Atuagagdliutit - 16.07.1981, Side 27

Oqallinneq / Debat
piniartoKarfingnik
sumiginåingilaK
ingminut issornartorsiorneruvoK KNAPP
sumiginaissutut suaortautigisavdlugo
agdl.: Pavia Nielsen, UmdnaK
Atuagagdliutine nr. 19-ime maj
7-iane sarKumersume Simon Ma-
thiesen agdlauserissaKarpoK ima
KuleKutalingmik: »KNAPP pini-
artOKarfingnut sumiginaissoK«.
agdlagkame tåssane 1980-ime
ukiåkut tunissat akinik isumana-
tigingniarsimaneK piniaraluar-
dlugo såssussileriarame atallnar-
dlune KNAPPip avatårutut ilå-
ngutdlugit issornartorsiorpai
issornartorsiuinerdlo angnerto-
KaoK. sujugdlermik KNAPP pi-
niartOKarfingnut sumiginaissu-
tut uparuartorneKarpoK.
KNAPP-ip sujuligtaissua rtar-
dluatdlagsimångitsutut uparuar-
nenarpoK, nålagkersuissut nuna-
Karfingnutdlo isordliunerussunut
pissortan, ilame åma piniarto-
Karfingne kommunalbestyrelse-
Ajorusuutigineqartuartarpoq su-
liffissuarni sulisut ulluni ulapiffi-
unerpaani suliartunngitsoortar-
nerat. Ajornartorsiut muminne-
qarsinnaavoq tassami sulisut su-
linissaat piumasariinnarnagu
oqaluuserisariaqarpoq qaqugu
sulinngiffeqarsinnaanerat. Inuit
aalajangersimasumik suliffissu-
armi suliffeqartut pisariaqartitsi-
sarput sulinngiffeqarnissamut
ilaqutaqarneq pissutigalugu, ila-
quttanut tikeraarnissaq pissuti-
galugu kiisalu allatut ilillutik qa-
suersaarsinnaanissaminnut. Fa-
brikini aalajangersimasumik suli-
sut siulittaasutik ilagalugit isu-
maqatigiinniarsinnaasariaqarput
ulapileruttorfiup nalaani qanoq
ilisukkut sulinngiffeqarsinnaa-
nerminnik. Isumaqatigiissutit
taamaattut tatigeqatigiinneq
ataqqeqatigiinnerlu naapertorlu-
git aalajangerneqartartuuppata
sulisuusut piffissap sinnerani pin-
ngitsooratik sulisussatut misigi-
sassagaluarput sulisitsisullu tas-
sanngaannaq suliassaqaleriataar-
nissamut sulisussarsiorsinnaa-
nermullu piareersarnissaminnut
periarfissaqarnerussagaluarput.
Inuillu aasaanerani suliffeqa-
rallartut soorlu atuartut ilinniar-
tullu piffissaminnik aaqqissuussi-
sinnaanngussagaluarput taamaa-
lillunilu piumassuseqarnerulissal-
lutik fabrikini sulinissaminnut.
nut ilaussortat piniartoKarfing-
nik soKUtigissanånginerånik
aperssuserneKarput.
tåussuminga agdlagtup
KNAPP sussok påserérsimagu-
naraluarå ersserKigsaivigitsiåsa-
vara. KNAPP taimane tåssau-
vok »Kalåtdlit-nunåne aulisartut
piniartutdlo peKatigit«, peKati-
gigfingmilo tåssane ilaussortau-
niardluta nalunaersimaguvta pe-
Katigigfiup ingerdlanerane suli-
niarneranilo tamavta akissug-
ssaoKatauvugut, taimåitumik
tugdluångilaK peKatigigfingmut
ilaussortauvfigissamut ingerdla-
neranilo akissugssauvfigissamit
sumiginaissutut suaortautigisav-
dlugo, taimailiornerdlo åma ing-
minut issornartorsiorneruvoK.
agdlauserissame issornartor-
Sulisussaqarniarnermi suliffi-
ullu iluanik paasisitsiniaanermi
sulisutoqqat soorlu AG-koorlugu
oqaluttuartinneqarsinnaapput
suliffitsik pillugu paasissutissa-
nik, immaqalu taamaalilluni kaju-
mittoqalissagaluartoq.
Aalisartut soorunami kissaati-
gisaraat pisatik tunineqarlutillu
suliarineqarsinnaanissaat pisas-
saqarfiulluarnerup nalaani ani-
ngaasarsilluarnarneratalu nalaa-
ni. Tamanna anguniarlugu aali-
sartut aamma akiliuteqartaria-
qarput. Ajornartorsiummik taas-
suminnga iluarsiissutaasinnaa-
soq ajornannginnerpaaq tassaa-
voq aalisartut tunisamik akiinik
akikilliilaarsinnaanissaat taa-
maalilluni akkorderneq timemul-
lu aningaasarsiat fabrikini piffis-
sap taassuma iluani qaffaallassin-
naaniassammata.
Tunisinermi akikilliliineq akis-
sarsianillu qaffaallaaneq fabrik-
iinnarni suliffissaaleqiffiusuni
pissava? Apeqqut taanna tunini-
aasarneq pissarsiortarnerlu pillu-
git pissanganartunik soqutiginar-
tunillu oqallissutaasinnaavoq
aammalu tamatigut sukkulluun-
niit peqatigiissinnaanermik inuia-
qatigiit ataasiakkaat iluanni oqal-
lissutaasinnaalluhi. Ataasiak-
kaarluni suleqatigiinnerup iluani
aammalu inuiaqatigiit ataatsi-
mut eqqarsaatigalugit.
