Atuagagdliutit - 08.02.1984, Blaðsíða 20

Inuit-uku ataatsimiinnernut eqqar-
saatersorfiusunut aggersinniartar-
nerat assut ajornakusoorunartoq.
Tamanna uppernarsineqarpoq is-
satsiaq Nuummi kikkut tamarmik
peqataaffigisinnaasaannik isuma-
sioqatigiissitsisoqarmat arfinngor-
nermi sapaammilu ualikkut inger-
lanneqartumik.
Najugarisami suliffissaqarniar-
neq qulequtaralugu ataatsimiisitsi-
neq isumassarsianik katersuiffiu-
soq »Isummerit« Nuummi innut-
taasut ataatsimut 9.700-uusut ilaa-
sa45-t peqataaffigiumallugu ornip-
paat — taakkulu amerlagisassaan-
ngillat eqqarsaatigigaanni Nuummi
illut tamarluinnangajaasa naqiti-
gannguanik ataatsiminnissaq pillu-
gu nassuiaataasunik tamatumun-
ngalu peqataanissamut kajumis-
saarutaasunik agguaassiffigineqar-
simanerat. Tamatuma saniatigut a-
taatsimiinnissaq marlussoriarluni
aviisini marlunni allaaserineqartar-
simavoq TV-kullu ataasiarani nalu-
naarutigineqartarsimalluni.
Taamaakkaluartoq isumasioqa-
tigiinnermik aaqqissuussisut isu-
maqarput piareersalussinnarsima-
natik taamalu peqataasut amerlan-
ngikkaluartut ataatsimiisitsinerup
immini siunertaa qaninneq angune-
qarsimasoq: Isumassarsianik ka-
tersineq isumassarsiallu ineriartor-
teqqinneqarnissaannut piviusun-
ngortinneqarnissaannullu suleqati-
giissitanik pilersitsineq.
Illoqarfitsinni su-
liffissaaleqineq qa-
noq akiussavarput?
Apeqqut taanna tunngavigalugu Nuummi
isumasioqatigiinnermi peqataasut amerlasoorsuunngillat,
kisiannili suleqatigiissitaliat »piviusunngortitsiniartussat«
imassaqarlua/erput
Ataatsimiinnermiimeruersaatissanik, kaffimik tiimillu isumaginnittut ini-
minnit nikinnatik aamma isumassarsianik allattuipput.
Isumassanik ulikkaaraluarput
»Isummerit« Nuummi Siumup I"
nuusuttunut Suleqatigiiffiata aaq-
qissuuppaa, taaneqareersutull11
siunertaq tassaavoq suliffissaaleQ1'
neq akiorniarlugu siunissamilu su-
li ffissaqarnerulernissaq anguniar"
lugu isumassarsianik suugaluanil'
luunniit katersinissaq.
Ukiut arlalinnguit qaangiuppu!
tamatuma assipaluanik Sisimiuni
innuttaasut soqutiginnittut isuma;
sioqatigiissinneqarmata »Sisimiu111
ingerlanniakkamik« taallugu. Isu'
massarsiat taamani saqqummius-
sorneqartut kingorna ilaatigut P>"
viusunngortarput ilaatigulli aam-
ma maangaannartarlutik. Qularu-
tissaanngilarli »Sisimiuni ingerlan-
niagaq« iluaqutaalluarsimamrnat
eqeersaataalluni isumassarsiviullU"
nilu.
Ippassigami Nuummi isumasio-
qatigiinnermi peqataasut eqimat-
takkuutaarlutik isumassarsianik a-
niatitsipput allattuillutillu, aniati-
taallumi amerlaqaat — isumassar-
siat ilaatigut tusaannarlugit quia'
narsinnaasaraluartut kisiannili isu-
masioqatigiinnerup siunertaa naa-
pertorlugu aniatinneqartariaqar-
tut. Inuit isumassarsianik iluatin-
nartunik ulikkaaraluarput. Soorlu-
mi ima oqartoqartoq:
— Qanorligooq bingo videolu al-
lamut saasaavallaanngikkaluarpa-
ta!
