Atuagagdliutit - 26.09.1984, Blaðsíða 58

Ammassalimmi
nalliuttorsiorneq
Gustav Holmip tikinneraniit ukiut 100-inngorneranni
Sisamariarluni qamutilinnerup pu-
juata qummukarnera ilutigalugu
borgmester Ole Mathiassen oqalu-
gialerpoq illoqarfimmiunut augu-
stip 30-ianni ullaakkut katersuussi-
masunut, illoqarfimmimmi nalliut-
torsiornerup pingaarnersaa ulloq
taanna pisussaammat atuarfik illo-
qarfimmilu suliffeqarfiit tamarmik
matoqqatinneqarsimapput. Naak
ullaannguugaluartoq umiarsualivi-
up timaani inugasaarluinnarpoq,
KGH-llu qamutileqarfiannit qamu-
tilinnerup illoqarfimmiut oqalut-
tuuppaalusooq maanna ukiut
100-it qaangiuttut.
— Gustav Holmikkut ilisimasas-
sarsiorlutik maanga tikinneranniit
maanna ukiut 100-it qaangiupput.
Maanngarpiaanngikkaluartoq kisi-
annili Tasiilardimmut tikissimap-
put. Taamanerniillu ukiut qulit
qaangiummata, tassa 1894-imi illo-
qarfik manna tunngavilerneqarsi-
mavoq, naallu taamanernit ukiut
90-iinnaat qaangiussimagaluartut
illoqarfipput ineriartorsimavoq Ki-
taani illoqarfinnut nallersuussin-
naalerluni. Teknikkip tungaa eq-
qarsaatigalugu amigaateqanngila-
gut, Ole Mathiassen oqarpoq. Taa-
maakkaluartorli silarsuarmut ava-
taangisigisatsinnut naleqqiulluta
suli inuusuttunnguatut misigisima-
vugut. Ilisimasassarsioqataasut eq-
qaaniassavagut, pingaartumillu ka-
laaleq Johannes Hansen, ullorsiuti-
ni »Hanseeraq’s Dagbog«-inik taa-
neqartartut aqqutigalugit taamani
pisimasut pillugit pitsaalluartunik
paasissutissiisimasoq. Eqqaaniaru-
mavarputtaaq niuertuusimasut si-
ullersaat Johan Petersen.
Nalunaaqutaq qulingiluanut
Ammassallip oqaluffitoqaani nalli-
uttorsiummik naalagiaqatigiitto-
qarpoq ilinniartitsisoq Aron Da-
vidsen oqaluussisoralugu, ilisima-
titsissutigineqarsimavorlu nalu-
naaqutaq ataatsimut piumasut ta-
marmik arsartarfimmi kaffisoqati-
giissinneqassasut. Silali pissutiga-
lugu inuusuttut sukisaarsartarfian-
ni nerriviliortoqarsimavoq. Kaffi
kaagillu, sodavandit meeqqanullu
mamakujuit.
Illoqarfimmut tunissutit
Ulloq taanna pingaarnersaagunar-
poq Tasiilami katersugaasivittaar-
niaqatigiit atuarfiup eqaarsaartar-
fiani aaqqissuussimasaat. Tassu-
nga inuit 300-it missaat katersuussi-
mapput illoqarfimmut taamalu ka-
tersugaasivissamut tunissutit tunni-
unneqarnerat najuuffigissallugu.
Tamarmik immikkut portusuunik
toqqaveqarlutik inissitsiterneqarsi-
mapput qiperukkat kusanartut ar-
finillit, issittuni ilisimasassarsior-
tartup Eigil Knuthip 1936-37-imi
Ammassalimmiitilluni qiperorsi-
masai maannalu bronzemut kuine-
qarsimallutik takussutissaalersi-
masut eqqumiitsuliortup Tunumiu-
nik ataqqinnillunilu asanninneru-
jussuanut. Nammineerlunilu tunni-
ussisutut allassimaannarpoq. Pea-
ry Landimut angalanini pissutiga-
luigu ajoraluartumik najuussin-
naasimannginnami.
Tasiilami Katersortarfittaarnia-
qatigiit Namminersornerullutik
Oqartussat qaaqqusimavaat nalli-
uttorsiornermi peqataaqqullugit,
siunnersortilu Pauline Olsen agger-
simavoq qiperugaq namminersor-
nerullutik oqartussat tunissutigi-
sassaat tunniukkiartorlugu. Am-
massallip illoqarfittut ikinngutaa-
nit inuit 20-it aggersimapput, illo-
qarfiullu tunissutissaa qiperugaq
tunniunneqarpoq borgmesterip tul-
lianit Ida Naurimit Scoresbysund-
komitiimilu siulittaasup Aksel
Mikkelsenip, Gustav Holmip er-
ngutaata Ejnar Mikkelsenillu erne-
rata qiperugaq nammineq tunissu-
tissani tunniuppaa, qiperukkallu
sinnerinik marlunnik tunniussisuu-
voq »konsul Jorck og hustru Am-
ma Jorcks fond«.
Gentofte Grønlandskomite-mi
siulittaasoq illussanik titartaasar-
toq Jørgen Glahn komitee sinnerlu-
gu Gustav Holm pillugu atuakkia-
nik qaqutigoortunik tunissuteqar-
poq. Scoresbysundimi nakorsaasi-
masoq Jens Nielsen assitoqqanik
tunissuteqarpoq, Kgl. Brand ani-
ngaasanik tunissuteqarluni utoq-
qaallu illuata ningiua Kylle tunissu-
tinik tunniussivoq. Illoqarfiup eri-
narsortartui erinarsorput, Eigil
Knuthilu ataqqiniarlugu tivasunik
takutitsisoqarpoq, Avannaamio-
qatigiillu Qassimiuaaqatigiinne-
ranni peqataasut svenskit ileqqor-
suutitoqaat atorlugit aliikkusersu-
ipput.
