Atuagagdliutit - 03.09.1986, Qupperneq 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 36 1986
Oqallinneq • Debat
Unioqqutitsisunut iluasiffik
J.F. Pinerlunnermik inatsisit silarsuarmi nutaaliaanersaat
maanna ukiut 25-it sinnerlugit pioreerpoq sulilu atorluaqa-
luni. Kalaallit Nunaat iluasiffissuuvoq inatsisinik unioqqu-
titsisunut. Pinerluutit imaannaanngeqisut soorlu pinngit-
saaliinerit meeqqallu arneriffigalugit kanngunartuliornerit
suli tassa pillaateqartitaasaraat akiliisitaanermik imaluun-
niit pinngitsaalisaalluni ilinniartitaanermik. Oqartoqartar-
pormi tamakku nunatsinni sutorsuaq isigineqanngitsut.
Pinerlunnermik inatsisiliortut paasisimavaanngooq ki-
nguaassiutinut tungaasunik kalaallit isiginnittaasiat qallu-
naat paasinnittaasiannit allaanerujussuusoq, pinerlunner-
millu inatsit suliarineqarsimavoq kalaallit ileqqutoqaat suli
puttanneqartut najoqqutaralugit.
Pinerlunnermik inatsipput ima qasungatigaaq allaat in-
atsisinik unioqqutitsinissamut kaammattuisutut illuni,
paasinerlu ajornanngilaq pinerlunnerit ukiuni kingullerni
assut amiilaarnarsisimammata. Nunami allamiut pinerlut-
tulersaarutaat ukiuni makkunani inuusuttortatsinnut aliik-
kutarisitavut supalaarpat nunatsinni ulluinnarni nalaattak-
kanut sanilliullugit. Eqqaariartigumi uissuummisitsiniu-
tinnguaq manna. Nillataartitsivik mapperneqariarmat inu-
up niaqua aaginnarsuaq nakkaratarpoq!
Ullumikkut nunatsinni inoqarpoq annilaangajuartunik
pinerliinianit misigisapilutik qalleqqinneqassanasoralugit,
pissutigalugu pinerlunnermik inatsisip silarsuarmi nutaali-
aanerpaap toqqissisimajunnaartitsinera!
Pinerlunnermik inatsisit tungaasigut qanoq sivisutigisu-
mik Kalaallit Nunaat isigineqassanerpa paaqqinniffittut in-
uiannguanut nungulersunut tamatigullu asattuuttariaqar-
tunut?
Sooq politikerifta isiginnaaginnarpaat pinerlunnermik
jnatsipput quianaannartumik saamasoq? Utaqqiluule-
qaluta maanna angusimavarput aaliangiisinnaatitaa-
neq. Sooq pissaaneqalernerput tamanna atussanngi-
larput pinerlunnermik inatsisit qasunganiarpallaarner-
saasa peerneqarnissaannut?
11 lll\
I
Slaraffenland for lovbrydere
J.F. Verdens mest moderne kriminallov har nu mere end
25 år på bagen og stadig velfungerende. Grønland er et sla-
raffenland for lovbrydere. Alvorlige forbrydelser som vold-
tægt og seksuelt misbrug af børn ordnes immervæk med
bøde eller med tvangsuddannelse. Den slags tager man jo
ikke så højtideligt i Grønland, siger man. Fædrene til krimi-
nalloven har fundet ud af, at grønlænderne har en hel an-
den seksual moral end danskerne, og den grønlandske kri-
minallov bygger netop på gamle hævdvundne sædvaner.
Vor kriminallov er så mild, at den næsten opmuntrer til
lovovertrædelser, og man forstår godt, at forbrydelserne i
de senere år har fået en meget grov og uhyggelig karakter.
Udenlandske krimi'er, som den grønlandske ungdom i dis-
se år bliver spist af med, kan pakke sammen, når det gæl-
der den grønlandske virkelighed. Hvad siger man til en lille
rask overraskelse som denne: Man åbner for et køleskab
og fluks triller et blodigt menneskehoved ud!
