Atuagagdliutit - 26.01.1983, Blaðsíða 24

Annersaasamerillu
sakkortusiar-
tuinnarsimapput
Taamaakkaluartoq paarnaarussiveqalertariaqarsorinngilara,
taama oqarpoq J.R. Karlsson, ukiuni qulini Kalaallit Nunaanni
politimesterioreersimalluni ul/ualunnguit qaangiuppata
»A nnilaanngatigaara pineqaatissiissutaasartut sakkortunerulissagaluarpata
pinerluutaasartuttaaq sakkortunerulissasut«.
»Jeg er bange for, at skrappere sanktioner kun vil føre tiI yderligere for-
hærdelse af lovovertræderne«.
suliunnaartussaq
Naalagaaffeqatigiinni politee-
qarfiit immikkut anncrsaat nutaa-
mik pisortartaartussanngorpoq.
Qaammat taanna naappat politi-
mester J.R. Karlsson Nuummi po-
liteeqarfiup initaasa qullersaanni
allaffimminiit kingullermeerluni
nikuissaaq.
Inigisimasaani kina issiasalissaner-
soq suli aalajangerneqanngilaq. Karl-
sson, 1972-imi junimiillu tassani ator-
feqarsimasoq, ukiumi ataatsimi su-
linngiffeqarallassaaq. Naatsorssuti-
gaalu tamatuma kingorna Danmark-
imi arlaanni politimesterinngoru-
maarluni.
J.R. 52-inik ukiulik (atia tassa
John Ricard) Kalaallit Nunaanniit, u-
kiut qulit sinnerlugit maaniinnermini
allanngorsimaqisumiit, — politiit-
taaq sulinerat eqaarsaatigalugu —
aallassaaq. Pinerlunniutigineqartar-
tut nutaat, soorlu checkinik peqqu-
serluuteqartarnerit akileraarutitigullu
peqquserluttamerit, atugaalersimap-
put, annersaasarnerlu ingatsikkiar-
tuinnarsimavoq.
Pinerluttaalisitsisut eqqartuussiviil-
lu ajornartorsiutit nutaat akiorniar-
paat sakkut pisoqqat atorlugit Ka-
laallit Nunaanni eqqaartuussisarner-
mi inatsit pilersimavoq pissutsit alla-
torluinnaq ittut atuukkallarmatali,
politimesteri oqarpoq. Inatsimmik
pilersitsisut takorloorsinnaasiman-
ngilaalluunniit, inatsit taanna inoo-
qatigiini ullumikkutut allanngorsima-
tigisuni, atuuttussaajumaartoq.
Inatsisip tunngavigisai ajunngillat,
J.R. Karlsson oqarpoq. Assigiinngit-
sutigulli naleqqussarneqartariaqarso-
rinarpoq.
Telefuuneqanngilaq
Inooqatigiinni allannguutit ersitsut i-
laattut Karlssonip taavaa, tikikkami
Kalaallit Nunaanni telefuuneqanngit-
soq.
— Annilaarutigisimavara paasi-
gakku, allakkalluunniit nammineer-
lunga suliarisinnaanngikkikka.
Tamakkumi tassaasarput tele-
grammit telegramminut akissutit,
naatsuaqqanik oqaasertallit, nalorsit-
saarutaasat, aallarterlaamut paatsuu-
nganarluinnartut.
Allakkalli paasinissaanik ilinniaati-
galuni politimesterertaap eqqarsar-
taatsini allanngortinniartariaqqar-
paa. Danmarkimi ilaatigut suliffigisi-
mavai naalagaaffiup eqqartussissuse-
24
risoqarfia Fyn-imi Viborgimiittoq,
nammineq oqaasii malillugit »unner-
luussisarfippaiaartorujussuaq«. —
Misigisimalluinnartarpara, ajortuliat
»qanoq akeqassanersut« soorlu im-
maqa inuit ilaasa misigisimakanner-
saraat guleruujut qanoq akeqassaner-
sut, J.R. Karlsson oqarpoq.
