Atuagagdliutit - 23.07.1986, Side 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 30 1986
G RØN LAN DSPOSTEN
Saarullilerngusaanneq
J.F. Kangerlunni bundgarnersornerup inerteqqutaanissaanik,
naleqquttumik kinguaassiorneranullu aseruutaanngitsumik saarul-
liit iluaqutigineqarnissaannik nalunaaruteqarneq assorsuaq aalas-
saataavoq aalisartut akornanni. Nalunaarut suliarineqarsimasorooq
Inuutissarsiornikkut Qullersaqarfiup KNAPK-llu isumaqatigiinnera-
tigut, sunniuppoq qaartartutut nallersiisamik qaartussiatut.
KNAPK-ip siulittaasuata tullia Peter Davidsen, Qassimiut, assut
ajuusaarnerarpoq siulittaasoq tamatumani kisermaassilluni iliorsi-
mammat, bestyrelsimut ilaasortaqatini sinerissamilu immikkoorto-
qarfiit saneqqutiinnarlugit. Inerteqqut taavaa aalisartut akissarsior-
fiannik arsaarinninniarnertut, piumasaraalu tamanna piaarnerpaa-
mik oqallisigeqqinneqassasoq, inerteqqut pinnagu allatulli aalia-
ngersaasoqarniassammat.
Aammattaaq IA piumasaqarpoq inerteqqut naalakkersuisut oqal-
lisigeqqissagat. Aaliangersagaq lA-p tuaviuussaanerarpaa, aalisar-
tunik pingaartumillu aalisartuaqqanik annertoqisumik eqquisutut.
Taakkumi aningaasarsiornerat pitsaanngereeqaaq saarullinniarne-
rup ajutoorluinnarnerata kingornagut, inerteqqullu assut sunniute-
qapilussaaq nunami suliffissaqarniarnermut. lA-p piumasaraa aali-
sarnermi inatsisip allanngortinneqarnissaa, inatsisartut udvalgii sa-
neqqutiinnarlugit naalakkersuisut tamakkuninnga kisimiillutik aalia-
ngiisarunnaarsillugit. IA aamma nalunaarpoq saarulleqannginnera
kalaallit aalisartut pisuussutiginngikkaat, tamatumunngali ilaatigut
pisuusoq takornartat aalisartuisa piniapilunnerat.
KNAPK-lli siulitaasua Nikolaj Heinrich imminerminut pasilliutinik
tunuartitsivoq oqarluni tamakku tunngavissaqanngilluinnartut. Si-
ulittaasup tullia lokaaleqarfiillu atassuteqarfigisimanerarpai aalia-
ngiisoqartinnagu. Nalunaarporlu bundgarnersornerup tamarmi
unitsinniagaanera pakkersimagini kangerlunni piniarneq kisimi taa-
maalilluni eqqugaasimalluni.
Saarullilerngussaanneq tamaanga killippoq uku allanneqarmata.
Maanna apeqqutaalerpoq paasissallugu suna tamatumani silatu-
saarnerunersoq. Kangerlunni bundgarnersorneq aalisartunut ani-
ngaasarsiornerannullu kiisalu nunami suliffissaqarniarnermut ima
pingaaruteqartigaa pinngitsoorani aallarteqqittariaqarluni? Ima-
luunniit inerteqqut ataannassanerpa, taamalu saarulleerarpassuit
suli suffisinnaalinngitsut maangaannartussaagaluit annaanneqarlu-
tik? Taakkuuniaraluarpummi ukiuni tullerni saarulleqaleqqinnissa-
nik isumannaallisaasussat.
IA eqqartuivoq takornartat piniapilunnerannik. Uagulli taak-
kunannga pitsaanerunerluta orniginngikkutsiguluunniit nam-
mineq aalisagaatitta illersornissaat? Uffaliuna tunuarsimaarsi-
manata silarsuarmioqativut oqaluttuutissallugit piniagassatta-
matigut illersortarsimagivut!
issa-
I
Torskekrig
J.F. Forbudet mod fjordfiskeri med bundgarn, der sigter på hen-
sigtsmæssig og biologisk forsvarlig udnyttelse af torskebestanden,
har skabt et vældigt røre blandt fiskere. Bekendtgørelsen, som efter
pressemeddelsen skulle være udarbejdet i enighed mellem KNAPK
og Landsstyreområdet for Fiskeri og Industri, har ligefrem virket
som en tidsindstillet bombe.
KNAPKs næstformand Peter Davidsen, Qassimiut, beklager
stærkt, at formanden i denne sag har handlet egenhændigt, uden
om sin bestyrelse og lokalafdelingerne. Han kalder forbudet som et
forsøg på at tage brødet ud af munden på fiskerne, og han kræver,
at sagen bliver taget op igen så hurtigt som muligt, så man finder
frem til andre bestemmelser end netop et forbud.
