Atuagagdliutit - 26.09.1984, Side 55

Peqatigiilluta saqqummersariaqar-
Pugut. Taamaasiunngikkutta ator-
nerlugaalissaagut soqutigisattalu
Pingaarnersaat nakkutigineerutis-
sallutik.
Taamaattumik ataatsimik nipe-
qarluta saqqummertariaqarpugut,
Pisuussutit pigisavut katersorlugit
Periarfissallu atorluarniarlugit.
Anguniagaq tamanna allanut tun-
niutissanngilarput, namminermi
soqutigisat pitsaanerusumik nam-
mineerluni ingerlanneqarsinnaam-
niata, aammalu nipi ataaseq nipi-
galugu Kalaallit Nunaat tamakker-
lugu saqqummerniarneq nunap as-
sigiinngiiaarnerinik paasisimasa-
qarnerminik piumasaqaateqarmat.
Imaappoq tunisassiat ingerlaar-
tinneqarnissaannut aaqqissuussi-
neq tutsuiginartoq sumukartuussa-
nerinillu paasisimasaqarluarneq pi-
sariaqarpoq, nioqqutissiat qanoq
ingerlanneqarsinnaanerinik paasi-
simasaqarneq, tassami Kalaallit
Nunarput ilisimaneqarluarmat
akissutissallu sumit pisinnaaneri
naluneqaratik.
Imaappoq, tunisassiorneq nam-
niinerisamik aqutsinikkut aaqqis-
suunneqartariaqarpoq, tassunga
ilanngullugu tunisaqarnissamut pe-
riarfissat nioqquteqartarnerlu, as-
sartuineq qitiusumik aqunneqarlu-
ni.
Piumasarineqartut annerpaar-
taat, tassalu suleqatigiinneq qitiu-
sumik ataasiakkaanillu aqutsisut
akornanni tunisassiortullu akor-
nanni, taava landsstyrep landstin-
gillu tamakkiisumik sunniuteqarfi-
gisariaqarpaa ullumikkutut. Kom-
munet Namminersornerullutik
Oqartussanut atalluarlutik suleqa-
taasussatut tunngavigineqartut taa-
maattumik aaqqissuussisuusaria-
qarput qitiusumik aqutsiviup ataa-
siakkaanilu aqutsiviit akornini,
akisussaaffigisariaqarlugulu soqu-
tigisat isummallu imminnut akerli-
ugaluartut naligiissaarneqarnis-
saat.
Qitiusumik aqutsisuusut ataasi-
akkaani aningaasaqarnermut i-
ngerlatsinermi sunniuteqarnerat a-
ningaasatigut nammineerluni tigu-
siartuaarnissaq peqatigalugu killi-
lerneqartariaqassaaq, aningaasati-
gut akisussaanerup ataasiakkaanit
tiguneqariartornerani nammineer-
lunilu aningaasaateqarnissamik pi-
lersitsiartuaarneqartillugu.
Kommunekkuutaani aqutsiviu-
sut nunap immikkoortukkuutaar-
lugit suleqatigiinnissamut aaqqis-
suussinissamut peqatigiiffiliortari-
aqassapput, pisuussutit isumatuu-
mik atorluarneqarnissaat aammalu
nunap immikkoortuini tunisassior-
fiit piginnaassusiisa sapinngisamik
pitsaanerusumik atorneqarnissaat
siunertaralugu.
Assersuusioriarta:
Aalisakkerivik imaluunniit ner-
pileriffik aalisartunit, piniartunit,
savaatilinnit, sulisartunit kommu-
nemillu pigeqatigiinneqartoq. Ta-
matumani fabrikki ataaseq eqqar-
saatigineqarani, suleqatigiillunili
tunisassiorfik arlaqartunik fabrik-
kinik pigisaqarsinnaasoq imaluun-
niit assigiinngitsunit pigineqartu-
nik ingerlataqarsinnaasoq. Aaqqis-
suussinissap eqqortup nunap im-
mikkoortuani aqutsiviusut isuman-
naallisartariaqassavai nunap im-
mikkoortuani suleqatigiilluarnis-
saq anguniarlugu, aammalu soorlu
assersuutigalugu savaatillit soquti-
gisaqaqatigiit pisortaaqataaffigi-
saannik, tunisassiorneq sumiiffim-
mini aqunneqarsinnaasunngorlugu
aammalu inunnit tunisassiorfim-
mut tunisisartunit imaluunniit alla-
tut tunisassiorfimmut tunngassute-
qartunit.
