Atuagagdliutit - 20.06.1984, Blaðsíða 23

maqaasinngilaat akulikitsunngua-
mik tikeraartuaannarmat.
♦
Ukiuugami, ukiuugami upernar-
torsuanngoqaaq, sumillu malugisa-
qarani. Aasarikkaluallarami ukias-
samut aallaannaqaaq.
Ukiassamut aallartorlu Tusilar-
tup nulia uiminut oqaannaqaaq ilu-
migut malugisaqalerluni. Uiata na-
lunngilaa naartulersoq.
Naartugami, naartugami erninis-
saa ilimagiinnaleqaat. Ilimagileri-
annguallarlugu aarimmi ernisuin-
naleqaaq. Ernisulermanngooq isu-
nialerpoq angummik piumaneru-
galuarluni arnaappallu naamma-
gissallugu. Ernisulersorlu aallann-
gitsoorpoq qanoq pinissaa naala-
kuluginermit.
Taamaalluni tappika ernisussior-
tuata kilungersimagaa Tusilartup
siutini ammarsimaannarlugit qulli-
up eqquaniilluni suussusianik naa-
laarluni, nillinngitsoornaviann-
gimmat, aarimmi ungaartorpaluin-
naqaaq. Ungaartorpaloriannguar-
toq ernisussiortua taamak nillerlu-
•nnanngilaq. Nillinngisimaqqaar-
luni avammut qiviarlugulu Tusilar-
toq oqarfigaa:
"Angutitsiarsuarmik qitornar-
taaginnaqaatit. Tamarmik arnilu
Pinerluuteqannginnguatsiarput! ”
*
Ernisussiortuata naammassiga-
aiiuk atisassaalu atitereerlugit ar-
aaanut tunniukkaalu aatsaat tassa
angutaata takoriallaramiuk, eeq,
aukappiarannguaq tassa.
Unnukkiartorpoq, unnukkiar-
torpoq, qanoq pineqaranilu unnu-
Ptiinnaqaa. Unnuukkaalu kisianni
lamarmik unerimmata Tusilartup
angunni qiviarlugulu oqarfigaa:
"Nukappiaratsiarsuarmik taku-
taakasikkatta atserneqaranilu. Illit
atoqqartaraatsigit (nulia tapullu-
8U) - arlarsi inngagisaqaruni atsiun-
aiarsiuk. Uagut inuusuttuugattapi-
sariaqanngilagut. ”
Taamalu oqartoq Singajik oqar-
Poq: "Eqqaamasakka amerlagalu-
aqisut angutigigaluama qatanngu-
taa akkaga Aqajarorsuarmik ate-
tlaraluarmioq. Taanna siuartittar
Para.”
Soorunami taamalu oqartoq
Aqajarorsuarmik atsiinnaqaat.
Kakkaak Aqajarorsuaq perori-
artoqaluni. Ukiuugami, ukiuugami
akioq naaginnaqaaq. Aappassaa-
t'k aasaritsiinnaleqaaq Aqajaror-
^Uaq suli pinerluuteqanngitsoq,
kakkallu peroriartoqaaq. Ernermi
Paroriartornera misigisimalerallar-
ugu ingalluni sullatsaalileramiuk.
♦
Aasaagami, aasaagami ukiamut
Aallaannaqaaq. Ukiamut aallaan-
j'ariallartoq Singajik utoqqaaval-
aarani nappatuannguarluni nap-
f’arami taamak ingerlaavarsinnar-
j'oq. Ajuleriartuinnarluni kiisami
‘Oquvoq.
Aqajarorsuaq pullaruttulinngu-
Attoq aappassaanik ukiaatiinna-
^aa. Ukiaagami, ukiaagami ukiu-
|Ut aallaannaqaaq. Ukiorianngu-
plarluni avannaq nittaalaasaq qal-
,'ftilerallarluni issiliinnaqaaq. Ul-
.Ukilliiiuniiu issileriannguallartoq
.Jtgalluni Tusilartoq angulerami,
Aanni marluk, ilaanni pingasut.
Haanniaasinngooq qajartorluni
aatsaat taama mululiinnaqaaq.
Muluvoq, muluvoq, ulluujunnaari-
allartoq tikippoq marlorsuit pisari-
simallugit. Uini isertorlu nulia pi-
lassalluni ernersuani Aqajarorsuaq
tigullugu milutsilerpaa. Naammas-
simmat makisequtseriarluni pilak-
kiarluni anivoq. Anisorlu Aqaja-
rorsuaq quartaannalillarsinnarmi-
oq. Qialeriarmat angutaata tiguna-
suangaaramiuk. Imangersaraluar-
lugu, imangersaraluarlugu Aqaja-
rorsuup quartani allisoorallarlugit
nipangersitassaajunnaarmat ak-
kaanut tunniullugulu oqarpoq: ”11-
lit imangersarniaruk!”
