Atuagagdliutit

Árgangur
Útgáva

Atuagagdliutit - 31.10.1984, Síða 11

Atuagagdliutit - 31.10.1984, Síða 11
Iller s orn issam u t minister: — Tamanna sakkutoo- arfiup suliassarinngilaa IJjersornissamut ministeri Hans Engeil isumaqarpoq EESKYTTERENip helikoptereqarani Ihnuliarsimanera Qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanngitsoq ~~ »Napparsimasunik angallassi- neq« sakkutooqarfiup suliassavi- ginngilaa, illersornissamut ministe- n Hans Engeli (K) folketingimi ilaa- s°rtamut Steen Tinningimut akis- summiini oqarpoq, taanna ministe- r*niut apeqquteqarsimammat taan- na napparsimasunik angallassisar- neq isumannaarniarlugu aammalu qallunaat assuarnaatsumik Tunu- m* ujaaseqataasarnissaat qular- naarniarluni qanoq iliuuseqassa- maarnersoq, maannakkummi ilisi- jnaneqalermat umiarsuaq nakkutil- '"ssut BESKYTTEREN Tunuliar- snnasoq Lynx-helikopterini qimal- Taamaalilluni illersornissamut m>nisterip asissortutut ippaa umi- aysuit nakkutilliissutit innuttaasu- "Ilc sullissisarnerat, saaffigineqar- nssaatitaanermik taaneqartartoq s>ornatigullu mikinngitsumik pi- ngaartinneqartarsimagaluartoq, P'ssutaarpiartorlu naalakkersui- Jlermik suliaqartut arlallit isumaqa- ersimammata umiarsuit nakkutil- liissutit allaat illersornissamut a- ningaasaliissutigineqartartut sin- nerlugit nalilinnik nutarterneqarta- riaqartut. Illersornissamut ministeri nan- gilluni oqarpoq: — Kalaallit Nu- naanni nakorsaaneq nunaqarfinni napparsimasunik ikiorsiisartussaa- voq, taamaaliortoqartariaqalersil- lugulu timmisartunik helikopteri- nilluunniit Grønlandsflymiit attar- torsinnaalluni. Sakkutuulli imarsi- ortut helikopterii napparsimasunik ikiorsiisoqartariaqalersillugu ilaanneeriarlutik atorneqartarsi- mapput amerlanertigut Grøn- landsfly pisinnaanngeriaraangat napparsimasorlu perululluinnarsi- magaangat. Sakkutuut imarsiortut Kalaallit Nunaata imartaani annaassiniar- tartussapput, ilaanneeriarlutillu si- nerissami taamaaliortarlutik. An- naassiniarnerni umiarsuit, timmi- sartut helikopterillu Kalaallit Nu- naanni sakkutooqarfiup pissarsia- risinnaasai atorneqartarput, ilaan- "Unamik piginnittuussuseq: Namminersulernissa- mut aqqutissaq Nunamik piginnittuussutsimut tunngasut Savalimmiormiut novemberip arfineq-pingajuanni laStingimut qinersinissaanni ilanngunneqartussaapput Qallunaat naalakkersuisuisa Ka- aallit Nunaata nunataanik pigin- ^‘ttuussusiat Siumup ataatsimeer- nartuinit piinnarani immaqali j an>nia Kalaallit Nunaata inatsisar- u,nit isumaqatiginninniutigeqqik- nntaneqartussaavoq. Savalimmiormiut maannakkut 4lnersinissaminnut qineqqusaaler- erminnut atatillugu tamanna uki- rmanna siusinnerusukkulli piu- asarereerpaat. Taamaalu naala- saaffeqatigiinnermi ikinnerussute- ^atut marluusut — Kalaallit Nu- aata Savalimmiullu — aaqqissu- ssineq ullumikkut atuuttoq naam- maginngilaat. Savalimmiormiut piumasaat mi- ’steriunerup Poul Schluterip iti- Sartitsissutigereerpaa, soorlumi arnma ministeriunerusimasup An- er Jørgensenjp kalaallit piumasaat aumini itigartitsissutiginikuugaa. A.|.aYaI*mm>ormiut lagmandiat 1 Dam AG-ip aasaq manna ta- anna pjiingu jsumaanik paasini- v>gisimavaa, taannalu taamanik- kut oqarpoq Savalimmiut 1948-imi namminersornerulermata nunamik piginnittuussutsip namminersorne- rullutik oqartussanut tunniunneqa- rani naalagaaffeqatigiinni Oqar- tussanut tunniunneqarnera »na- laatsornerinnaasoq«, tiguneqar- tussaasimasorlu isumaqatigiinni- aqqereernikkut. — Apeqqut 1970-imi saqqummi- uteqqissimasinnaagaluarparput, Atli Dam oqarpoq, isumaqarnerar- porlu ullumikkut aaqqissuussineq atorsinnaanngitsoq. Isumaqarne- rarporlu isumaqatigiissusiortoqar- sinnaagaluartoq