Atuagagdliutit - 25.05.1983, Side 30

Kirkeside
Ilagiit
Dagiit ataatsimiititaliaat
Allauoq provst Magnus Larsen, Qaqortoq
Maanna niinaisinni ilagiit ataatsi-
miilitaliaal pillugit aaqqissuussil-
luarnissaq kingmnut pisariaqale-
reerpoq. lassami palaseqarfiup
siiilersiiisni pillugit aaqqissuussi-
neq akisussutsimigut misigineqar-
loq iluatsissinnaagaluariuni sanar-
finerliorneqarsimavoq. Taamaat-
tumik aaqqiiniarneq sivitsulooru-
tiginagu kinguarsarnagulu ilagiit
ataalsimiililaliaat pilersittariaqa-
lerpoq ilagiit sinnersaannit inger-
laqqit't'iusussaq palaseqarfiup siu-
lersuisuinul taarsiullugu.
Palaseqarfiup siulersuisuinut taar-
tissaq ilagiit ataatsimiititaliaat ilagiit
sinnersaasa ilagiillu siulersuisuisa a-
kornanniissaaq. Taanna ilagiit ataat-
simiititaliaat provsteqarfinni tamani
pilersinneqassaaq provstcqarfimmi i-
lagiit pillugit ataatsimiititaliat quller-
sarissallugu, suliassaasa pingaarner-
sarissavaat provsti peqatigalugu ila-
giit siulersuisuisigoorlugu aningaasat
akuerineqarlutik palaseqarfinnut tak-
kuttut atorneqarnerat nakkutigissa-
gamiuk aammalu illuutit ilagiinnut
tunngasut tamaasa nakkutigisarissal-
lugit tamatumalu saniatigut iliveqar-
finnik nakkutilliisuussapput provste-
qarfimmiittunik. Tassa allatut oqaa-
tigalugu ilagiit ataatsimiititaliaat ila-
giit sinnersaasa nunaqarfinni illoqar-
finnilu iltut qinikkat suleqatigiiffittut
ingerlaqqinerissavaat. Taamaattumik
palaseqarfinni tamani ilagiit sinner-
saat ataaseq qinerneqassaaq provste-
qarfimmi ilagiit ataatsimiititaliaan-
nut. Tassa uagut kujataata provsteqr-
ftani ilagiit ataatsimiititaliaat qinik-
kanik sisamanik ilaasortalik provstip
aamnia ilaasortaaffia pilersissavar-
put. Taamaalilluni ilagiit ataatsimiiti-
taliaat kujataata provsteqarfiani talli-
manik ilaasortaqassaaq palaseqarfiit
sisamaasut tamarmik ataatsimik aal-
lartitassaminnik qinersissammata.
Ullumikkut ilagiit sinnersaasa i-
ngerlaqqinnerat palaseqarfiup siuler-
suisuiniippoq, tassanngalu ilagiit siu-
lersuisuinut alloriarneq pisarpoq
massa provsti provsteqarfimmini su-
liassanik tulleriiaarisartoq ilagiit siu-
lersuisuinut nalunaarutissaminik.
Tassa allatut oqaatigalugu qinikkat
sanarfineranni ikaarsaariarneq aaq-
qittariaqarpoq imaalillugu: Ilagiit
sinnersaasa palasiminnut suliassan-
ngortinniakkaminnik nalunaarutaat
allallu nunaqarfinnit illoqarfinnillu
pisut toqqaannartumik ilagiit
provsteqarfimmi ataatsimiitilaliaan-
nut ingerlasariaqarput, tassanilu mi-
sissorneqareerlutik ilagiit siulersuisui-
nut ingerlaqqittassallutik.
Provsteqarfimmi ilagiit ataatsimii-
titaliaannik pilersitsinikkut ullumik-
kornit eqaannerusumik peqataatsitsi-
neqarnerusumillu aaqqissuussineqas-
saaq, tassa provsti provsteqarfimmi-
ni suliassanik tulleriiaarisartoq qinik-
kanik suleqateqalissaaq ullumikkut
amigaatigineqartunik. Taama nutaa-
mik aaqqissuussinermi ilagiit sinnii-
soqarfii ingerlariarfissanut qulliune-
rusunut periarfissarinnerulissapput
provsteqarfik tamaat isigalugu oqalo-
qatiginninnerit nunaqarfigisamit ila-
giit siulersuisuinut ikaarsaariaannar-
sinnaalissammata.
Taamaattumik pingaarluinnartu-
tut isigaara ilagiit siulersuisuini ilagiit
sinnersaasa qinigaannik pingasunik
provsteqarfinnit pingasuusunik ta-
manit aallartitaqalernissaq, tassa
provsteqarfiit tamarmik immikkut a-
taatsimik aallartitaqalerlutik. Taa-
maa aaqqissuussinermi nutaami ila-
giit siulersuisui tallimanik ilaasorta-
qalissapput nunamullu tamarmut
siammarsimasuni k sinniisoqassallu-
tik, tassami vicebiskoppi aammalu i-
lageeqarnermi naalakkersuisoq ilaa-
sortaassapput.
Nalunngilarput ilageeqarneq nam-
minersornerunermi oqartussat ani-
ngaasalersorlugu ingerlatarigaat.
Landstinngip ataani ataatsimiititaliat
allat qissimigaarlugit ilagiit siulersui-
suisa ilaasortalersorneqarnerat e-
qungasutut qinikkanillu ikippallaanik
ilaasortaqartutut isigisinnaasarsima-
vara. Taamaattumik neriussaanga qi-
nikkat atorfillillu ulluinnarni inger-
latsisut ilagiit kalaallit suliffigineqar-
nerat pillugu aaqqissuussinerit iter-
sartaat maani allaaserineqartup piler-
sinneqarneragut nalimmassarneqas-
sasut.
