Atuagagdliutit - 14.10.1981, Qupperneq 19

Sapinngilagut
siunissarput
nammineq
aalajangerumavarput
BF-imit aninissamut Kalaallit Nunaat
nammineerluni aqqutissiuussissalluni
piareersimavoq, taama oqarpoq Hans Pavia Rosing
Københaun-imi.
Uagut Kalaallit Nunaanni qularu-
Uginngilluinnarparput Kalaalit
Nunaat EF-imit anisinriaasoq siu-
uissamilu naalagaaffinngorsin-
Uaaluni imminut akisussaaffigi-
s°q. Kalaallit Nunaat EF-imit a-
uinissamut aqqutissiuussissallu-
*u piareersimavoq — taava ilissi
tullinnguutissaasi, taama oqar-
P°q Hans Pavia Rosing EF-imut
akerliuniaqatigiit oktober-ip
aappaanni Christiansborg-ip saa-
vani katersuutitsineranni.
Hans Pavia Rosing-ittaaq Ka-
laallit Nunaata pinngitsaalisaal-
Juni ilaasortaanera taavaa nangil-
lunilu:
— Aalisarnikkut politik-i tun-
Ugavigalugu nalibisoqartariaqar-
P°q. taannami kalaallit inuutis-
Sarsiornerannut pingaaruteqar-
nerpaavoq. Nunap aalisørnermik
inuutissarsiuteqartup inuutissar-
siutinii pingaarnersaannut oqar-
tussaassuseq nioqqutigisinnaan-
ngilaa, pingaartumillu nioqqutigi-
sinnaanagu Ertl-imut tasamaniit-
tunullu allanut qanoq ateqaralu-
arnersunut. Sapinngilagut piu-
mavugullu Kalaallit Nunaata siu-
nissaa nammineerluta aalajangis-
sallugu.
Tamatuma kingorna Hans Pa-
via Rosing-ip tikippaa Kalaallit
Nunaata nunasiaateqarumatuu-
nit aniguiniarluni sorsunnera,
namminersornerulernerlu tassaa-
nerarpaa alloriarnerit siullersaat:
Paasinarluarpoq naalagaaffit-
tut namminersulerniarluta ilu-
ngersornitta kingunerisa siulliit
taakkua Europamiut nunasiaate-
qarumatussusiannit, Ef-imit na-
lunngisatsitut ittumit, neriorne-
qarnissaat kissaatiginnginnatsi-
gu. Inuiattut naalagaaffittullu
kiffaanngissuserput pingaartitto-
rujussuuarput, uukapaatitaaju-
manatalu EF-ip aningaasaatai a-
torlugit akilipilutaajumanngila-
gut.
Tamatuma kingorna tikippaa
Oqaaseqaat pillugu
aalassassimaarneq
Mi
nister-iunerup AG-ip issuaanera uppernarsarpaa.
^tassutip Danmark-imi taperser-
sUisuisa ataatsimiititsineranni
^uisteriuneq Anker Jørgensen
PeqatigiiffiUp siulittaasuanit, Bi-
uben-imi sinniisuusumit Jørgen
ertling-imit apeqquteqarfigine-
qarPoq eqqortumik issuarneqar-
®unanersoq oqarsimaneragaaga-
1111 ^ndsstyre associering-imik i-
Utoaqatigiissuteqarniarumalluni
a!aiangerami silatusaartoq.
, NRnister-iunerup oqaasii Ka-
aallit Nunaanni EF-imut akerliu-
nit isumaqartinneqarsimapput
t Ss°ciering-imik isumaqatigiissu-
qarneq ilaasortaanerminngar-
i ullutusaarnerunerusoq. Uagul-
ilaasortaaginnarusuttugut i-
n atut paasillutigu, Kalaallit Nu-
aat ilaasortaajunnaassagaluar-
£ t tamanna pitsaanngeqqajar-
°q. Jørgen Hertling oqarpoq.
0 "^nker Jørgensen akissummini
qarpoq oqaaseqaat Siumumi aa-
Jangiunneqarsimasoq takusi-
j. asani silatusaartumik ingasat-
^aJaarnianngitsumillu nipeqar-
0q' Oqarput naak EF-imit ani-
nissaq kissaatigigaluarlugu taa-
maattoq EF-imut akerliuneq alli-
sarumaneqanngitsoq, tamatu-
munngalu uanga oqarpunga: —
Tamanna silatusaarnerulluinnar-
poq. Qanoq ikkaluarpalluunniit i-
sumaqarpunga silatusaarnerusoq
Kalaallit Nunaat, EF-imit anissa-
galuaruniluunniit, taamaattoq
Europamiut Peqatigiiffiannit si-
latuumik atassuteqartuaannas-
sappat. Isumaqarpunga Siumut
silatusaartoq taama sakkortu-
saanngitsigisunik oqaaseqaate-
qarami. Oqanngilangali aninissaq
silatusaarnerusoq, minister-iuneq
oqarpoq.
Oqaaseqaat Jonathan Motz-
feldt-ip statsminister-imik, nuna-
nut allanut minister-imik Kalaal-
lit Nunaannullu minister-imik ki-
ngullermik ataatsimeeqateqarne-
rata kingorna saqqummiunneqar-
toq issuarneqarpoq AG-ip nor-
muani 36-imi, taannalu minister-
iunerup Jørgen Hertbng-imut a-
kissutaanut naapertuuppoq. -rg
ulluni kingullerni tusatsiakkat ki-
ngulliit.EF-inngooq pingaartu-
mik Tyskland-ip Killiup suleqati-
giissutissatut siunnersuut allatut
ittoq, Anisap naalakkersuisullu
periarfissatut tikkuarsimasaat, i-
sumaqatigiinniutigiumanngik-
kaat.