Kalaallit Nunaata Ammerivia ta-
matumani assersuutigineqarsin-
naavoq, suliniutigisat ilaasa pi-
ngaartinneqarnerunerisigut.
Nunap immikkoortuini peqati-
giiffiit taava ilaasortaminnik qitiu-
sumik pisortaqarfiusunut aallarti-
taqarsinnaapput, tamatumani naa-
lakkersuisut inatsisartullu akisus-
saanermut tigumiartillugit.
Erseqqissumik taaneqanngikka-
luaq tassa pisortatigoortumik im-
mikkoortortaqarfiit (kommunet
landstingilu) namminersortuullu-
tillu immikkoortortaqarfiit pin-
ngitsaaliissutitut akunnerminni ag-
guaqatigiissimanerata ingerlaan-
nannginnissaa. Kalaallit Nunaanni
innuttaasuni tamanna ileqquto-
qaanngilaq, uangalu qularaara taa-
matut agguataarinerup siunissami
pigiinnarneqarnissaata iluaqutaa-
nissaa.
Narsami aalisakkanut fabrikki
matusariaqalissagaluarpat taman-
na kommunemi innuttaasunut
kommunemullu taamattaaq atu-
garliuutaassaaq.
Ulloq manna tikillugu tunisassi-
ornitta ingerlanneqarnera atorluar-
sinnaasututtaaq isiginngilara. Qa-
ngali ileqqutoqaraarput agguaqati-
giittarneq aammalu peqatigiilluni
inuiaqatigiinnut akisussaaneq.
Namminerisanik pigisaqarneq tas-
saavoq avataanit eqqunneqarsima-
soq. Naallu taamaaliorneq amerla-
suutigut ajunngitsunik tunngave-
qaraluartoq isumaqarpunga tuni-
sassiornermi atortorisat pingaar-
nerpaamik inuiaqatigiinnit nammi-
nernit pigineqartariaqartut. Suk-
kulluunniit sulisartut, aalisartut,
piniartut allaffimmiullu assigiin-
ngissutaat ingerlatiinnarsinnaan-
ngilagut. Tamatuma kingunerin-
ngitsoorneq ajormagu iluaqutis-
saagaluit atulussinnarneqartarne-
rat aammalu suliarisap naleqan-
nginnerunera. Aalisartut piareersi-
maffigisariaqarpaat aalisakkat tu-
nisiffigisami suliarineqarsinnaasut
sinnerlugit pisaqarnissaq iluaqu-
taanavianngitsoq, aammalu suli-
sartut innuttaasullu allat piareersi-
maffigisariaqarlugu aalisakkat nal-
liusimaartillugit suliffinni piareer-
simanissartik.
Tunisassiatta siunissaqarnis-
saannut aqqutissaq ataasiinnaa-
voq: Suna tamaat tikillugu pitsaas-
suseqarnissaat aammalu nioqqutis-
siat inivillugit suliarineqanngitsut
pinngitsoorneqarnissaat. Nerpiit
qerititat tuniniaannarsinnaanngila-
gut, Kalaallit Nunaanni tunisassiat
immikkut ittut nammineerluni pit-
savimmik suliarisat aammalu
amerlasuunik sulisoqarnissamik pi-
sariaqartitsisut imaasiallaannarlu-
gillu allanit issuarneqarsinnaan-
ngitsut nassaarisariaqarpagut. Ni-
oqqutissiassat suliarineritsut avam-
mut aallarussorneqartariaqanngil-
lat nammineq suliffissaaleqinermik
nammagaqartilluta. Nioqqutissat
inerlugit suliarisat avammut tunini-
artariaqarpagut, uagullu tunisassi-
ornikitsunnguusugut immikkulli
ilisarnaateqartugut taamatut tuni-
sassiorsinnaanissamut tuniniaasin-
naanissamullu periarfissat tamaasa
pigisariaqarpagut.
Naggataatigut oqarumavunga si-
uariartornissamut KGH-mik tigu-
sinissaq pisariaqartuusoq sinneqar-
toorutilimmik tunisassiulersinnaa-
nerup anguniarnissaanut, tigusine-
rinnaammi kisimiilluni anguneqar-
sinnaasut qularnaallisinnavianngi-
lai. Nammineq aqqutissarsiortaria-
qarpugut allanik isumalluutissa-
qannginnatta. Uagut sinnerluta eq-
qarsartussanik aalajangiisussanillu
pissarsisinnaanngilagut, pissarsia-
risinnaallugilli siunnersuutit ilisi-
mariikkallu uagut iluaqutigisin-
naalluakkavut.
