Atuagagdliutit - 08.02.1984, Blaðsíða 28
Timersorneq • Sport
Kalaallit sisorartartut
Norgemi sungiusame-
rat unammeqataane-
rallu
Sisorartartut inuusuttut pikkorinnersiukkat Norgemut
sungiusariarnerannit unammeqataanerannillu allaaseri-
sap nanginnera naggataalu
Allattoq assiliisorlu: Lars Lundblad
Ida Madsen unammereerluni.
Unammineq tulleq pisussanngor-
mat Kalaallit unainmeqataasussat
nalunaarfigineqarput unamminer-
mi angusaat inuusuttut Norgemi
VM-rnissaannut peqataanissamut
aaliangiisuusinnaasoq. Tamanna
tunngavigalugu pissanganeq min-
nerulinngilaq sukataarniarnerlu ta-
inarmik eqqartorpaat.
Tamatumuuna nalunaaqutaq
aqqanernut unammineq aallartip-
poq. Peqataasut 225-it missaaniit-
tut Solseterimi Hotelip eqqaaniit
aallarput. Inuusuttuaqqat 5 km-
mut inuusuttut 10 aamma 15 km-
mut unammipput.
unammineq pissanganartumil
assut naligiiffiusumik ingerlavoq
Kalaallit unamminermi kingullermi
ajugaasoqarsimanngitsut manna a-
jugaasoqarnissaat unammeqataa-
sut målimut apuuttalermata ma-
lunnarpoq. Arpaffik sungiusarfi-
gereerlugu misissoqqissaarsima-
vaat, taamaattumik tamarmik ta-
maviaarsinnaanertik ulloq taanna
7. januar 1984 Kalaallit inuusuttut
takutippaat. Nr. 1 ataaseq, nr. 2 pi-
ngasut, nr. 4 pingasut, nr. 5 ataa-
seq, nr. 6 marluk kiisalu nr. 7 pi-
ngasut Kalaallit peqataasut angusa-
raat.
Taama angusarissaarnerat pissu-
teqarpoq sungiusarluarnerat, su-
ngiusaasup annertuumik piumasa-
qarnera kalaallillu qiimanerat piu-
massuseqarluarnerallu.
Ida Madsen 5 km-mut nr. 2-ju-
soq 3 sekuntinik ajugaasumik ki-
ngulliusoq. Ajugaasorlu ataatsik-
kut aallartussaapput, kisianni Ida
aallarnissanut 15 sekuntit kingusi-
naarpoq. Taamaakkaluartoq u-
nammisani anguaa qaangerlugulu
ajuutivinnerlu tikillugu siulliuvoq.
Apuunnissamut 500 m kiserngorut-
tut ammukajaakkut Norskeq Ida-
mit siullinngorpoq allornermillu a-
taatsimik ajugaavoq 3 sekunter.
Ole Kristiansen 15 km-mut u-
nammivoq 10 km. ingerlareerluni
Ole Norskit tamaasa katappai tulli-
minit 20 sekuntit missaanni siulliul-
luni — 5 km-it kingulliit ingerlasus-
sanngorluni Ole ajutoorpoq allu-
naasamut assiaqummut naatikka-
mi taamalu 30 sekuntit kinguarsaa-
tigalugit 15 km-illu ingerlareermata
Ole nr. 2-ngorsimavoq. Angusaq
pitsaalluinnartoq.
Rita Egede 5 km-mut nr. 2-ngor-
poq, Karl Petersen, Britta Kreutz-
mann, Thomas Møller taakku
tamarmik nuannivissumik unam-
meqatiminnit nr. 4-ngorput. Sinne-
ri Jens Rafaelsen, Paaviaaraq Heil-
mann, Lars Andersen, Jakob Skif-
te sungiusaasuallu Nukannguaq
Heilmann pitsaasumik 5-7 akor-
nannut inissipput.
Unamminermi uatlakaasut.
Morten Heilmann 10 km-mut
16-nik ukiulinni Norskit tupatsip-
pai tamaasa katagaramigit, taama-
lu nr. 1-ngorluni. Morten Heil-
mann siunissami kalaallit sisorar-
tartunut pitsaanerpaanut ilaalluni
Nunatsinnit sinniisuulluni saqqu-
milaalissagunarpoq. Unammeqa-
taanerit tamaasa pitsanngoriarto-
rami.
