Atuagagdliutit - 18.01.1984, Blaðsíða 39

KåléraK Rosingip
50-it KaKilerpai
nungmiut Kimassortaisa ilåt Karl
Kosing arfiningorpat januarip
2l-iåne inuvigsiusaoK 50-inik ukio-
kalerdlune. KåléraK nuånersugame
| agsiortuvdlunilo igdloKarfingme
'ksarisimaneKardluarpoK, åmale si-
nerissame ikinguterpagssuaKardlu-
ne alikusersuiartordlune angalaor-
sjmagame Nanortalingmit Ilulissat
••kitdlugit.
Karl Rosing inungorpoK Sisimiu-
ne OKalugfiuvngOK tununguane,
Kautussimavåle Måmorilik taima-
a.e måmorisiorfiussoK, ujaragsior-
huP maskineKarfiane atåtå nåku-
bgdlissuvdlune. sorssungnexaler-
jaat Mårmorilik KimangneKarmat
KalérKåkut kingugdlerssauvdlutik
lajavna Kimagsimavåt sinerssor-
lautituarssuit åipånik umiarssuår-
Kamik Fyllamik, tåssalo K’utdlig-
ssanut nugdlutik. sorssungneK so-
raermat angutå fériarniarsimagalu-
arPOK Kujatå pingorsarfine taku-
ngipatdlåKigamiuk, nålagåtale iti-
Sartisimavå taortigssaKångingmå-
ngOK. kujåmukarusoKigamile av-
dlatut ajornartumik atorfingminit
soraerniåinarsimavoK.
. 1945-ime KålérKåkut anånaeru-
simavdlutik kujåmukarsimåput a-
'atartik ilagalugo. Katångutigit ilait
JPardluk Sisimiunut Kimariardlugit
*|a't KåléraK pingatsiutdlugo
NQngmut pisimåput Kålérardlo å-
^angmine ernersiaulerdlune, tai-
rnanigoK kalåtdlit ajorssapigtarat-
dlarmata utorKaitdlo nakingnigtut
KujanartaKalutik.
aperssorterérame illniartugssa-
tut misiligtikaluarpoK naKinerdle
atausex kukusimagamiuk ånguti-
ngitsordlune, åmamigOK taimane i-
Borsarsimassuseq
KåléraK Rosing.
liarssuit ingmikortitaussaratdlar-
mata. kingorna låjaussarniardluni-
lo sorpagssuarnik sulivfeKarsima-
vok, Kalipaissuvdlune, umiartor-
tuvdlune, igfiortuvdlune ukiutdlo
15 migssiliordlugit Sanap kiagsau-
teKarfiane aumarssuarnik Kissug-
tuissuvdlune. ukiumigoK issilerug-
tortitdlugo någdliungnartarpoK su-
norsinavingnik xissoKartaramik.
kiagsauteKarfik uliatortungusang-
mat kursusernigssaminik nangmi-
nex norKaisimavoK skoledirektøre
ornigdlugo akuerineKardlunilo
Danmarkimut kursuseriartineKar-
dlune.
mana Karl Rosingip ukiut 19-
ngulerpai Nungme Ceresvejime vi-
ceværtiuvdlune igdloKarfingmilo
nuåneKutauvdlune. Julut
Kultur
Hanseeqqap
ullorsiutai
1884-85-imi Tunuliarnermik allakkat
Atuakkap saqqaata tungujorneri,
faartoq qaamasorlu takuinnarlugit
jsumaqarnarsinnaagaluarpoq ul-
■orsiutit pissanganartut atuagas-
saasut.
Ungaluata tunorliup ilua’tu-
agaani allassimagaluarpoq »uku
atuartussanit alutorineqassaqisut
lularutissaanngilaq«, kisianni peq-
qissaartumik« Atuagagdliutit«-ni
pageqattaartunngorlugit 1891-92
ima qulequtaqartillugit »1884-me
'885-milo Tunuliarnermik agdlag-
tagkat« alutornarsaarneqaqqalaa-
“ligamik atuarlugit qasunaannar-
Put naqinneqarnermikkullu qup-
Pernerit kukkunerasaangaaramik
atuarniaasaartillugit narrunaan-
aartarput.
Hanseeqqap ullorsioriaasia »pa-
aertoq«, mianersornartoq, mianer-
nartoq qavanngarnitsallu ileqqupi-
luinik akuerinnissinnaalinngisaan-
nartoq atuartuulluni sungiunnia-
gassarujussuummat atuakkap
»nammii« soqutiginarsagaalluan-
ngimmata uggornarluinnarpoq.
Sooq angalanerup tupinnartup su-
miissusersiorfeqarsinnaaneranik,
killiffilersorneqarsinnaaneranik,
taamungaannariagassanik assita-
lersorneqarneranik arlaqarneroqi-
sunik upperisarsiornikkullu, taa-
manikki^t maannalu assigiinngequ-
tinik, isumalioriaatsinillumissaaq
nassuiaasersorneqatsiarsimanngi-
la???