Der er mennesker i dagens Grønland, som gåri konstant
angst for gentagelser af forbrydelser, de har været udsat
for, fordi de føler deres sikkerhed truet på grund afjordens
mest moderne kriminallov!
Hvorlænge skal man i kriminallovmæssigt henseende
betragte Grønland som et reservat for en uddøende stam-
me, hvis oprindelige befolkning skal beskyttes på alle muli-
ge måder?
Hvorfor reagerer vore politikere ikke imod den lat-
terlig milde kriminallov? Nu har vi langt om længe op-
nået den eftertragtede bestemmelsesret. Hvorfor bru-
ger vi ikke vores magt til at fjerne de værste uhyrlighe-
der, der er nedfældet i kriminalloven?
I
Qeqertarsuarmi KNI-p pilersui
nera naammaginanngeqisoq!
All.: Vera Mølgaard, Qeqertarsuaq
Qeqertarsuarmi pisiniartartoqatikka sinnerlugit imatut
allagaqarpunga, tassa pisiassat tungaasigut Qeqertarsu-
armi KNI-p pilersuinera nunaqarfinnilluunniit ajorne-
rugunarmat
Januarip qaammataani Qeqertar-
suarmi KNI nutaarsuarmik pisini-
arfittaarpoq, taamanilu atoqqaar-
tinneqarami neriorsuisoqarsima-
voq pisiassanik pilersuineq pit-
saawnerulerumaartoq, nutaamik
pisiniarfittaarnerup kingunerisaa-
nik.
Kisiannili tamanna eqquutinne-
qanngilluinnarpoq, pisiassalunne-
ruleriaannarpugummi!
Amerlanertigummi pisiassat
qaangiuttoornikuupput, pingaar-
tumik qerisut! Isumagissaarluni
KNI-p pisiniarfianut (kioskiusaa-
nut) pisiniarluni iseraanni, pisiari-
niakkat tamatigut nungussimasa-
raat, tamannalu pillugu pisiniartit-
sisunut kamalersaraagut. Naak na-
lunngikkaluarlugu pisiniartitsisut
tamatumunnga pisuunngitsut, kisi-
annili pilersuinermut pisussaatitaa-
sut akisussaassutsiminnik sumigin-
naasimanerat tamatuminnga piler-
sitsisartut.
Nerisassaannaalli eqqaanianngi-
lakka aammali atisat atortunullu
tunngasut taakkartorniarpakka!
Assersuutigalugu atortunut
tunngasut taasinnaavakka: Issaq a-
tortussannik pisiniarlunga isengra-
miliarpunga. Iserama aperivunga
taakku taakkulu pigineraat, eqqus-
simasoqanngeriaramilli aqagumut
pisiniartitsisut utaqqeqquaannga.
Aatsaalli ullut tallimassaanni nam-
mineerlunga quersuarmut takusaa-
vunga, pisiariniakkamali ilaat keer-
miaaseerlutik nungussimapput!
Nungussimariarmatalu . quersuup
ittua naammagittaallioarfigaara,
erngerlunilu illoqarfimmut allamut
piniuppaanga. Tamanna Qeqertar-
suarmi KNI-mut pisiniartartuusu-
gut akuersaaginnarsinnaanerpar-
put?
Illoqarfiit allat isumalluutigiin-
nassanerpagut? Allaammi ima i-
ngasatsigaat umiarsuaq suli aal-
lanngitsoq pisiassat ilaat nungora-
lersarput. Aali aasarisseruttortoq,
qanorli ukioru! Pisiniartartoqati-
maana tamanna iluariinnarneraat,
imaluunniit nipangiusimaannarne-
raat?
Naggataatigullu eqqaarusuppa-
ra Qeqertarsuarmi KNi-p pisiniar-
fia namminersortup pisiniarfiutaa-
nik ajornerummat!!!
A kissut
All.: Otto Steenholdt, Nuuk
Qinersisartutut imminut taasup G. Tobiassen-ip AG nr.
28-mi uannik uparuaanera ima akilaarlara:
Naluara kinaanersutit arnaanersu-
tit angutaanersutilluunniit — aam-
mami tamanna apeqqutaanngilaq!
