Atuagagdliutit - 12.05.1982, Side 41

Avatitsinnit / Udlandet
Nunamilu eqqissilit!
Falkland allallu tusagaaleruttortut USA-mi
eQqissinissaq pillugu suleqatigiiffiit
Saqqumilaarluinnalerput
“Sorsunnersuaq siulleq siulittuu-
tlgineqarsimananiluunniit piler-
saarusiorneqarsimanngilaq. Aju-
toornerup kukkusumillu naliliine-
ruP kingunerisaannik aallartip-
P°q. . .
Taama oqarpoq USA-mi inatsi-
sartoqarfimmi senatimi ilaasor-
taq demodratiusoq Henry M.
J ackson, naalagaaffissuit sakkus-
sakillisarnissaannjk suaartaate-
qartaraluartut ilaat. Taassumat-
taaq annilaanngatigaa »ajutoor-
^kkut« sorsutoqalersinnaanera
atomimik sakkussiarsuit atorlu-
S't. Taamaattumillu USA-p præ-
Sldentianut Reaganimut Sovjet-
Uni°nillu qullersaanut Dresjnjef-i-
Riut
siunnersuissamaarnerarpoq
ataavartussamik nalunaarfigeqa-
'giittarfilioqqullugit, soorlu
ehweizimi inissinneqartussa-
,Tl*k' Tassanigooq amerikamiut
•"U s sil lu sakkutuuisa naalagaat a-
0rfilittaallu naapeqatigiiffeqas-
Sagaluarput naalagaaffissuit
jParluusut naalakkersuisuinut
l°(iqaannartumik attaveqarlutik.
~~ Falklandip Qeqertaasa pin-
Jlaassutaanerat eqqaaginnarlugu-
Uunniit uulikullannarpoq, tassa-
lrj* amerikamiut russillu qanoq ili-
a lannerinnakkul misigilersin-
naarnmata taava-una akuliute-
eeHutik, Henry M. Jacksom ip-
Passigamj taama oqarpoq.
“Ground Zero«
^ vatilsinni sakkulersuunneq tu-
arsaaleruttortoq USA-mi sule-
qatigiiffik inuppassuarnit akuuf-
gmeqartoq qaammatini ullunilu
akkunani malannarsaarniarta-
ferP°q- Suleqatigiiffik inna nutar-
„plssuuv°q taaguuteqarluni
round Zeroic (nunap atomimik
I* artortorsualiap qaarfissaata
t ® erpiaaniittup teknikkikkut
aguutaa). Suliniutigisaa tassaa-
q nunarsuarmi eqqissineqarnis-
q sakkussakillisarnissarlu.
"ij round Zero«-p issatsiaq tu-
i n*aasitsinerani peqataasut i-
les Pr Senat'*mut' daasortaq Char-
Percy, amerikamiut sakku-
s Ulsa timmisartortartut quller-
v "ardanni atorfeqarsimasuu-
°q- Ukiut 22-t matuma siornati-
j] misigisani oqaluttuarai ullut
rj anni paatsuuinikkut kalerrisaa-
°qarmat »russit saassussiler-
nerarlugit«,.
p " Nammineq isinnik takuara
s ,at.s*yeerunnersuaq qanoq inga-
Slgisoq. Qanoruna iliorniassa-
qassit atussava-
_ aalajangerniarnitsinnut?
ve har)es H. Percy 1980-imi no-
ra^1nermgaa Moskvamut tike-
slmavoq, tassaniinnerminilu
asisirnanerarpaa russit qamuu-
narpiaq kissaatigigaluaraat a-
tomimik sakkussiornerup iluamik
nakkutigineqarnissaa.
Ajornavianngilaq
Atomimik qaartartorsualiat siul-
liit marluk 1845-imi Hiroshima-
mut Nagasakimullu nakkartinne-
qarnerata kingorna ulluq ataaser-
luunniit »eqqissisimaffiusiman-
ngikkaluartoq« naalagaaffissuit
amerliartuinnartut USA Sovjeti-
lu »ittoralugit« imminnut qunu-
saaruterusaartuarsimapput a-
tomiuteqarnertik taannaralugu.
Taamanerniit manna tikillugu
qaartartorsuit ataatsimut takor-
loorneqarsinnaanngitsumik qaar-
neqqortussusillit sanaartorneqar-
simapput. Unalu tuppallersaati-
palaaginnanngorsimavoq: Naala-
gaaffissuit annerit marluk amer-
laqatigiinnik peqarpata ajornavi-
anngilaq!
