Atuagagdliutit - 31.10.1984, Síða 11

Iller s orn issam u t minister:
— Tamanna sakkutoo-
arfiup suliassarinngilaa
IJjersornissamut ministeri Hans Engeil isumaqarpoq
EESKYTTERENip helikoptereqarani Ihnuliarsimanera
Qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanngitsoq
~~ »Napparsimasunik angallassi-
neq« sakkutooqarfiup suliassavi-
ginngilaa, illersornissamut ministe-
n Hans Engeli (K) folketingimi ilaa-
s°rtamut Steen Tinningimut akis-
summiini oqarpoq, taanna ministe-
r*niut apeqquteqarsimammat taan-
na napparsimasunik angallassisar-
neq isumannaarniarlugu aammalu
qallunaat assuarnaatsumik Tunu-
m* ujaaseqataasarnissaat qular-
naarniarluni qanoq iliuuseqassa-
maarnersoq, maannakkummi ilisi-
jnaneqalermat umiarsuaq nakkutil-
'"ssut BESKYTTEREN Tunuliar-
snnasoq Lynx-helikopterini qimal-
Taamaalilluni illersornissamut
m>nisterip asissortutut ippaa umi-
aysuit nakkutilliissutit innuttaasu-
"Ilc sullissisarnerat, saaffigineqar-
nssaatitaanermik taaneqartartoq
s>ornatigullu mikinngitsumik pi-
ngaartinneqartarsimagaluartoq,
P'ssutaarpiartorlu naalakkersui-
Jlermik suliaqartut arlallit isumaqa-
ersimammata umiarsuit nakkutil-
liissutit allaat illersornissamut a-
ningaasaliissutigineqartartut sin-
nerlugit nalilinnik nutarterneqarta-
riaqartut.
Illersornissamut ministeri nan-
gilluni oqarpoq: — Kalaallit Nu-
naanni nakorsaaneq nunaqarfinni
napparsimasunik ikiorsiisartussaa-
voq, taamaaliortoqartariaqalersil-
lugulu timmisartunik helikopteri-
nilluunniit Grønlandsflymiit attar-
torsinnaalluni. Sakkutuulli imarsi-
ortut helikopterii napparsimasunik
ikiorsiisoqartariaqalersillugu
ilaanneeriarlutik atorneqartarsi-
mapput amerlanertigut Grøn-
landsfly pisinnaanngeriaraangat
napparsimasorlu perululluinnarsi-
magaangat.
Sakkutuut imarsiortut Kalaallit
Nunaata imartaani annaassiniar-
tartussapput, ilaanneeriarlutillu si-
nerissami taamaaliortarlutik. An-
naassiniarnerni umiarsuit, timmi-
sartut helikopterillu Kalaallit Nu-
naanni sakkutooqarfiup pissarsia-
risinnaasai atorneqartarput, ilaan-
"Unamik piginnittuussuseq:
Namminersulernissa-
mut aqqutissaq
Nunamik piginnittuussutsimut tunngasut
Savalimmiormiut novemberip arfineq-pingajuanni
laStingimut qinersinissaanni ilanngunneqartussaapput
Qallunaat naalakkersuisuisa Ka-
aallit Nunaata nunataanik pigin-
^‘ttuussusiat Siumup ataatsimeer-
nartuinit piinnarani immaqali
j an>nia Kalaallit Nunaata inatsisar-
u,nit isumaqatiginninniutigeqqik-
nntaneqartussaavoq.
Savalimmiormiut maannakkut
4lnersinissaminnut qineqqusaaler-
erminnut atatillugu tamanna uki-
rmanna siusinnerusukkulli piu-
asarereerpaat. Taamaalu naala-
saaffeqatigiinnermi ikinnerussute-
^atut marluusut — Kalaallit Nu-
aata Savalimmiullu — aaqqissu-
ssineq ullumikkut atuuttoq naam-
maginngilaat.
Savalimmiormiut piumasaat mi-
’steriunerup Poul Schluterip iti-
Sartitsissutigereerpaa, soorlumi
arnma ministeriunerusimasup An-
er Jørgensenjp kalaallit piumasaat
aumini itigartitsissutiginikuugaa.
A.|.aYaI*mm>ormiut lagmandiat
1 Dam AG-ip aasaq manna ta-
anna pjiingu jsumaanik paasini-
v>gisimavaa, taannalu taamanik-
kut oqarpoq Savalimmiut 1948-imi
namminersornerulermata nunamik
piginnittuussutsip namminersorne-
rullutik oqartussanut tunniunneqa-
rani naalagaaffeqatigiinni Oqar-
tussanut tunniunneqarnera »na-
laatsornerinnaasoq«, tiguneqar-
tussaasimasorlu isumaqatigiinni-
aqqereernikkut.