Kalaallit Nunaat taamatut isi-
gineqassalluni pisuujuvallaa-
qaaq, taama naalagaajumatuut il-
loqarfissuanniit Bruxelles-imiit
tutsiuppoq. Taamaariannguarli-
mi Tyskit Killiit taamatut isuma-
qarsimappata. Taava aamma ua-
gut oqarsinnaalissaagut Tysk-
land Killeq pisuujuvallaartoq Ka-
laallit Nunaanniit taama atsigisu-
mik tapiiffigineqartarnissaminut,
ullumikkummi taamaappoq — aa-
lisagaaterpassuavut eqqarsaati-
galugit. Eqqarsaammut taamaat-
tumut uagut kalaaliusugut assi-
nganik akisisariaqarpugut »ullu-
mikkuminngaanniit aalisagaq a-
taasinnguarluunniit europamiut
nunasiaqarniartuinukaanneqas-
sanngilaq«.
Bruxelles-imi isumaqassanngi-
laq nunasiaatilitoqarsuit oqaluin-
naraangata augut kalaallit ammit
qarlitsinni uulikulaartassasugut..
Kalaallit Nunaanni misigisa-
qartarsimaqaagut. Sioorasaaru-
taannarnit uulikulaartitassaajun-
naarsimavugut. Killissaa tikillu-
gu inuiattut kiffaanngissuserput
sorsuutigiumavarput, Hans Pa-
via Rosing-ip oqaatsini naggaser-
pai. -rg
Kalaallit nukissia-
liortitseqatigiiffiat
Uulia atorlugu nukissialiornermiit ervngup nukinga
aamarsuillu atorlugit nukissialiornermut
ikaarsaariarnermik aningaasalersuineq
oqilisassavaa.
Kalaallit Nunaat namminerisami-
nik nukissialiortitseqatigiiffeqa-
lissaaq. Taama siunnersuuteqar-
put atorfillit suleqatigiit nukis-
sialiornissamut pilersaarusiami
sapaatip akunnerani tassani Inat-
sisartuni saqqummiunneqartus-
sami.
Nukissialiortitseqatigiiffiup
taamaattup pilersinneqarnissaa-
ta siunertaasa annersaraat taarsi-
gassarsiniarnissamik oqilisaassi-
nissaq, taamaaliornissaq pisaria-
qarumaarmat uulia atorlugu nu-
kissialiornermut erngup nukinga
aamarsuillu atorlugit nukissior-
nermut ikaarsaariarnermi. Ator-
fillit isumaqarput aningaasaliis-
sutissat 2,6 mio kr-usariaqassa-
sut ukiut 19-it tulliuttut ingerla-
neranni, nukissiornissamik piler-
saarut piviusunngussappat.
— Kalaallit nukissiortitseqati-
giiffiannik taamaattumik pilersit-
sisoqassappat, kommune-t, nam-
minersornerullutik oqartussat
qallunaallu naalagaaffiata pigin-
neqataaffigisaannik, taava pigin-
neqatigiiffiup taamaattup nunat
tamalaat aningaasaateqarfiinit
taarsigassarsiniarnissaq ajornan-
nginnerulersissinnaassavaa, taa-
ma allapput pilersaarusiamik al-
lattuusut. — Periarfissalli pitsaa-
nerpaat qularnaarneqarsinnaap-
put, pilersaarusiaq tamakkiisoq
saqqummiunneqarpat.
Nukissiortitseqatigiiffik Ka-
laallit Nunaanni innaallagissamik
kiassaatissamillu pilersuinermi a-
kisussaassaaq aammalu nukissi-
ap avataaniit eqqussorneqartup
agguataarneranut akisussaassal-
luni.
Uuliamiit erngup nukinganut
aamarsuarnullu ikaarsaariarne-
rup aningaasalersornissaa nukis-
siornermik pilersaarummi nutaa-
mi politik-ikkut soqutiginarner-
paassangatinneqarpoq. Naalak-
kersuinermik suliaqartut qiner-
tussaassavaat ullumikkutut i-
ngerlaannarumanerlutik, taman-
nalu akeqassaaq 1,5 mia, kr-inik
ukioq 2000 nallertinnagu innaal-
lagissiorfinnut kissarniliorfinnul-
lu uuliamik ikummateqartunut
nutaanut, — imaluunniit 1,1 mia.
kr-inik aningaasaliissuteqaqqis-
sanerlutik taamaaliornikkullu nu-
kissiornermi uuliap atugaanera
20-25 procent-imik millisillugu.
Taaneqartukkut kingullikkut
ukioq 2000-ip kingorna ukiumut
sipaarneqartarsinnaassapput
310-390 mio. kr. (1979-imi ani-
ngaasat nalingat), Kalaallit Nu-
naata eqqussortagassaa uulia a-
kisooq annertuvallaarunnaas-
sammat. Ernguttaaq nukinga a-
torlugu nukissiorfiit suliffissar-
passuarnik pilersitsisinnaapput.
AtorfillilU erseqqissarpaat siu-
moortumik naatsorsuigallarnerit
tamarmik mianersukannerluni ti-
susassaammata. Ullumikkummi
kialluunniit oqaatigisinnaanngi-
laa uuliap akia qanoq sukkatigi-
sumik qaffariartorumaarnersoq.
solsi
Garrand, halvautom. 30-06 kr.
1850,-
Pumpgun, 8-skuds, cal. 12-75
kr. 2050,-
Jubilæumskatalog nr. 10 med
billeder, beskrivelser og priser
på over 750 våben. Kr. 40,- for-
udbet. og kr. 46,- på postef-
terkrav.
Arms Gallery, Nybrogade 26,
1203 KH. K„ Åbent: 10-17.30
lørdag lukket. 01-11.83.38.
Atumagdliutit
19