Amerikamiut eqqissisimakan-
nerlutik taamaaliorsimapput.
Russilli katataanissartik anni-
laanngatiginermik aningaasati-
gut pisinnaasatik sinnerujutaar-
lugit malinnaaniarsimapput —
taamatulli aamma »eqqissinis-
saq« taannarulugu. Taavali aam-
ma USA præsidentertaarujoq
1980-imi, taannalu isertuarnani o-
qalulerpoq qanoq USA-p sakkus-
satigut »kinguaattoorsimatigine-
ranik«, »killilimmillu« atomip nu-
kinga atorlugu sorsunnissap pisa-
riaqalersinnaaneranik Inuiaqati-
giinni aningaasarsiornerup sulif-
fissaqarniarnerullu aj alusoorsior-
nerup suliffissaqarniarnerullu a-
jalusoorsimanera iluatsillugu
sakkussiat amerliartortilerpai
USA-llu ilaanut assigiinngitsu-
nut toqqorsimaffissarsiulerlugit.
Silaqassuseq upperalugu
Atomip nukinganik sakkussaasi-
veqarfiit taamaattutilaat naala-
gaaffimmi South Dakota-miip-
poq, illoqarfiup Ellsworthip eq-
qaani. Tamaani najugaqarujoq
naasorissaasoq Marvin Kammer-
er. Taanna siornatigut politikki-
mut sakkussakillisarnissamullu
tunngasut pillugit akuliunniar-
tartunut ilaasimanngivikkaluar-
poq, tamakkuninngagooq paasisi-
masaqannginnami!
Maannali Marvin Kammerer
sakkussakillisarnissaq pillugu ilu-
ngersuuteqartunut saqqumilaar-
nerpaanut ilaalersimavoq, paasi-
gallarlugu nunaatimi eqqaralan-
nguani sakkussaasiveqartoq
qaartartunik ulikkaartumik. »I-
nuup silaatsussusianik eqqaassu-
tissaq«, sakkussaasiveqarfik taa-
ma taasarpaa. Maannalu Marvin
palasertik baptistiusoq peqatiga-
Moskvami»Illoqannginnersami aappaluttumi« sakkussianik takutitsi-
nerit ilaannit.
lugu suleqatigiiffiliorsimalerpoq
eqqissinissaq pillugu, upperalu-
gugooq inuup silaqassusia sakku-
nit amiilaarnartunit ikkuninnga
nukittunerusoq.
— Siunertarput tassa paasisa-
qarnissaq qaammaasaqarnissar-
lu, imaanngitsoq kamassaarinis-
saq paatsiveerunnissarluunniit,
taamaalioraluaruttami immitsin-
nut pilliutigiinnassaagut, Marvin
Kammerer oqarpoq.
Qineqqusaarnermut
ilaassaaq
Eqqissinissamik suleqatigiiffiup
»Ground Zero«-p saqqumilaariar-
tornera ilutigalugupeqatigiiffiit
taamatuttaaq siunertaqartut
USA-mi tamarmi saqqummera-
lerput: Sakkussiornerup unitsin-
neqarnissaanik russinullu unam-
millernerup taamaatineneqarnis-
saanik.
Naalagaaffeqatigiinni kommu-
nenut ukioq manna qinersineqar-
tussaavoq, qularutigineqanngi-
larlu eqqissineqarnissaanik suli-
niuteqarneq qineqqusaarnermi pi-
ngaaruteqarluinnalerumaartoq.
Tassami ileqquummat inuit kisii-
sa pinnagit aammasuliniutit pi-
lersaarutillu assigiinngitsut taa-
sissutigineqartarnerat.
Eqqissineqarnissaanik suaar-
taateqarnerup qinersinissani ta-
makkunani akuunissaa politikeri-
nit assigiinngitsunit maluginiar-
neqartalereerpoq. Nuannarine-
qassagaannilu akerlilersortaria-
qanngimmata allaat Reaganip
malittaasa isummatik aappaati-
gulersulereerpaat!
s.
Reaganip USA-mi præsiden ti n-
ngornerata kingorna immakkut.
silaannakkut nunakkullu sorsuu-
linik sanauortorneq suli anneru-
lersimavoq.
GRØN LANDSPOSTEN
Atuagagdliutit
41