarpaat.
Ernersua ullaakkut sinikkami, suli
sinillarluni nipaanit itilerpoq allamik
oqaaseqarpalunngitsoq:
»Alussuaq taamaasigaangat sooru-
na qimakkusunnanngitsullaaraaq. Se-
qinersuaq nuilillaraangami imaannar-
suakkut kittorartitaartorsuulluni«.
Taama oqarlunilu iimerpalullarami,
iimerpalullarami taamak nipaarute-
qaaq, kingornali nillerpallagani. Er-
nersuata naalaaraluaramiuk umiup si-
lataaniilluni nilleqqinngimmat maki-
terami umik ammariallaraa seqiner-
suaq saallugu paloqqaavarsinnaq.
Makiteriallaramiuk anerneqanngim-
mioruna. Sunaaffa takullarlugulu ki-
pilllarlunilu.
Ernersuata namminermi taama pi-
sitarigamiuk qaqqatsiannguup qaa-
nut ilerfiorpaa, utoqqakasiinngooq is-
sanngutukasillaraangata.
Angussuanigooq assilillugu angus-
suarmisut ililluni nuna taanna Alus-
suaq qimatsaalillugu utoqqalisarfi-
ginnguarujaa.
(Kalaallit oqaluttuatoqaat).
Allakkumatuunut
Normumi kingullermi oqaatsit si-
samakkaartut ilaat allanut assersuun-
neqarsinnaangitsut titaqquneqarput.
Ukuupput: A. Oqaatsoq, B. Ammalor-
toq, C. Paperoq, D. Paarnaqulluk, E.
Allarut, F. Aput, G. Nattoralik, (Allat
pingasut tamarmik »timmiaaqqanut«
ilaapput).
Asasakka meeraqatikka. Uanga Jako-
binemik ateqarpunga. Niaqornani na-
jugaqarpunga. Allaffigisartagaqaru-
suppunga 11-nik 15-ninillu ukiulinnik
nikappiaqqanik niviarsiaqqanillu.
Uanga 13-inik ukioqarpunga. Ta-
maanga naaginnarpakka. Meeraqa-
tikka tamassi inuulluaritsi.
Allattoq Jakobine Møller
Niaqornat,
3961 Uummannaq.
Asasakka meeraqatikka. Uanga ate-
qarpunga Katrine Petersen 6. klas-
simi atuartoq. Assut 6. klassimi a-
tuarluni nuannerpoq. Avaniikkatta
nuannerpoq miterniaataa paarnarto-
riarluta.
Aamma ukalerpugut pingasut aqi-
ssillu marluk, nuan!
Uagut atuaqatigiit 12-it assut a-
tuarluni nuannerpoq. Allakkakka ta-
maanga naavakka.
Allattoq Katrine Petersen.
Uanga ateqarpunga Mikael Lyberth.
Uanga allanneq nuanareqaara, 14-inik
ukioqarpunga.
Nukappiaqqamik imaluunniit ni-
viarsiarqqamik 14—15-inik ukiulim-
mik. Uanga timersorneq nuannare-
qaara soorlu arsarneq — arpanneq.
Mikael Lyberth
Iluliumaneq-vej 286A
3912 Maniitsoq.
Uanga nuannaraara allaffigisaqarlu-
nga. Aamma 11-nik ukioqarpunga 6.
klassimilu atuarlunga. Uannut allak-
kusuttoq uunga allaannassaaq.
Kristiane Frederiksen,
Attu, 3950 Aasiaat.
Uanga Elisabethimik ateqarpunga.
Kangaamiormiuuvunga, maannakkut
Maniitsumi 10. klassimi atuarpunga
16-nik ukioqarpunga kollegiamilu na-
jugaqarlunga. Unnukkut isertarfigut:
Ulluinnakkut qulinut, arfininngornik-
kit unnuap-qeqqata qeqqanut, kiisalu
kollegiami qitittarpugut qulingilua-
niit ataatsip qeqqata tungaanut. Taa-
valu ilinniartarpugut tallimat qeqqa-
niit arfernup tungaanut paarnaarus-
saakataarluta. Piggakinnerput nuan-
niik, unnukkut qulliit aqqanermut qa-
mittarlugit innartarpugut. Aqqarnup
qeqqanut 15-nik 18-nillu ukiullit allas-
sinnaapput. Uunga
Elisabeth Willumsen.
Kollegiet box 101
3912 Sukkertoppen.
Allaffigisartagassannik ikinngutitaa-
rusuppunga nukappiaqqamik ima-
luunniit niviarsiaqqamik. Uanga An-
na Lisa 13-nik ukioqarpunga 14-niik
16-nut ukiulinnut allaffigisaqarusul-
lunga. Meeraqatikka inuulluaritsi.
Anna Lisa Nielsen,
Ulorsuit,
3961 Uummannaq.
Allaffigisartangassannik ikinnguti-
taarusuppunga. Uanga Anna-mik ate-
qarpunga 14-nik ukioqarpunga. 14-
niik 16-nut ukiulinnik nukappiaqqa-
mik imaluunniit niviarsiaqqamik al-
laqateqarusuppunga.
Anna Zeeb,
Ulorsuit,
3961 Uummannaq.
LILLEGUT
— Maaniinniaritsi, uagut Lillegut-
ilu professor Fippe ujassavarput!
— Qanoq ilillutit professorip nak-
karfia nanissaviuk?
— Soorlu takusinnaagitit aajuku
ujaqqat lallimat sanileriissillugit
ilisimavakka ujaqqanut tallimanut
allanut ornitassatsinnut tikkuar-
tillugit!
— Periataallaqqeqaatit!
— Taamaaliornermut ataatama
ilinniartikkaminga, taava utimut
aqqut tammaasariaqanngilaq!
EQQANASSARALUTTUAQ!
Aamma suleqaat?
'du m PASSE BEDRE Pft--sSDflN ET STEN-
NU HUSKER JE& DET: JEG EAtDT UD OVER
— Tumisat sianiginiaruk, ujara-
mininnguit sisuuleraangamik nag-
gataatigut ujarappassuanngortar-
put!
— suu, mianersoraluassanga!
— Ujaqqat sisoortitappit ujaran-
nguit nalunaaqutsiussakka ilan-
ngullugit sisoorussimavaat!
Sumiittungaana?
AK.se.y_
— Aatsaat eqqaalerpara: Nakka-
rama salliarnartamut maanga tup-
punga. Naammi Lillegut? Aamma
nakkarsimaqinerpoq?
FORTSÆTTES
31