Kalaallit Nunaannili eqqartuussi-
sarnermi inatsimmi ajortuliat aalaja-
ngersimasut assigiimmik nalilersorne-
qarneq ajorput. Pineqaatissiissutissa-
mik aalajangiiniarnermi inatsisinik u-
nioqqutitsisut ataasiakkaat atugarisi-
masaat kisimik tunngavigineqartar-
put.
Taamaattumik Karlssonip unner-
luussisutut ilinniartariaqalerpaa im-
minut aperisalluni »Pinerluuteqarsi-
masunik isumaginniffiup pisortaata
sunamita siunnersuutigissavaa? Pine-
qartoq Kujataani savaatilinnut inis-
sinneqarsinnaanerluni? Inuusuttunik
inissiisarfik periarfissaanerluni?«
— Misilissallugit pissanganartuusi-
mavoq, politiimisteri, maanna Dan-
markimi pissutsinut naleqqussaqqit-
tariaqalersussaq, oqarpoq.
Pinerlunniartarneq nutaaq
Eqqartuussisarnermi inatsit inooqati-
giinni nutaaliaasuni atugassaagami
pisariillisagaavallaannguatsiarpoq,
politimesteri isumaqarpoq: »Maan-
nakkummi aningaaseriveqarpoq
Check-inillu atuilerneq pinerlunniar-
tarneq nutaamik pilersitsisimavoq. I-
maanngilaq inooqatigiit sussaajun-
naartut, kisianniliuna ussernartoqa-
lersimasoq nutaamik. Ajornanngit-
suararsuuvoq konto-taassaaluni 500
kr-inik aningaasartalimmik check-
hæftemillu pissarsilluni, qupperneri
tamaasa 500 kr-inik allaffigineqarsin-
naasumik.
Nassuerutigisariaqarparput, ino-
qarmat aningaasarsiakkaarsuunngit-
sunik. Taakkununnga ussernartor-
siornaartorujussuussaaq oqassalluni:
Sangatak.. ineqarninnut akiliisussa-
vunga, immiaararsisariaqarlungalu.
checkimik allassaqaanga arlallu tu-
nuatigut atsiortillugu«.
Tamakkua siornaannguaq nalua-
vut. Taamanikkuulluunniimmi akile-
raarutitigut peqquserluttoqartanngi-
laq, akileraaruteqanngimmat. Maan-
na pinerlunniartarneq allanngorsima-
voq, tamannalu ajornartorsiutigi-
ngaatsiaqaarput«, politimesteri oqar-
poq, suliassallu qaleriissarpaalussuit
allaffimmi qaavaniittut qissimillugit,
atorfini qimatsinnagu inereersimasas-
sani.
Inatsit ilaatigut amigaativinnik a-
migaateqarpoq: »Soorlu assersuuti-
galugu inuk illusisarfimmi akiligassa-
minik qimarratiginniinnarsimasoq,
qanoq iliuuseqarfigisinnaanngilar-
put. Tamanna erseqqilluartumik a-
migaataavoq. Taamanikkummi aala-
jangersakkat taamaattut atorfissa-
qanngillat. Taamanikkut inooqatigiit
ikittunnguakkuutaarput, illusisarfin-
ni najugaqartussat allagartalerlutik
najugaqartarput, tamakku peqquser-
luutigineqarneq ajorput. Taamaattu-
mik professor Goldschmidtip suleqa-
taasalu tamanna eqqaasimanngilaal-
luunniit«.
Annersaanerit sakkortunerusut
Eqqartuussisarnermi inatsimmik u-
paruaassutigineqakullasartoq tassaa-
voq, pinerluuteqarsimasut saamaval-
laamik pineqartartut. »llaanneeriar-
lungalumi uanga nammineq eqqar-
sartarpunga sakkortunerusumik pi-
neqaatissiisoqartariaqartaraluanngin-
nersoq, soorlu assersuutigalugu par-
naarussilluni«, Karlsson oqarpoq
»annilaanngatigaarali tamanna inat-
sisinik unioqqutitsisarnerit suli sak-
kortunerulernerannik kinguneqassa-
nasoralugu. Ajortuliat, ilisimariin-
ngisatik, parnaarussivinni imminnut
ilinniarteqatigiissutigisassavaat.