Ilagiit suliffigineqarneranni ulluin-
narni ingerlatsisunut pingaaruteqar-
poq qinikkanit tapersersorneqarluar-
nissaq. Nalunngilluinnarparput ma-
lugisimallugulu ukiuni kinngullerni
namminersornerulerup ingerlalerne-
rani landstingip landstyrillu paasin-
nilluartarnerat qanoq iluaqutigisimal-
lutigu. Taamaatumik aningaasaliisar-
tut taakku aalajangiineri ilagiit sin-
nersaasa qinikkat suli annerusumik
peqataaffigisariaqarpaat, aammalu
nakkutilleeqataaffigisariaqarpaat ila-
giit ataatsimiititaliaasa pilersinnerati-
gut ilagiillu siulersuisuisa qinikkanik
amerlanerusunik inuttaqalernerati-
gut.
ajoKit, atuai-
ssut påtagtutdlo
akigssarsiait
Kåumatit kingugdlit ingerdlaneråne
tusatsiagkat åssigingitsut tåukununga
tungassut tutsiutåinalerput. nalunae-
rutigistnaussatuarårput iliniartitsissut
peKatigigfiata isumaKatigingniarnig-
ssaK ingerdlatagssarilersimangmago
måjivdlo Kencane isumaKatiging-
ningniartugssauvdlutik.
påsissaKariaruvta soruname piår-
tumik ilisimatitsissutigisavavut. må-
nale sujunersutivtinit avdlaunerussu-
mik ilisimassaKångilagut tusagaKar-
simanatalunit.
Rfka
Nunatsinni oqaluffiit
Grønlandske kirker
Qeqertarsuup oqaluffia. — Kalaallit Nunaanrti oqaluffiit isikkumik-
kut eqqumiirmersaat taanna nuannaraiugu taaneqartarpoq »Naaiak-
katta pilikkilivianik«. Taama »ateruseqartinneqarneranut« pissulaal-
iuinnarpoq oqaiuffiup ilusaa, pingaartumik silataaniit isigalugu.
Qeqertarsuup oqaluffia napparneqarsimavoq 1913-14-imi atoqqaar-
tinneqarlunilu 7. juni 1914. Illuliassanik ilusilersuisartup Helge Bojesen-
Møllerip titartarsimavaa.
Oqaluffik ujaqqanik tunngaveqarpoq, i/lorsuartaa qiterleq arfineq-
pingasunik teqeqqoqarluni illugiinnillu marlunnik aniinganertaqarluni.
Teqeqquisa sukaat ersiinnartuupput, sallilikkat qaUiutai ataatungani sa-
nimut sammisuullutik qulaatungaanilu qummul sammisuullutik. Oqa-
luffik sUataatungimigut aappaluttumik qalipaateqarpoq.
Oqaiuffiup ilua 140 missaannut issiavissaqartoq aappaluttumik, su-
ngaartumik tungujortumillu qalipaasersugaavoq. Ilua ta pisatsersugaa-
neranut tunngatUlugu taaneqarsinnaasut ilagaat Kristusip assinga inuu-
saliaq gipsimit sanaaq Thorvaldsenip qiperugaa assilillugu. Taanna al-
tarip qaaniippoq sanningasullup ataani. Aamma altarip qaavaniikkujut
»Atuagarsuit«, tassa biibUimik oqaluttuat kalaallisuut. Kuisivik ujaq-
qamit sioqqanit tiggusimasumit sanaajuvoq. Oqaluttarfik issiaviillu im-
mikkut kusanartuliarsuunngillat. Naneruuserfiit nivingasut kanngus-
saasut marluk innaallagissamoortunik naneruutitaqarput, issiaviilli na-
neruuserfinngui naneruutivinnut atugassiaallutik. Oqaiuffiup pattagiaa
qulinik nipittortaatilik sananeqarsimavoq Johs. P. Andresen & Co.-
mit.
Kirken i Qeqertarsuaq. — »Vor Herres Blækhus«, kaldes denne
Grønlands ejendommeligste kirkebygning i folkemunde. Kælenavnet
skyldes den særprægede udformning, der især gør sig gældende i kir-
kensydrefremtoning.
Den særprægede kirke i Qeqertarsuaq (Godhavn) er rejst 1913-14 og
indviet den 7. juni 1914. Det er arkitekt Helge Bojsen-MøUer, der har
tegnet den.
Kirken, der over et fundament af sten er opført af tømmer med synli-
ge hjørnestolper og bræddeklædning — forneden af vandrette, i gavle-
ne af lodrette bræddet — består af et ottekantet skib, hvortil der føjer
sig to korte udløberfløje. Plankevæggene er rødmalede.
Det indre, der rummer omkring 140 siddepladser, er malet i rødt,
gult og blåt. Af inventar kan blandt andre nævnes en gipsgengivelse af
Thorvaldsens Kristus, der står på alteret under et krucifiks. På alteret
ligger endvidere den grønlandske bibel bog »Atuagarssuit«. Fonten er af
sandsten, og prædikestolen og stoleværket er ret enkelt snedkerarbejde.
Der er to messinglysekroner, alt med elektriske kerter, mens der på sto-
legavlene er småstager ti! levende lys. Der er et harmonium på ti regi-
stre, leveret af Johs. P. Andresen & Co.
30 NR. 21 198.2
A.TUAGAGDLIUTIT