Gaba, Samuele, Amanda, Jon-
da, Ibba aamma Pele Ammassalim-
mut utersimapput.
Umiaq tivanerlu
Ualikkut Gustav Holm Ammassa-
limmut tikittuusaartinneqarpoq.
Umiaq qajartalik umiarsualiviup
inuppassuit utaqqiffigisaata tu-
ngaanukarluni kangerluup paavati-
gut erserami takoranneqaaq.
Piniartorsuaq Ignatius Ignatius-
sen umiami aquttuulluni arnat qa-
ngatut atortut aquttuupput, Na-
ngamateq Kristensen, Ignalik Igna-
tiussen, Pauline Nathanielsen,
Gudrun Taunajik allallu. Aksel
Mikkelsen, Jensen Nielsen Karl
Pivaallu taakkunatut atukkersorsi-
mallutik Gustav Holmiusuusaarlu-
tillu inuttaasuusaarput.
Unnukkut Avannaamioqatigiit
qassimiuaaqatigiittut katersortar-
fimmi tivatitsipput.
Tivasuupput Anda Kuitse Kulu-
sumeersoq, Gudrun aamma Pauli-
ne Sermiligaameersut kiisalu
76-inik ukiulik Henrik Singertaat
12-inillu ukiulik Susanne Mikael-
sen, taakkulu katersortarfimmi i-
nunnik ulikkaavissumi qiimmattar-
titsingaarput. Arnat tusarnaartut
laffiata saani.
Borgmester Ole Mathiassen holder åbningstale foran kommunekontoret
for byens borgere.
ilaasa qilaat tiguinnariarlugu tival-
lutik nutaaliortarput tamatumuu-
nakkullu takutillugu ileqqutoqqat
tamakku suli qanoq soqutigineqar-
tigisut ingerlattuarneqartariaqar-
tullu.
Unnuk naggaserlugu katersor-
tarfimmi qittattoqarpoq. Avan-
naamioqatigiit nipilersortartui ilaa-
tigut tassaasut savalimmiormioq
Hanus Johansen, svenskit Jan
aamma Ville, qallunaaq Christian
Søgaard kalaalerlu Juaaka kiisalu
Tasiilami nipilersortartut nipiler-
sortuupput. Kingusinnerusukkullu
aamma nipilersortartut allat nipi-
lersorput. Tassalu Ammassalimmi
nipilersullaqqinnequsaannermi pe-
qataasimasut.
Qummoroortarneq
Qittanneq naggaserlugu kommu-
nip allaf fiata sioraani qummoroor-
tarneqarpoq. Unnuap qeqqartorlu
qilak taartoq qalipaaterpassuaqa-
lerluni qaammartinneqarpoq, inu-
illu qiimattaateqisut nillerrattarlu-
tillu hurraartuuttarput. Nalliuttor-
siummik qummoroortarnerup Ti-
volip ukiortaarsiorluni qummoro-
ortartarnera ikitsimmik ikitseriar-
ninnguamut eqqaanarsisippaa.
Arfininngornikkut unnukkut
qaaqqusat 50-it kommunimit neri
sinneqarput. 75-it sukisaarsartar-
fimmiipput 75-illu katersortarfim-
miillutik. Sukisaarsarfimmiittut
tassaanerupput illoqarfiup ikin-
ngutaanit Gentogtemit tikeraat,
Ammassalimmi suliffeqarfiit pisor-
taat kommunimilu qinikkat. Kater-
sortarfimmiipput illoqarfimmiuin-
naanerusut. Tassanilumi nutserisu-
lersuussisoqartariaqanngilaq. A-
juusaarnarpoq inuit annerusumik
akuleriissinneqarsimanngimmata,
illoqarfiimmi ikinngutigiinneran-
nut ilaqutaasimassagunaraluarmat
tikeraat tikeraarfigineqartullu an-
nerusumik naapeqatigiissinneqar-
simagaluarpata.
Sapaammi timersuuttoqarpoq,
ataasinngornikkullu Gentoftemit
tikeraat qaaqqusallu allat inuullu-
aqquneqarput.
Oqalugiaatit amerlallutillu ta-
kipput, inatsisartunilu ilaasortaasi-
masup Anders Andreassenip isor-
nartorsiorpaa illoqarfimmiut tike-
raanit allanit minnerusumik pine-
qarnerat.
Nalliuttorsiorneq qaangiuppoq.
Gustav Holm eqqortumik eqqaani-
arneqarpoq. Gqaaseqartulli ilaata
nersuiniuterpassuit pillugit isum-
mani saqqummiuppai:
— Puigorneqartariaqanngilaq
ukiorparujussuarni Tunumi ino-
qartuarsimammat — Gustav
Holmili sioqqullugu, tamaanilu in-
nuttaasut aniguisarsinnaasimaner-
minnut imminnuinnaq qujaffissa-
ripput.
Roland Thomsen.
Namminersornerullutik Oqartussat tunissutaat Pauline Olsenip uleerpaa
— Eigil Knuthip qiperugaa tunumiup assinga.
Pauline Olsen afslører hjemmestyrets gave, en bronzebuste formet af po-
larforskeren Eigil Knuth.
58 NR. 39 1984
AJUAG AG.D LIUTIT