Unammineq naammasimmat
Gol ungdomskolimi akissarsiassa-
nik agguaanermi Kalaallit arfi-
neq-pingasut akissarsiassanik tuni-
neqarput. Norskit sisorarnermik
paasisimasaqaqisut Kalaallit peqa-
taasut tamaasa nersualaarpaat siu-
nissamilu naapittarnissaat qilanaa-
ralugu.
Angusat unnuk taana 7. januar
84 Dansk Ski Forbundimut G.I.F.
formandianut kiisalu Grønlands
Ski Forbundip formandianut an-
ngunniartut aaliangerneqarpoq Ida
Madsen, Morten Jørgen Heilmann
kiisalu Ole Kristiansen VM-mut pe-
qataassasut. Tamanna nalunaaru-
tigineqarmat Danebumi Hotelimi
nuannanneqarpoq.
Angalaqatigiit nuannarineqarluar-
tut
Kalaallit inuusuttut 14-it Norgemi
sungiusarnerminni unammisarner-
minnilu Kalaaleqatitik Nunarpullu
kusanartumik avammut nittar-
saappaat — ikinngutinnernermik-
kut qiimanermikkut tikisaminni ta-
mani nuannarineqarluartarlutik.
Pingaartumik hotelimi najukka-
minni qiimanermik pilersitsipput -
naak takkuteqqaarnerminni hoteli-
mi najugaqartunik quilertagiku-
junneqaraluarlutik - hotelimi naju-
gaqartut tamaasa qiimanermik
sunnertarpaat nuannarinnilersillu-
git.
Norskit unamminermik aaqqis-
suisut unammeqataasartullu ka-
laallit alutorilluarpaat piginnaassu-
siallu nersualaarutigisarlugu. Taa-
ma ilungersorneq tamatigut nuan-
nersumik kingornatigut akilerne-
qartarpoq.
Nakorsaq niuiarsimasoq ikioraat
Norgemi ulloq kingulleq aamma
sungiusarfiuvoq. Taamaattoq pi-
28 NR. 6 1984
ATUAGAGDLIUTIT
suttuaannangajalluta qaqqami
ngalaarpugut ilaannilu qalluna3
feeriartut pisuttuarujoortut naap11'
tarlugit. Qummukajaarsuakku
majuarluta nakorsaq ilisarisimaler
simasarput nulialu naapippagut na'
jukkatsinnit 7-8 km-it missaanni u-
ngasitsigisumik.
Sunaaffali nakorsap taassum3
naggataamik sisorarnera - amm11'
kajaarsuakkut sisutilluni nakorsafl
orlusimavoq niunilu narlunngorlu'
gu napisimallugu.
Ritap, Idap, Brittap M^r'e
Kathrinallu naammattoorpa3
piaarnerpaamillu ikiortissarsiorU'
tik - uagut tamatta ajutoorsimasj1'
mut annguppugut isseqimmallu
piaartumik ikiuineq aallartillugu. ■'
nuusuit periataallaqqillutik iliuuse-
qarneratigut piaarnerpaamik n3'
korsaq niuiarsimasoq suliarineqar'
fissaminut ingerlanneqarpoq sul*3
rineqareermallu Kalaallit inuusu1'
tut qujaniarfigineqarput pissusiS'
saq eqqorlugu ikiuusimanerat P'*'
lugu.
Angerlamut aallarneq
Taama sungiusarneq sapaatip a'
kunnerini pingasuni ingerlannedar'
toq naammassivoq. PeqataasuHu
annertunerusumik ajornartorsiof'
fiunngitsumik illoqarfimminnut a'
puupput - neriullutik sungiusaqa1!'
giinneq nuannersoq siunissami •'
ngerlanneqaannassasoq.
Peqatigiiffiit annerpaamik anga'
lanernut aningaasaliisuusimapput"
Tamatuma saniatigut SisorartarO*1
Kattuffiat angalanermi aaqqissuuS'
sisoq aningaasamik taapiissuteqa1"'
toq pilersaaruteqarpoq sungiu«3'
qatigiittarneq ingerlaqqiinnassa-
soq. Isumaqarpungali annerpaa-
mik tapersersuisimasut tassaasut a-
ngajoqqaat.
Peqataasut tamarmik akisoqisu'
nik atortoqarput - tamatuma sania'
tigut angalanerminni aningaasat'
tuutaat annertoqaat tamannalu a-
ngajoqqaat paasinnilluarlutik ta"
persersorluarpaat. Neriuutiginar'
poq Nunatta taamatut kusanartu-
mik nunanut allanut takutittarnera
inuiaqatigiit tamarmik paasillugu
tapersersortassagaat.