Atuagagdliutit - 26.01.1983, Síða 22

Motzfeldt sakkutooqar-
flit pillugit
paasisaqarumavoq
Amerikamiut Thulemi kilitsissiaqarnermi atortui pillugit
Folketingimi apeqquteqaammut illersornissamut ministeri
erseqqinngitsumik akivoq
Naalakkersuisut siulitlaasuata Jo-
nathan Motzfeldtip Danmarki-
miinnerata nalaani, amerikamiut
atortuutaat elektroniskiusut
atuakkami »Grønland. Middelha-
vets Perle«-mi eqqartorneqartut,
folketingip apeqquteqartarfiani
arlalcriarlutik apeqquteqaatigine-
qarput.
Tamanna tunngavigalugu naalak-
kersuisut siulittaasuat qallunaat TV-
at aqqutigalugu nunanut allanut mi-
nisterimut piumasaqaateqarpoq,
nammineq naalakkersuisoqatinilu
tamakku pillugit qallunaat naalak-
kersuisuinit ilisimatinneqarneruju-
mallutik.
— Uffe Ellemann Jensen oqarfi-
gisimavara naalakkersuisut apeqqu-
teqaatigisimasamik erseqqissumik
akineqarnissaat kissaatigaat, Jona-
than Motzfeldt oqarpoq, amerika-
miuttaaq aallartitaqarfianni Køben-
havnimiittumi sulisuusut ilaat oqalo-
qatigisimallugu.
— Kalaallit Nunaannut ministeri
qanittukkut ataatsimeeqatigisussaa-
vara taamanikkullu apeqqutit na-
ngeqqikkumaarpakka.
Jonathan Motzfeldtip erseqqissar-
paa, nammineq ukiut marluk qaa-
ngiuttut USA-miikkami, atlantikuup
avannaamioqatigiit illersornissakkut
atortuutaat qanoq ittuunersut nas-
suianneqarsimalluni.
— Paasiumasannik paasisinne-
qartarsimavunga, oqarpoq. — Ka-
ngerlussuaq Thulelu pillugit paasi-
sakka soorunalimi tassaapput ame-
rikamiut naliliineri. Tamakkua qa-
noq eqqortigisumik ikkunneqarsi-
manerat pillugu qularnangitsumik
assigiinngitsumik paasinnittaaseqar-
pugut. Amerikamiut oqaluttuuttar-
paatigut sakkutooqarfiit sorsunner-
mik pinngitsoortitsiniutaasussat.
— Paasissutissat nutaat, atuagan-
ngorlutik saqqummersimasut, suii
misissoqqissaarsimanngilakka, taa-
maliu oqaaseqarfigisinnaanngikkal-
larlugit. Paasinarsissagaluarpalli
amerikamiut uukapaatissimagaati-
gut, taava qallunaat naalakkersuisui
qinnuvigisariaqassavavut nassuiaa-
teqqulluta.
James Bond-erpalaartoq
Sakkutooqarfimmi Thulemiittumi
atortuuteqarnersoq elektroniskiusu-
nik, qallunaat atassuteqaataasut su-
lissullu allat qallunaajusut iserfigi-
sassarinngisaannik, sapaatip akun-
nerani kingullermi Folketingip apeq-
quteqaateqartarfiani arlaleriarluni
aperineqaraluarami illersornissamut
ministeri erseqqissumik »aap«-mik
»naagga«-milluunniit akinngilaq.
22
Apeqquteqaateqartuupput SFit
VSillu, atuakkami »Grønland. Mid-
delhavets Perle«-mi allaaserineqartut
paasiniaanermi atortuutit OL-5-inik
taaguutillit, innersuussutigalugit. Ta-
makkualugooq atorneqartarsimasut
amerikamiut qaammataasiaannik ki-
litsissiaasunik nakkutilliissutigalugit.
»Illersornissamut ministerip akiu-
marpiannginnera ataasiinnarmik
nassuiaatissaqarpoq, tassalu ilumut
taamaattunik atortuuteqarsimasoq«
Steen Folke VSineersoq naggasii-
voq.
OL-5-eqarneranik AG-mut upper-
narsaavoq qallunaaq Thulemi sak-
kutooqarfimmi sulisuusimasoq.
Oqaluttuarpoq qangatsianngorporli
biilertuulluni arlaleriarluni tassaniit-
tarsimalluni.
— Aallartinnatali ilisimatinneqaq-
qissaareertarpunga apuukkutta nius-
sanngitsunga. Isumannaallisaatit Ja-
mes Bond-ikkunnit eqqaanaannar-
put, oqarpoq.
Biilertup ilaanni amerikamioq,
OL-5-imukaatassani aperisimavaa,
tamakkorsuit sumut atortuunersut,
akivorlu »qaammataasat atorlugit
paasiniaaneq« oqaqqikkumajun-
naarlunilu. AGip paasisai naaper-
torlugit atortuutit tamakku ukior-
passuarni atoreersimassapput.