Også IA forlanger, at landsstyret tager forbudet op til nyvurde-
ring. IA kalder bekendtgørelsen som et hastværk, der vil ramme fi-
skerne, og især småfiskerne, urimeligt hårdt. Deres økonomi er jo
meget stramt efter det fejlslagne torskefiskeri, og forbudet vil bety-
de meget for beskæftigelsen på land. IA ønsker ændring i fiskerilo-
ven, så man i fremtiden undgår, at landsstyremændene i den slags
sager handler egenmægtigt uden om landstingets erhvervsudvalg.
Desuden hævder IA, at det ikke er de grønlandske fiskeres skyld, at
torsken er udeblivet. Årsagen er bl.a. at finde i de udenlandske fi-
skeres rovdrift.
Men KNAPK-formanden Nikolaj Heinrich tilbageviser beskyld-
ningerne, og siger, at de er ganske ubegrundede. Han har kontaktet
så vel næstformanden som lokalafdelingerne, inden beslutningen
blev truffet. Og det var hans skyld, at kun fjordfiskeriet blev berørt
i stedet for hele bundgarnsfiskeriet.
Så vidt er man kommet i torskekrigen, da dette skrives. Nu er det
et spørgsmål at finde ud af, hvad der er fornuftigst i denne sag. Be-
tyder fjordfiskeriet så meget for fiskernes vaklende økonomi og for
beskæftigelsen på land, at det absolut må frigives igen? Eller skal
man opretholde forbudet, så man undgår spild af masser endnu ikke
gydemodne småtorsk? Det er jo dem, der gerne skulle sikre, at be-
standen genopbygges i de nærmeste år.
IA taler om de fremmede fiskeres rovdrift. Men er vi bedre
end dem, når vi ikke engang gider at beskytte vor egen torske-
bestand? Vi har ellers ikke været tilbageholdne til at gøre om-
verdenen opmærksom på, at vi altid har beskyttet fangstdyre-
ne!
t be-
I
Isumaliutersuut- Kronik
Aalisarneq
sammilaarlugu
Allattoq: Peter Christensen, Nuuk
AAP-p siulittaasua Jens Kreutzmann 16. juli
radioaviisikkut ilaatigut oqaaseqarpoq avataasiutinik
pisaartorneq kalaallit neqitsiullugit ingerlanneqartoq.
Tassa avataanit aningaasalersorneqarluni
Pineqartoq Ole Basse Mortensen u-
kiorpassuit nunatsinni aalisarner-
mik ingerlatsisimavoq ilaatigut ka-
laallinik inuttaqartarluni.
Ukiuni kingulliunerusuni nunat-
sinni aalisarneq ineriartortinneqar-
simavoq sukkasuumik — pingaar-
tumik angallatit tungaatigut aali-
sakkallu pisarineqarsinnaasut ikili-
artortinneqarlutik.
Ole Basse Mortensen-ip nunat-
sinni aalisarneq ullumikkut ingerla-
taa iluatinnaateqanngitsuunngilaq.
Kalaallit peqatigalugit aalisarner-
mik ingerlatsivoq kalaallit avataa-
siorluni aalisarnermik ilinniartiiti-
galugit aamma nunami suliffissa-
qartitsilluni.
Jens Kreutzmann-ip oqaatigaa
ullumikkut kalaallit neqitariinnar-
neqarmata, oqaaserlumi taannar-
piaq ukiuni makkunani tusakula-
lersimavarput aalisarneq eqqarsaa-
tigalugu. Jens Kreutzmann-imullu
apequtigiuminarpoq avataasiorlu-
ni aalisarneq qanoq ilillugu nutar-
teriffiginiarneraa kalaallit nammi-
nerisaminnik aalisariutitaartorlu-
tik neqitariinnarneqarunnaarlutik.
Tamanna qaqugu pissava?
Namminersornerulluni ingerlat-
sineq pilermat oqaatigineqartuar-
poq kalaallit qallunaat suliaannik
tigusiartuaartinneqassasut. Nuna-
mi sanaartorneq sulinerlu naam-
magittaalliuutigineqartaraluariar-
luni nipangiutiinnarneqartutut ip-
poq aalisarnermullu nuutsinneqar-
luni. Naammaginartumik suliniu-
teqassagaanni imaani nunamilu as-
sigiimmik pissutsit ineriartortinne-
qarlutik ingerlanneqartariaqarput.
Katinngat aliasuttarpa?
Ukiut kingulliit sumiluunniit peqa-
tigiiffiit katinngateqarneq atortar-
simavaat ataatsimiinnerminni ima-
luunniit arlaatigut nalliuttorsiua-
Iaartillutik malunnartitsiniaraa-
ngamik.
Taamatut atuisarnerat nuanner-
suuvoq aammalu qularnanngitsu-
mik ataasiussuseqartitsinermik
misigisitsisarluni.