Akkaata tigunasuangaaramiuk.
Akkaata pigaluaramiuk, pigalua-
ramiuk aamma imangiinngitsuuin-
naqaa.
Massa Aqajarorsuup arnaata pu-
isip aapparsua ineramiuk aappar-
sua ameereerlugulu sakiassui peeri-
annguassaqqaarai Aqajarorsuup
iggiaa ajortunnguinnalillarmat Tu-
silartup nukki oqarfigaa: ”Arnaa
oqarfigiartorniaruk, milutsikkiar-
torniarliugooq!”
♦
Akkaa anigami ukuani ornillugu
oqarfigaa: "Aqajarorsuarooq qia-
vallaaleqaaq, milutsikkiartornia-
ruk.”
Qanoq periallannguarani killi-
saamminut kiluarluni ingeriarluni
nissumi illua peqeriarlugu ernersu-
ani milutsilerpaa. Milutsileralua-
raani kalusilluni Aqajarorsuaq
imangerneq ajulerpoq. Arnaata
Aqajarorsuaq imangertinneq ajule-
riannguallaraa uiata taannaqa nuli
isigisalerpaa. Isigisarsualerianngu-
allarlugu qinnguummisariarluni ni-
kutsiinnallarsinnarpoq. Nikutsiiti-
galugu - uffagooq-una paakkarum-
mi saviit qassiit kappussorsimasut -
saviit ilaat tiguinnaqaa oqaranilu.
Savik tigullugulu aatsaat tassa oqa-
tuannguarluni oqarpoq:
"Nukappiaratsiarsuarmik isigi-
saqatualeratta qiatitsikasissaqqoo-
qaaq!”
Taamalu oqarluni niui mingiul-
lugit illermut ingippoq. Ingillunilu
allakkut tigunngilaa niumi saa-
mia’tungaa peqisimagaa singerne-
risigut pakkutillaatigalugu siuller-
mik aluatigut ammut marlorsuar-
nik pilattaannaqaa.
*
- Aak supigami soorlu aqajaroq
qilerussaaginnallartoq. Pilattalla-
raanilu milutsitarsuani aalanngaat
kilummut naallukkami kingornalu
aalariarani uiatalu qanoq pinnagu.
Pigaarput, pigaarput - unnoqim-
mammi, taamaalluni uiata unnuk
naammagilersimagamiuk akitsio-
rami innarpoq. Nulialu aalariarani,
sunaaffagooq uini sinissiigaa - sini-
lerluni sinnarissimmat aatsaat tassa
ingeriutigaluni makitersimavoq.
Natermunngooq avalatsernerani
malunnartoqanngikkaluarpoq,
aatsaanngooq paakkut anilluni
qarnusamut tutisimammat aak ta-
kuaat.
Ullaakkunngooq iteramik pe-
qanngimmat qaammariartortillugu
taannaqa nunaqqaterpassuatik pi-
leraluarpaat. Nunaqqatitik tamaa-
sa naaginnallaramikkik qaammar-
torlu tamarmik arajutsisimajun-
naaramikku ujarliinnaleqaat. Sila
qaammarmat siaallugu malunnar-
torsiulerput. Uffalugooq ullukilli-
soq issilerallarluni kangerlunnguup
qinngua qinorsuup tippivigalugu
qaanngoqaleriannguallartoq. Im-
makkut ajunaarnissaanik pasilera-
mikku suli qaammariartussaqqaar-
toq ujarlersut ilaata tumai takuin-
naqai.
*
Aneqqaaramigooq tumai taa-
maassimanngikkaluarlutik paarlu-
gooq qimatsiarlugu sunaaffagooq
pilattarnersuisa parnunnerat siggi-
alillarami aanaalersimasut. Ka-
ngerlunnguup qinnguani aputip
qaavani takulerpaat aavanik aput
sulluuserarsimasoq.
Atuarluginngooq, atuarlugit i-
ngerlasimagami illut kujalliit alliit
ataatigut nuugaasakasikkut isoqar-
put. Nalunngilaat tassuuna avam-
mut tingisimasoq. Immanngooq
iluanut allaat qineraluaramikku ta-
kunagulu.
Tassalugooq anerpassui tusarler-
neqaratik. Ulluugami kiisa unnup-
poq tusarlerneqanngitsut, oqariar-
tortussaarukkamik.
(Normumi tullermi nangissaaq)
Oqaatsit
qaqutigoortut
Immikkoortumi uani siuliani-
lu oqaatsit atorneqartut qaqu-
tigoornerusut isumaat:
Mamagortaartippaa: Mama-
goq: Unaaq avatartaqarani
naatsumik alertalik.
Angajulliartaata: Angajulliit
ilaata.