Inuulluaqqussut suunaanersoq (u-
anga nalunngisara) AG-mi atuartut
immaqa sunaanersoq »ersarissu-
mik paatsuugassaanngitsumfllu«
erseqqissartariaqarsimagaluarpat.
Atagu, illit allakkat nammineq atu-
ariaruk, taava inassutiga paasissa-
vat!
Utoqqatserpunga ilinniartitsisup
ilinniartitaminut — kalaallisut al-
lalluartaleqqullugit inassutigisarta-
gaa — ilinnut atorakku!
Nalunngilat uanga ilamalu naa-
lagaaffeqatigiinneq pingaartikkip-
put — tassaluuna uagut namminer-
sornerutitaalersimasugut qallunaat
inatsisimikkut tunngaviata (grund-
lov) allaat allannguallatsinneqarne-
ratigut. Ilaa, nuanneq, qujanarlu!
Kikkulluunniit ajunngisaartit
aamma inuuinni pilluaqquneqar-
tarput, tassaluuna qallunaat inatsi-
sitaarfiat, grundlovip inuuia,
landsstyrep siulittaasuata »puigor-
magu« uanga eqqaasitsissutigiiti-
galugu oqaluttarfiit nunatsinniittut
pingaarnersaannit inuuissiortoq
pilluaqqusimagiga — sunaaffa il-
linnguaq pakatsisillutit!
Suli ilinniartitsisutut oqalaarlan-
ga;-inuit amii pioreersut allanngor-
tinneqarsinnaanngillat. Naak a-
merlugit ullup ingerlanerani kusa-
narsarneqartalerluartut!
Naalagaaffeqatigiinnerup inui
immikkoortitaalertarput nalliut-
torsiorneranniluunniit pilluaqqu-
sarsimagaanni!
Inuit savarsuarnut savanngua-
nullu assersuunneqartarneri uppe-
risap paasisitsiniutaaniipput, tusar-
lugit paasinartut, nuannersullu.
Tamakku nunamiorpaluttunngor-
tinneqaraangamik allaat upperisa-
mik mitallernertut isikkoqalérsar-
put.
Naggataagut oqaatigiinnarlara
nunarput aamma taamaattumik ul-
lorsiorfeqalersimammat — ullortu-
nermi — uangalu inuulluaqqussutit
ulloq taanna tigusakka — matu-
muunakkut ilinnut suli qaamasu-
mik ameqalersinnaanngitsumut i-
ngerlateqqippakka — tamannami
illit peqqaartussatut utaqqissaguk-
ku inuulluaqqussutit tigunngisaan-
nassagakkit. Qujanaq, tusarnaar-
tarsimagatsigut — tamannami A-
tassummut siuariarneruvoq anner-
tooq.
Tiidalik, ersissanngilatit
Radiukkut aallakaatitassiani na-
ngeqattaartuni Kikkut siuleraakka
qulequtsiullugu aallakaatitani kuk-
kuneq uparuakkat ajunngitsumik
naqqippat, qujanarlu malinnaallu-
arsimagavit. Tak. AG nr. 28, 1986
qupp. 12: Kikkut siuleraakka.
Ersissanngilatilli, naqiterneqar-
nerini taamatut kukkuneqaru-
maarnerinik, allassimanerinimi illit
naqqiinittut allassimassaaq.
Aallakaatitassiat malittarisima-
gakkit malugiunnarsimavat ilaan-
naralaanngui taamaallaat pappia-
ramik allassimaffiannik atuaaffiu-
sartut, tamaasami taamaliussaga-
luarutsigik piffissarujussuarmik a-
tuiffigissagaluaratsigik pappiarat
amerlaqimmata, taammaattumik
amerlanerit eqqaamasarsorneq a-
torlugu immiuppavut.
Hans Holm.
Naturgrund
Silkeborg sælges
1024 m2 byggeklar beplantet vil-
lagrund på blindvej i søområdet
Hvinningdal sælges af Tage Lau
(tidl. Qaqortoq) P. Mønsteds
alle 25, 8270 Højbjerg
('06) 27 26 65 prisidé 300.000,-.
KRYOLITSELSKABET ØRESUND
A/S
KØBENHAVN