Kisiannili suna arlaatigut alia-
nartoq pisimappat eqqaaniaaso-
qarnermi imaluunniit ilisinermi ar-
laleriarlunga takusarpara katin-
ngat atorneqartillugu qalersamik
qernertumik nuuatigut ikkussiffigi-
neqarsimasoq. Tamannali katin-
ngateqartarnerup erfalasoqartar-
All. Lars Pele Bert helsen
Villads Villadsenip AG nr. 20/86-
imi allagaa taperserlugu inuup al-
lap suliaanik, inuttaa apereqqaar-
nagu saqqummiussisarneq uparu-
arniarpara.
1970-ikkut ingerlalerneranni
»Kajitsiaallu« aliikkusersuisarluta
»Taamani arnanut qinertaleqqaar-
lunga«, ataasiarnangalu Qasigi-
annguani atortarsimavara, maanna
Ujaqqat aatsitassat radiukkut oqa-
luuserineqartalerput. Aammattaaq
oqaatigineqarpoq Maniitsup kom-
muniani Kangerlussuup ilaani
»Sarfartuumi« taamaattumik pe-
qartoq. Kisianni Kangerlussuarmi
taama atilimmik naluvugut. Ka-
ngerlussuulli qeqqani ippoq ka-
ngerluk qinngukitsoq tamangajam-
mi tinuttartoq kuussuaqartorlu
»Sarfartumik« atilimmik, Sarfar-
tuujunngitsoq kisianni Sarfartoq.
Kuussuaqarpoq soorunami sar-
fartoqisumik, isumaqarpungalu
nerullu malittarisassaannik unioq-
qutitsineruvoq!
Peqatigiiffiit katinngateqarsi-
naasut nalusanngilaat malittarisas-
saminni allassimammat tunngaviu-
soq najoqqutaralugu katinngat ali-
asuuteqarsinnaanngitsoq, tigum-
minnittuili atuisullu kisimik!
Ataguli katinngat isumaviatigut
eqqarsaasersorfigilaariartigu.
Katinngat siullermik inunnut aa-
liangersimasumik ataatsimoorus-
saqartut, soorlu ingerlanniakkap
soqutigisaqaqatigiillutik ingerlan-
niarnerani, peqatigiiffittut katuf-
fittulluunniit atortarpaat siunerta-
risartik kusanartoq tunaariniarlu-
nipilersortartut Qasigiannguarmi-
ut imminnut »Asuki«-mik taasima-
sut, cassettebåndiliaminni ilan-
ngussimallugu tusarneqarluaatigi-
lerpaat, asulu allamik taalliortuler-
simagillugu.
Taamatut allat suliaannik tigu-
siinnarluni »taalliortunngornis-
saq« pisariinnerussagaluaqaarmi,
ileqquliuteqqunanngeqaarli.
taanna kuussua ateqaatiginngik-
kaa, immaqali qutsissumi imarto-
raminersuaq qaannat marlunngor-
lugit ikaartarfia sarfaqartarmat
puttallaasulimmik, immaqa taanna
ateqaatigineqartoq?
Aasiit taaguineq kusanaatsoq
(taaguutivianit allanngorlugu) pigi-
niunnialerunarmassuk taama alla-
laarpunga, pingaartilluinnarakku
nunat aqqi qangarsuarli aqqi al-
lanngortinnissaat inniminartutut i-
sigigakku.
Lars Olsen, Kangaamiut.
gu, taamaatumillu iluminni arlaati-
gut nuannersuni nalliuttorsiualaar-
nernilu. Ilaatigummi nalliuttuni a-
tortarpaat, taamaasillutik nuan-
naarnertik persuarsiornertillu ta-
kutinniartarlugu. Tamannalu isu-
maatortuartariaqarpoq. Aammalu
alianartumik pisoqarpat, soorlu to-
qusoqarsimatillugu imaluunniit eq-
qaaniaasoqartillugu aamma kater-
suunnermi qitiusarluni!
Tamanna isuma atortigu, atui-
sartugut nalunnginnatsigu katin-
ngat isumalluarnermik neriunner-
millu isumaqartillugu atortaripput!
Taamaattoq sukkulluunniit katin-
ngat aliasuuteqartinnagu!
Taama katinngatinut atuisartuu-
sunut ataqqinnillunga inuulluaq-
qusivunga.
Jaaku K.L. Fly, Nuuk.
Hempel skibsmaling
Forhandler:
Nuuk farvelager ApS
Industrivej 9 . Box 295
3900 Nuuk . Telefon 2 33 96
BILUDLEJNING
Hjem
til Danmark..?
- så kan vi tilbyde udlejning af
næsten alle bilmærker til yderst
fordelagtige priser. F.eks. Ford.
Mazda, VW, Opel, BMW, Fiat,
Toyota m.fl.
Vi leverer gerne bilen i Billund.
HORSENS
Tlf 05-61 07 77
Aften: 05-62 12 02
tøJAGAGDLIUTIT
Ilaanni pinniitsumik....
»Taamani arnanut
qinertaleqqaarlunga«
Nunat aqqi allanngomagit