Isumaqatigiissutigilertorsinnaavar-
put nunami maani annersaasarnerit,
pinngitsaaliilluni arneriffiginnittarne-
rit, toqutsisarnerit toqutseriartarneril-
lu amerlanerujussuat ajuusaarnar-
luinnartuusoq. Nassuerutigisariaqar-
paralu ukiuni 10-11-ini maaniinnini
tamakku ajorneruleriarsimasut. An-
nersaasoqartartuaannarsimavoq, ta-
makkuli sakkortuseriarsimaqaat.
Isumaqarpungali tamatumunnga
inatsit pisuutissallugu eqqunngilluin-
nartoq.
Pinerlunnernilli nalunaarsukkavut
qiviaraanni nuannaajallannartuuso-
raara paasillugu, pinerlunniarnemik
aaqqissuulluakkanik peqanngitsoq.
Timmisartunimmi tiguaanernik,
qaartartumeerinernik tigusarinnin-
nernilluunniit naammattoorsisiman-
ngilagut. Ataasiakkaanik nuanniil-
luinnartorsisarsimavugut soorlu to-
qutsinernik, marlunnik pingasunil-
luunniit toqutsinernik. Naallu tamak-
kua tamatta annilaarutigisaraluaqa'
lutigik, atoruminarnerulaalersutut ilt'
sarput, nalusannginnatsigu aaqq|S'
suulluagaasumik pinerluttuliaanngit'
sut«.
Ersisaarutaannaanngillat
Karlssonip qimassavai politeeqatiguh
ukiuni kingullerni maligassaqqissl1'
mik kalaalinngorsarneqarsimasut.
Politiit sisamakkuutaarlugit imrnik-
koortiteraanni tamatigungajak P1'
ngasut kalaaliusarput. Malugisaria-
qartullu ilagaat kalaallit ilaat piner-
luttaalisitsisuinnartut atorfeqanngin1;
mata. Politeeqarfinni tamangajannt
ittuusut kalaaliupput.
Pinerluttaalisitsisut 100-ingajaasut
pinerlunniartarneq akiugassaraat. P'"
nerluttaalisitsisullu suliassaasa ilagaat
annaassiniartarneq, akiliisitsiniartar-
neq ilanngaaserisuuneq aammalu U"
miarsuarnik piginneqatigiiffinnillu
nalunaarsuineq. Taamaattumik Ka-
laallit Nunaanni pinerluttaalisitsisut
naalagaaffeqatigiinni pinerluttaalisit"
sisunit suliassaqarnerpaagunarput.
Ingasaginangajattarpulluunniit-
»Ukiut ingerlanerini uatsinnut sulias-
siissutigineqarsimasorpassuit ilan'
ngarterniamisaartarsimagaluarpa-
vut« Karlsson oqarpoq, »Soorlu as-
sersuutigalu akiliisitsiniartarnermi su-
liassat februarip aallaqqaataanit
kommunenit tiguneqartussanngorsi-
mapput«.
Suliassalli ilaasa tigummineqar-
tuarnissaat politiinut pingaaruteqaf'
poq«, nangilluni oqarpoq. »Iluaqu-
taavoq inuit misilissallugit, una ag-
gersoq cykelit qulliannik tillissimaneq
pillugu nalunaarsuiniartuinnaanngit'
soq — tassa ersisaarisuinnaanngitsu-
gut«.
»Soorlu assersuutigalugu annaasst-
niartameq. Maanna kutteriuteqarpu-
gut atortulersorluakkanik qulinik>
kalaaliinnavinnik sulisoqartunik. IsU'
maqarpunga ippassigami Nuummiut
tamarmik iluatsitseqqulluta eqqaf'
saatigisimassagaatigut, aalisartoq u-
miatsiaararsortoq ujaarineqalermat-
Nuannaarutigeqaarpullu ajoqusersi-
manngitsoq nassaarigatsigu.
Politiiulluni nuannertanngilaq to-
qusut, ajunaartut ajuvissullu kisiisa
misigisassallugit«.
ATUAGAGDLIUTIT