Apeqqut alla
Naak tamakku Folketingimi qanit-
tukkut apeqquteqaatigineqaqqittus-
saagaluartut, Steen Folke apeqqute-
qaateqaqqippoq. Imaattumik:
»Ministerip ilisimanerlugu, ameri-
kamiut Thulemi sakkutooqarfiata
qanittuani elektroniskiusunik ator-
tuuteqartoq »Operation Location
Number 5«-inik taaguuteqartunik,
ministerillu oqaatigisinnaanerlugu
qallunaat, tamakununnga ilaalluni
sakkutuut naalagaat atassuteqaataa-
soq, tamakkununnga isersinnaati-
taanersut?«.
Steen Folkellu nangilluni apeqqu-
teqaanni tunngaveqarnerarpaa, ja-
nuarip 19-ianni apeqquteqaateqar-
nermi illersornissamut ministeri arla-
leriarluni aperisaraluarlugu akissute-
qaateqartittarsimannginnamiuk.
Steen Folkellu nangilluni oqaati-
gaa, arlalinnit ilisimatinneqarsimal-
luni, qallunaat sulisuusut tamakku-
nunnga iseqqusaanngitsut.
— Tamanna ilumoorsimappat,
amerikamiut kilitsissianik qaamataa-
saateqarnerannut Danmark toq-
qaannartumik akisussaaqataavoq.
— Tamanna qallunaat — minne-
runngitsumillu kalaallit soqutigisari-
neraat apeqquterujussuuvoq.
tooqarfii atorunnaarsinneqartaria-
qarput.
Jens Geisler: De amerikanske baser
må nedlægges. (Alfa Foto)
IAp sakkutooqarfiit
atorunnaarsitaanissaat
piumasaraa
Sakkutooqarfimmi Thulemiittumi a-
tortuutit elektronisk-iusut amerika-
miut atom atorlugu Sovjetunionimik
saassussisinnaaneranni atorneqartus-
saanerannik atuakkap »Grønland.
Middelhavets Perle«-p allaaserinnin-
nera tunngavigalugu folketingimi o-
Sakkutooqarfiit amerikamiut qal/u-
naallu erfalasuinik erfalasoqarput.
Taamaakkaluartorli ilimanarpoq
qallunaat sulisuusut paasi/luarsiman-
ngikkaat tamakkunani sulerisoqar-
nersoq.
Både det danske og det amerikan-
ske flag vajer over forsvarsområder-
ne. Alligevel tyder noget på, at
dansk personel ikke har fuld indsigt
i, hvad der foregår.
qallissimanermut tunngatillugu Inuit
Ataqatigiit siulittaasuata tulliata,
Jens Geisler-ip, oqaatigaa, partiip
piumasarigaa amerikamiut Kalaallit
Nunaanni sakkutooqarfiisa atorun-
naarsitaanissaat.
— Sakkutooqarfiit kalaallinut ulo-
rianarpallaaqaat, Jens Geisler oqar-
poq nangillunilu, naatsorsuutigigint
sakkutooqarfiit atorunnaarsitaanis-
saat maanna Kalaallit Nunaanni in-
nuttaasut sulissutigilerumaaraat.
IA forlanger
baserne nedlagt
I forbindelsen med Folketingets de-
bat om det elektroniske udstyr på
Thule-basen, der iflg. oplysninger i
bogen »Grønland - Middelhavets
Perle« kan bruge offensivt i forbin-
delse med et amerikansk
overraskelsesangreb på Sovjetunio-
nen med atomvåben, siger næstfor-
manden i Inuit Ateqatigiit, Jens Geis-
ler, at partiet forlanger de amerikan-
ske baser i Grønlan nedlagt.
— Baserne er en trussel mod den
grønlandske befolkning, siger Jens
Geisler. Han regner med, at der nu
vil rejse sig en folkelig bevægelse i
Grønland mod basernes fortsatte be-
ståen.
lod-
Canadiske fangere
tjente mindre
Indtægten fra fangst hos vore naboer
mod vest i Canadas Northwest Terri-
tories (NWT) faldt med omkring 20
procent i 1981/82 i forhold til året
før, sagde NWTs minister for økono-
mi og turisme Arnold McCallum for
nylig.
Ministeren gav den negative euro-
pæiske reaktion på sælskind skylden
for faldet i indtjeningen, oplyser avi-
sen Nunatsiaq New i Frobisher Bay.
McCallum havde også positive ny-
heder: i 1981/82 lagde turister på be-
søg i NWT 70 til 75 procent flere pen-
ge end året før.

Atuagagdliut
atuagagssiauvoK
angerdlarsimavfingne
tamangajangne
atuarneKartartOK
neKerorut
ATUAGAGDLIUT1T