KGH-ip pisortaqarfiata Køben-
havnimiit Nuummut nuunneqarne-
ratigut inuillu taakku sulisoralugit
aqutsilernikkut angusaasussat ullu-
mikkutulli kinguneqartussaapput.
Faldskærmfolk på
arktisk isflage
Nyhedsbureauet APN meddeler, at
en gruppe faldskærmsfolk for før-
ste gang i den arktiske forsknings
historie er landet på en drivende is-
flage 1000 km. fra Sibieriens kyst
for at etablere en ny drivende isfla-
gestation.
Straks efter landingen på den en
halv km. lange isflage gik de 14
mand i gang med at rydde en start-
og landingsbane for fly, hvorved
forskningsstationen på isflagen kan
rejses betydeligt hurtigere. Blandt
sovjetiske eksperter mener man, at
samme fremgangsmåde eventuelt
kan anvendes i Antarktis i tilførel-
sen af forsyninger til station Vo-
stok, der ligger ved Jordens kulde-
pol, dybt inde i det antarktiske fast-
land.
APN skriver, at hovedresultatet
af det dristige faldskærmsekspri-
ment i det Nordlige Ishav uden tvivl
må siges at være indledningen til en
ny etape i den fredelige udforskning
af Arktis. Det er nu bevist, at nye
stationer i området kan oprettes på
en brøkdel af den tid, der tidligere
måtte regnes med og at evakuering
og andre redningsoperationer i på-
kommende tilfælde bliver betyde-
ligt nemmere at gennemføre.
Nunatsinni sulianut
EF-imit tapiissutit 65
milliuunit
EF-ip nunat ilaanut siuarsagassa-
nut aningaasaateqarfiata ukior-
manna agguaasinerani ingerlatas-
sat katillutik 69-it katillutik 65,35
mio. kr-iusunik aningaasaliiffigi-
neqarsimapput.
Tapiissutit amerlanersaat nunat-
sinni ingerlatassanut tapiissutigine-
qarput — tassa 27,4 mio. kr-it nu-
natsinni telefuunikkut, radiukkut
nalunaarasuartarnikkullu atassute-
qaatit piorsarnerinut atugassann-
gortinneqarsimammata. Taakkulu
Saniatigut aamma Narsarsuarmi
timmisartut mittarfianni illusisarfi-
up akunnittarfiullu iluarsaanneri-
nut 3,3 mio. kr-it atugassiissutigi-
neqarsimallutik.
Sinneruttullu 34,7 mio. kr-it er-
ngit aqqutaasa, aqquserngit, eq-
qakkanut kuuffiit, kiassaateqarfi-
it, umiarsualiviit innaallagissiorfiil-
lu iluarsaannerinut atugassanngor-
tinneqarsimallutik.
EF-ip nunat immikkoortuinut
aningaasaateqarfia 1975-imi piler-
sinneqarmalli katillugit 923,3 mio.
kr-it qallunaat naalagaaffiannut
atugassiissutigineqarsimapput
taakkunanngalu 751,7 mio. kr-it
Kalaallit Nunaanni atorneqarsi-
mapput.
o
Alfons Aberg
for de mindre
I vinterperioden september til og
med april måned arrangeres der en
række aktiviteter på børnebibliote-
ket i Nuuk.
I løbet af disse syv måneder vil
der være fire faste ugentlige tilbud
til børnene. Mandag tegnes der og
skrives til Meeqqat Atuakki-
aat/Børnebladet. Bladet indehol-
der historier og tegninger lavet af
børn i hele Grønland, og det udde-
les via alle skole- og børnebibliote-
ker i landet. Tirsdag og onsdag er
der grønlandsk børnetime og tors-
dag er der dansk børnetime. Alle
børnetimerne henvender sig for-
trinsvis til de mindre børn mellem
tre og otte år.
Udover disse faste arrangemen-
ter vil der for de mindre børn mel-
lem tre og syv år og for de større
børn mellem syv og 14 år kunne ses
film én gang om måneden. Bl.a. vi-
ses der for de tre til syv årige film
om Cirkeline, Rikke i Østgrønland
og Alfons Åberg. For ungdommen
vil der også være lejlighed til at se
film; børnebiblioteket viser to gan-
ge i løbet af efteråret film for de un-
ge om aftenen
GRØNLANDSPOSTEN
er bladet, som læses i
næsten alle
grønlandske hjem
ATU AGAG DLIUT1T
NR. 39 1984 55