aaliangiisarneq Kalaallit Nunaannut Savalimmiu- nullu tunniunneqarsinnaasunngor- tillugu. — Taamaaliortoqarsinnaa- galuarporlu naalagaaffeqatigiissut tamarmik pitsaanerpaanik angusa- qarsinnaasunngortillugit. Taa- maassanngippammi tamanna nam- minersulivinnissamut aqqutissat pitsaanersarissavaat, socialdemok- ratit lagmanderisimasaat Atli Dam oqarpoq. neeriarlutillu aamma Grønlandsfly peqataasarpoq, akissummi ilaati- gut taama allassimasoqarpoq. Suliassat allat Naak illersornissamut ministerip akissummi aallaqqaataani nappar- simasunik assartuisarneq sakkuto- oqarfiup suliassaanut ilaannginne- raraluarlugu taamaattoq aamma oqarpoq, »aalisarnermilli nakkutil- liisoqarfik Kalaallit Nunaanni suli- assanik allanittaaq suliaqarsinnaa- titaavoq«, oqaatigaalugu Kalaallit Nunaanni Sakkutooqarfik »ukiu- mut agguaqatigiissillugu atugassin- neqartarpoq umiarsuarnik nakku- nerit ilimagisamit ajornakusoorne- rusimanerat, pissusissallu malillu- git sivisuumik ingerlareernikkut sa- naneqarfigisimasaminnut misissor- tikkiartorsimanerat. — Pissutsilli assigiinngitsutigut ikiorsiiviginiale- reerpavut, ministeri oqarpoq, o- qaatigaalugu BESKYTTEREN-ip saniatigut umiarsuataaq nakkutilli- issut INGOLF Kalaallit Nunaata i- martaaniittoq (Kitaani). — IN- GOLF helikoptereqarpoq, piler- saarutigineqarpoq BESKYTTE- REN novemberip naalerani heli- koptereqalissasoq, Hans Engeli naggasiivoq. Tapersiisoqanngilaq Ministerip akissummini Grøn- landsflyp napparsimasunik an- naassiniartarnera innersuussuti- gaa. AG-lli paasisai malillugit Grønlandsfly annaassiniartarto- qarfiup naalagaaffimmut suliassa- raluinik suliarinnittariaqartareersi- mavoq. Grønlanadsfly qinnuteqaateqar- simagaluarpoq sulisumi annaassi- niarnermut ilinniartinneqarnis- saannut tapersiivigeqquuni aam- malu annassiniutaatimi aserfalla- j aallisarnissaannut tapersiivigeq- qulluni. Tamannali pisortanit iti- gartitsissutigineqarsimavoq. Taamaattumik timmisartortitse- qatigiit siulersuisui aalajangersi- mapput annaassiniarnermut ator- tunik amerlanngitsuinnarnik peqa- rumallutik — naak akerliugaluar- lutik, tassami annaassiniartussaati- taaneq naalagaaffiup isumagisas- sarimmagu, taamalu umiarsuit nakkutilliissutit suliassaralugu. BESKYTTEREN-ip Lynxeqara- ni Tunuliarsimaneranut tunngatil- lugu ministeri oqarpoq, tamatu- munnga peqqutaasoq iluarsaassi- tilliissutinik 1-2-nik helikopterilin- nik, umiarsuaaqqat nakkutilliissu- tit 2-3 timmisartorlu nakkutilliissut ataaseq«, oqaatigaalu aningaasa- nik akuersisartunut 1979-imi qin- nuteqaammi helikopterit suli ataat- simik ilaneqarnissaat qinnutigine- qarsimasoq »immikkummi illuin- nartunik pisoqaratarsinnaammat tassa umiarsuit nakkutilliissutit Ka- laallit Nunaata eqqaaniittut marluk ataasiinnarmik helikopterissaqa- lersinnaallutik«. Naqqiut AG nr. 42-imi Otto Sandgreenip 70- iliineranut tunngatillugu allaatigi- sami kisitsit ataaseq allannerliorsi- magatsigu utoqqatsissutigaarput. Allakkaluarpugut Otto Sandgreen Thulimiisimasoq 1946-imut, eq- qortorli imaappoq: 1944-imut. Appa-konto Der er skrevet bøger om yo-yo, og der er oprettet yo-yo klubber verden over. Der afholdes konkurrencer og opvis- ninger, hvor alle yo-yoens muligheder vises og udvikles. Når du opretter en Appa-konto, kommer du også med i en slags klub: klubben af unge fornuftige mennesker, der gen- nem en Appa-konto lærer sig noget om penge og økonomi. Vi glæder os til at se dig i Grønlandsbanken eller nærmeste KGH-kontorfra mandag den 29. oktober. i Grønlandsbanken AJUAGAGDUUT1T NR. 44 1984 11

x

Atuagagdliutit

Beinleiðis leinki

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.