Sunngiffimmi ornitta-
gaq »Elu«
Aasianni meeqqat inuusuttullu sunngiffimminni ornit-
tagaat ullormut 100-it sinnerlugit isertoqartarpoq
Illu Aasianni meeqqat inuusuttullu
sunngiffimminni ornigartagaraat.
Ullaakkut arfineq pingasuniit sisa-
map tungaanut ammasarpoq. Tas-
sani meeqqat arfinilinniit 14-it tu-
ngaanut ukiullit isertarput aammali
inuusuttut suffissaalcqisut ilaatigut
isertarlutik. Unnukkut inuusuttut
14-iniit qummut ukiullit isertarput,
arfineq marluniit aqqanernut tan-
neq qulingiluat tungaanut.
»Illu« iserlugu assut alutornar-
poq. Iigai assigiinngitsorpassuar-
nik qalipaatigissaaqisunillu qali-
panneqarsimapput, inuusuttut
namminneq sanaavinik.
Inerpaalussuaqarpoq. Sanalut-
tarfik, isersimaartarfik angerlarsi-
maffinnut eqqaanartoq, mersor-
tarfik, sutorniartarfik, inersuaq isi-
ginnaartitsisarfilik torsuusarlu am-
mut tummeralik. Naqqup ataani
arnanut angutinullu anartarfeqar-
poq uffartarfeqarlunilu.
Illumi ningiuusoq Ane Sofie
Hansen oqaloqatigaarput.
Ullaakkut
Meeqqat kikkulluunniit ullaakkut
atuannginnerminni imaluunniit
freernerminni Illumi utaqqiartor-
sinnaapput. Ataasinngornermiit
tallimanngorneq ilanngullugu ullut
tamaasa ammasarpoq, assullu or-
nigarluarneqartarluni.
Assigiingitsorpassuarnik sammi-
sassaqartinneqarput soorlu: sapak-
kerineq, qilattaaneq, nissiaaneq,
mersorneq, allapalaarineq, nallu-
kattat, titartaaneq, bobberneq,
nerrivimmi arsaararneq (bordten-
nis) allallu.
Meeqqat suliatik aatsaat nam-
minneq piumaleraangamik suliari-
sarpaat pinngitsaalineqaratik.
Unnukkut
Unnukkut arfineq marluniit inuu-
suttuunerusunut ammasarpoq. A-
taasinngornermiit sisamanngorneq
ilanngullugu ammasarpoq, kiisalu
arfininngorneq sapaallu aamma
ammasarluni. Tallimanngornermi
arfininngornermilu inuusuttut ka-
tersortarfimmi qittattarput. Nipi-
lersortussaaleqineq ajorput Aa-
sianniinnaq nipilersortartut qulit
missaaniimmata.
Illumi sanalunneq, ukkusissanik
qiperuineq, qisunnik sananeq (tas-
sani qamutit qimussinut atortartut
ilaatigut aaqqissorneqartarput), sa-
pangaaralerineq, nuersaaneq, mer-
sorneq (mersorfeqarpoq) pin-
nguaatit allarpassuillu sammine-
qarsinnaapput. Inuusuttut immik-
kut sanatitsisoqartarput suliaallu
assut kusanartarlutik.
Pingasunngorneq allortarlugu
filmertarput akeqanngitsumik.
Tassani takutinneqartarput kater-
sortarfimmi filmit takutinneqa-
reersimasut. Illup aningaasartuutit
nammineq akilertarpai.
Kioski sulisullu
Illu kioskeqarpoq. Ullaakkut arn-
maraangat ammartarpoq. Kaffi>
tii, safti, boorlullu tuniniartarpaat
akikitsunnguamik akilersittarlugit-
Kaffi 2 kr. sinnerilu tamarmik »•
kr. Kioskiat igaffiutigigami assut i-
luarunarpoq.
Sulisut arfiniliupput paarlakaal-
lutik sulisartut asaasullu marluk-
Ane Sofie Hansen-ip suliani ilaati-
gut oqimaakuluttarnerarpaa. Tas-
Ullormul meeqqat inuusuttullu 100-t sinnerlugit isertarput. Aajuku igof'
fiup isersimaartarfiani nallukattartut. Iikkami takuneqarsinnaavoq »Illu«
silataaniit isigalugu qalipagaq.
20 NR. 6 1984
ATUAGAGDLIUT1T