— Apeqqut 1970-imi saqqummi-
uteqqissimasinnaagaluarparput,
Atli Dam oqarpoq, isumaqarnerar-
porlu ullumikkut aaqqissuussineq
atorsinnaanngitsoq. Isumaqarne-
rarporlu isumaqatigiissusiortoqar-
sinnaagaluartoq aaliangiisarneq
Kalaallit Nunaannut Savalimmiu-
nullu tunniunneqarsinnaasunngor-
tillugu. — Taamaaliortoqarsinnaa-
galuarporlu naalagaaffeqatigiissut
tamarmik pitsaanerpaanik angusa-
qarsinnaasunngortillugit. Taa-
maassanngippammi tamanna nam-
minersulivinnissamut aqqutissat
pitsaanersarissavaat, socialdemok-
ratit lagmanderisimasaat Atli Dam
oqarpoq.
neeriarlutillu aamma Grønlandsfly
peqataasarpoq, akissummi ilaati-
gut taama allassimasoqarpoq.
Suliassat allat
Naak illersornissamut ministerip
akissummi aallaqqaataani nappar-
simasunik assartuisarneq sakkuto-
oqarfiup suliassaanut ilaannginne-
raraluarlugu taamaattoq aamma
oqarpoq, »aalisarnermilli nakkutil-
liisoqarfik Kalaallit Nunaanni suli-
assanik allanittaaq suliaqarsinnaa-
titaavoq«, oqaatigaalugu Kalaallit
Nunaanni Sakkutooqarfik »ukiu-
mut agguaqatigiissillugu atugassin-
neqartarpoq umiarsuarnik nakku-
nerit ilimagisamit ajornakusoorne-
rusimanerat, pissusissallu malillu-
git sivisuumik ingerlareernikkut sa-
naneqarfigisimasaminnut misissor-
tikkiartorsimanerat. — Pissutsilli
assigiinngitsutigut ikiorsiiviginiale-
reerpavut, ministeri oqarpoq, o-
qaatigaalugu BESKYTTEREN-ip
saniatigut umiarsuataaq nakkutilli-
issut INGOLF Kalaallit Nunaata i-
martaaniittoq (Kitaani). — IN-
GOLF helikoptereqarpoq, piler-
saarutigineqarpoq BESKYTTE-
REN novemberip naalerani heli-
koptereqalissasoq, Hans Engeli
naggasiivoq.
Tapersiisoqanngilaq
Ministerip akissummini Grøn-
landsflyp napparsimasunik an-
naassiniartarnera innersuussuti-
gaa. AG-lli paasisai malillugit
Grønlandsfly annaassiniartarto-
qarfiup naalagaaffimmut suliassa-
raluinik suliarinnittariaqartareersi-
mavoq.
Grønlanadsfly qinnuteqaateqar-
simagaluarpoq sulisumi annaassi-
niarnermut ilinniartinneqarnis-
saannut tapersiivigeqquuni aam-
malu annassiniutaatimi aserfalla-
j aallisarnissaannut tapersiivigeq-
qulluni. Tamannali pisortanit iti-
gartitsissutigineqarsimavoq.
Taamaattumik timmisartortitse-
qatigiit siulersuisui aalajangersi-
mapput annaassiniarnermut ator-
tunik amerlanngitsuinnarnik peqa-
rumallutik — naak akerliugaluar-
lutik, tassami annaassiniartussaati-
taaneq naalagaaffiup isumagisas-
sarimmagu, taamalu umiarsuit
nakkutilliissutit suliassaralugu.
BESKYTTEREN-ip Lynxeqara-
ni Tunuliarsimaneranut tunngatil-
lugu ministeri oqarpoq, tamatu-
munnga peqqutaasoq iluarsaassi-
tilliissutinik 1-2-nik helikopterilin-
nik, umiarsuaaqqat nakkutilliissu-
tit 2-3 timmisartorlu nakkutilliissut
ataaseq«, oqaatigaalu aningaasa-
nik akuersisartunut 1979-imi qin-
nuteqaammi helikopterit suli ataat-
simik ilaneqarnissaat qinnutigine-
qarsimasoq »immikkummi illuin-
nartunik pisoqaratarsinnaammat
tassa umiarsuit nakkutilliissutit Ka-
laallit Nunaata eqqaaniittut marluk
ataasiinnarmik helikopterissaqa-
lersinnaallutik«.
Naqqiut
AG nr. 42-imi Otto Sandgreenip 70-
iliineranut tunngatillugu allaatigi-
sami kisitsit ataaseq allannerliorsi-
magatsigu utoqqatsissutigaarput.
Allakkaluarpugut Otto Sandgreen
Thulimiisimasoq 1946-imut, eq-
qortorli imaappoq: 1944-imut.
Appa-konto
Der er skrevet bøger om yo-yo, og der er oprettet yo-yo
klubber verden over. Der afholdes konkurrencer og opvis-
ninger, hvor alle yo-yoens muligheder vises og udvikles.
Når du opretter en Appa-konto, kommer du også med i en
slags klub: klubben af unge fornuftige mennesker, der gen-
nem en Appa-konto lærer sig noget om penge og økonomi.
Vi glæder os til at se dig i Grønlandsbanken eller nærmeste
KGH-kontorfra mandag den 29. oktober.
i Grønlandsbanken
AJUAGAGDUUT1T
NR. 44 1984 11