Asileriuassammigaa: Suusu-
pagiuassammigaa.
Inngagisaqaruni: Atsiukku-
masaminik salliutitaqaruni.
Kalusilluni: Ueriinnarluni, a-
talilluni.
TUKAK Teaterimi
avannaamioqatigiit
sammigaat
Lemvigip illoqarfiata aasaq manna
ukiut 750-inngortorsiorlugit nalli-
uttorsiornissaanut atatillugu TU-
KAK-Teater Lemvig eqqaani Fjalt-
ringimiittoq junimi sapaatit akun-
nerisa naanerisa aappaanni pinga-
juannilu avannaamioqatigiinnut
sammisitaminik ingerlatsisarsima-
voq ilaatigut peqataasoralugit Bir-
gitte Grimstad norgemiorlu ileq-
qorsortartoq Lars Klevstrand, saa-
meq isiginnaartitsisartoq Åsa Sim-
ma kiisalu ilisimasassarsiortartoq
illussaanillu titartaasartoq John
Andersen, VIKINGEEKSPEDITI-
ON 82-imik taasamini ilisimasas-
sarsiornini pillugu oqaluttuarnilu
assilissanik sarsuatittakkanik taku-
titsisoq.
John Andersen ukiormanna ki-
ngusinnerusukkut Tunumut ilisi-
masassarsoriaqqittussaavoq
"Umiamik ilisimasassarsiornermi-
it” ukiut 100-inngornerat malun-
nartinniarlugu Station Nordimiit
Illoqqortoormiut avannaannut
qaj artortussaagami.
Fjaltringimi katersoqatigiinner-
mi TUKAK-Teaterip ilisimatitsis-
sutigaaa junip ingerlanerani Gote-
borgimut Frankfurtimullu
isiginnaartitsiartortussaallutik.
Atorfittaartut
pingasut
Allaffeqarfimmi pisortaq Ole
Bjørn Hansen KANUKOKA-mi a-
torfimminit augustip naalernerani
tunuarniarpoq. Atorfittaarissavaa-
lu Københavnimi pisortat isumaqa-
tigiinniartartoqatigiivini allaffim-
mi pisortatut.
Taassuma kingunerisaanik siu-
lersuisut junip arfineq aappaanni a-
taatsimiinnerminni pisortaanerup
tullersortaa cand.polit. Jørn Stål-
fos septemberip aallaqqaataanit
KANUKOKA-mi allafffeqarfimmi
pisortassatut toqqarsimavaat.
Stålfos-i KANUKOKA-mi ukiut si-
samat atorfeqareersimavoq. Aam-
mattaaq siulersuisut allaffimmi pi-
sortaasut ilaat cand.oecon. Niels
Arne Nielsen septemberip aallaq-
qaataaniit KANUKOKA-mi pisor-
taanerup tullersortissaatut toqqar-
paat. Niels Arne Nielsen KANU-
KOKA-mi ukiup aappassaa qiteq-
qullugu sulisooreersimavoq.
Tre nyansatte
Sekretariatschef Ole Bjørn Hansen
forlader sin stilling i Landsforenin-
gen ved udgangen af august 1984
for at tiltræde stillingen i Det of-
fentlige Aftalenævn i København.
Som følge heraf har bestyrelsen
på sit møde d. 7. juni 1984 udnævnt
souschef cand.polit. Jørn Stålfos til
sekretariatschef i Landsforeningen
pr. 1. september 1984. Jørn Stålfos
har været ansat i Landsforeningen i
ca. 4 år. Bestyrelsen udnævnte lige-
ledes fuldmægtig cand.oecon. Niel
Arne Nielsen til souschef i Lands-
foreningen pr. 1. september 1984.
Niels Arne Nielsen har været i
Landsforenignen i ca. 1 Vi år.
Nordisk weekend
med TUKAK Teatret
Som optakt til Lemvig bys 750 års
købstads-jubilæum, som vil blive
markeret denne sommer, afholdt
TUKAK-Teatret i Fjaltring nær
Lemvig i weekenden den 2.-3. juni
en nordisk weekend med deltagelse
af Birgitte Grimstad og den nordi-
ske visesanger Lars Kleystrand, den
samiske skuespiller Åse Simma
samt ekspeditionsleder og arkitekt
John Andersen, der fortalte og viste
lysbilleder fra hans VIKINGEEK-
SPEDITION 82.
John Andersen vil senere på året
indlede en ny ekspedition i Østgrøn-
land, idet han til minde om 100-året
for »Konebådsekspeditionen« fo-
retager en kajakekspedition fra
Station Nord til Scoresbysund.
I forbindelse med arrangementet
i Fjaltring oplyser TUKAK-
Teatret, at det i juni måned spiller i
Goteborg og i Frankfurt. lod-
AXUA.G AG.D LIUT1T
NR. 25 1984 23