Steen Backman.
siugkat amerdlaKissut uparuar-
torneKarput, kisiånile piniartut
piniartOKarfitdlo iluaKUtigisinau-
ssainik sujunersutinguamik ta-
kussagssaKångilaK, taimågdlåt
avigsårnigssap taineKarsimav-
dlune issornartorsiuinerinauvdlu-
nile.
akinik isumaKatigingniarner-
me piniartOKarfingnit autdlarti-
taussartup sunik sujunersute-
KarsimanerujartorneKarpoK. ta-
matumunga una OKautigissaria-
KarpoK akinik isumaKatiging-
ningniarnigssap KaKUgo pinigsså
påsivdluarneKarångat nunaKar-
fingne igdloKarfingnilo ingmikor-
tortaKarfit tamaisa. tamatigut-
dlo piumavfigineKartarput OKa-
luserissagssanik agdlagfeKar-
fingmut nagsiuterKUvdlugit, ajo-
raluartumigdlo periarfigssissar-
neK tåuna atordluarneKartångi-
laK sujunersutitdlo tigusimassat
imalunit tigussartagkat angni-
kitsuinaussardlutik. isumaKati-
gingniarnermime kingugdlerme
ingmikortortaKarfit piniartOKar-
fingnit taineKartartunit OKaluse-
rissagssatut sujunersutinik nag-
sitsissut arfinilingnit amerdlane-
rungitdlat, taimåitordle OKardlu-
se KNAPP piniartOKarfingnut
sumiginaissoK.
sujunersutit tigorarneKarsima-
ssut uvagutdlo sujunersutigssa-
vut sarKumiuneKartarput pris-
udvalge tamarmiussoK akissug-
ssaussardlune. una OKautiginar-
dlara KanoK iliorsimanersugut
påsivdluarsinauvat akinik isuma-
Katigingniarnerup agdlagkiarine-
ra atuardluarugko, KNAPP-ip
akinik isumaKatigingniartartue
pissutisavdlugit puissit amisa
akitsunginerånut tungavigssaKå-
ngilaK. tåssane pissutaussoK
angnerpåK åjuna, piniartut
amerdlanerssaisa påserérsimali-
gait umassunik igdlersuiniaKati-
git suniutipiluisa tamåna kingu-
neringmago Canadame puissini-
arnerup OKatdlisaoKissup kingu-
neranik 1977-ime akinik isuma-
Katigingniartartunut ilaussortå-
ngornerput nalerordlugo ukioK
tåuna puissit amé katitdlugit
2.235.822 kr-nik amigartorutåu-
put. 1978-ime ajoraluartumik
amigartorfiorKigpoK katitdlugit
4.983.219 kr-nik, 1979-ime ami'
gartorutaomigput 1.743.217 kr-
nik. 1980-ime ukiup agfåne sil-
jugdlerme 728.987 kr-nik amj'
gartorfiuvoK kåtåussinerdlo ki-
ngugdleK 798.626 kr-nik sivne-
Kartorfiuvdlune.
taimåitumik puissit amé ukiu-
ne tåukunane tunemårneråne
akisa Kagfagsinaunerat ajorna-
kusoKaoK. puissit amé ingminut
pigissutut Kangale iluarsåune-
Karsimangmata, tåussumalo av‘
dlångortinigssånik sujunersute-
KartOKarane, taimåikaluartordle
tunerKårnerane akiussut åpavig"
simångitdlat ilungersornivtigut-
1977-ime ameK avguaKatigigsit"
dlugo akeKarpoK 103 kr., 1978-
ime 110 kr., 1979-ime 116 kr..
1980-ime 125 kr. migssainitdlu-
ne.
puissit amilo ewartortitdlugit
ilångutdlugo taissariaKarpoK
akinik isumaKatigingningniar-
nerme kingugdlerme åmit eKiti"
nardlugit panersiarititat tunine-
Karsinangormata, misiligutitut
tåukulo nunavtine KGH-p KUt"
dlersarissåta sume tunineKarnig'
ssait aulajangisavdlugo, taimf
tutdlo unerit tunissaunigssait
periarfigssaKalerdlune.
ukiarme tunissat akinut sujU'
nersutit saniatigut KGH-mut
sarKumiussagssat ingmikortut
14-it sarKilmiuneråne sujugdlef'
pautitdlugit agdlangneKarsima-
sut. sarKumiuneKartutdlo ta-
ssåuput puissit aminut tung3'
ssut. taimåitumik tungavigss^
KångilaK OKalusavdlune KNAPf
piniartoKarfingnik sumigina*'
SSOK.
åssinik
nutangitsunik
agt*/ 'kusutangnik
peKaruvit
nagsiutikit
AG Box 39
3900 Nuuk
åsslissikusugkuvit
imalunit
åsissaKarusugkuvit
sujanerit normumut
2 34 61
h.'ar du gamle billeder fra fortidens minder du vil have forstørret.
Send det til LIL-FOTO, boks 39, 3900 Nuuk. Vil du fotograferes
så ring og tal med LIL på tlf. 2 34 61
Aalisakkerivinni
sulisussaqarniameq
28
Atuagagdliutit