Atuakkat assiliinikkut naqitik-
kat pingaartumik taamanernisat ul-
lumikkumut eqquteriarnerat mia-
nersuutassarujussuusarmat Han-
seeqqap ullorsiutaanik nuutitsineq
iluarinaranilu naammaginanngi-
laq. Ataguli assersuusiulaariarla-
nga:
»Qavanngarnitsanngooq tamar-
mik upperaat qilammit nakkartu-
nik marlunnik, taakkunanngagooq
nuna inoqalersoq, kisiannili qanoq
pissusiannik naluttik.« Pissutsit
paasinissaannut naammitava tunu-
lequtsiussassat?
Aallaqqaasiummi ataqqinartu-
mik oqaatigineqarpoq Hanseeraq
»suliumatoorsuusoq akisussaassu-
seqarluarluni upperluartorsuullu-
nilu«, kisianni allattugaani oqaatsit
qavanngarnitsat nalunermik inuu-
nertik soqutigilluannginnamikku
massuatinnartorujussuuvoq. Paa-
sinerlunneqarsinnaavormi tassaa-
tillugu tunumiut siuliisa inupalaar-
suunerannut allaat kitaamiunut i-
leqqorissunut naleqqiullugit ileq-
qorluttorujussuunerarneqarsin-
naallutillu uppinngitsorsuusorine-
qarsinnaallutik.
Tunuliarnermik allakkat angala-
nerup silaa, silaannaa, anoraa, pin-
ngortitarsua taassumallu misigititai
soqutiginarluarput, kisianni naat-
sorsoriagassartaqaaluttaqaaq.
Ullorsiutit atuakkatut aliikku-
taannartut isigissallugit mianernar-
torujussuupput.
Hanseeraq tunumiut aposteliat-
tut isigisaammat ataqqinatorsuu-
voq. — Aammali atuakkamiippoq
danskit upperniarluaqqissaartut i-
leqqorissaarniaqqissaartullu sun-
niilluarnerisa kalaallimik kalaale-
qatiminik immikkoortitsisuulersin-
naasartumik, taamaanniarunan-
ngivikkaluarluni, malugissutsinut
attuumasunnguinerat. Hanseeq-
qammi ingasaassamik ataqqinnil-
luinnaqqissaarnera minguitsoq im-
miniussusianik, sapiitsuussusianik
pikkorissusianillu saqqummersin-
naasaraluartumik matoorilluinnar-
poq.
Atuakkap naqiternissaanut ta-
persiipput Kultureqarnermi, ilagee-
qarnermi atuartitsinermilu Naalak-
kersuisoqarfik kiisalu Scoresby-
sundkomitéen. aaju.
KujagissaK anånap kisimitdlune perorsagaKalersup
KujagissaK asaxissax peroriartuårtOK anånap asassångua ineriartuårpoK: atåtap nagdligissarå ajortumérusungiså. erKaimajuariliuk: anånax nålagaussoK perorsagånguaminik KlmagsautigssaKåsassoK. KitornaK KujageKissaK
perordluarumårpoK:
KujagissaK perortitax KujagissaK erKortumik
inerivigdluartoK, ingerdlavigssitåupat;
sunauvfa isumagissax inuiaKataussunut
atornago perorpox: anånamut, atåtamut kinguneKarumårtumik.
tujormisitsissungorpoK. xitornat ardlaKardlutik peroriartuårtut
KujagissauteKaruvit tamarmik åssigigsumik
sianiguk imåitoK: pissagssaKartitaulit
ilingnut nålagagssatut KujagissataKarnatik
perortitaorKunåipoK, ilingnut pivdluautitut tamarmik naligTgdlutik.
KujåssutaujuåsassoK. Katångutit ilånguat Kujagissaunerupat,
anånap asassångua Katångutit ilångue
atåtap erdligisså pakatsisimassarput,
perordluarKunartitaK OKautseritdlissarpoK takugssusårtalerdlune sugssåkigausoralutik. pingårpoK naligigsumik
tavagkiartuårdlune. misigititsinigssaK asigssugausorissutut
isumat aulajaitsumik ilersoKarKunaingmat;
takutitagssaKartoK KujagissaK ilaminit
tamatigut pingårpoK, Kitornamut pingårpox, pingårnerutitaussarpat.
ilingnut pivdluautitut inunerup ingerdlavé
kinguneKarumåusavoK. ajortOKarajugtut ikingnerorxuguvtigit
ilingne nålagåususeK tamaviårtuarta,
atordluåinarugko perorsagånguavtigut
Kitornap påsilisavå pilugsinarumanata.
atarKilerdlutitdlo, anånamut, atåtamut
anånatut asavdlutit KujåssutaujumårpoK
ungagkiukumårdlutit. atåssut kigtorarnane Kitornamltuarpat,
atåtaK ama taimatut nukigssax tauva tåsane
ingerdlavigssaKarpoK anånatutdle mérKamut nanineKartuåsavoK.
atåssutigssaKartOK, anånatut asavdlugo K’agssiarssungme 29. nov. 1983
ungagkiungneKåsassoK. Lars Motzfeldt (Mute)
Atuagagdliutine neKeromteKarit
ATUAGACtDLIUTIT
NR. 3 1984 39