Atuagagdliutit - 10.12.1986, Side 21

NR. 50 1986
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
21
sorissaasup pisuup ernera, Kristian
Bratborg, taassumap puigunngilaa
Jens Piitaq kinarpiaanersoq. Jens
Piitap pisaavi piinnarlugit nukap-
piaqqat naalagaaniartaraluartul-
luunniit naalagarsiorfigilermassuk
taassumap quiagiuaannarpaa. Or-
piliaq peerneqarpoq, inersimasullu
inimut allamut kaffisuukkiartorlu-
tillu oqaloqatigiikkiartorput.
Meeqqat inersuarmi pinnguartut
Jens Piitaq sakkutuutut atisalik
naalagarsiorfigigaluttuinnarpaat.
Taamaallunili Kristian Bratborgip
soqutigitsaappasilluni ornissinnar-
lugu nasaa nusuinnavillugu peer-
sinnarlugu nammineq ativaa. — A-
tulaarlara, oqarpoq nasarlu mital-
lerpasissumik iliorluni uertillugu a-
tillugu. Jens Piitaq ilimasupiluler-
soq qanoq iliussalluni nalulerpoq.
Paasivaa nasaarukkami ajutoor-
tussanngorluni, pannani amugalu-
arpaa Kristiaalli taanna sakkortuu-
mik nusuppaa arpalerlunilu, suli
nillialluni panaq nerriviup niulua-
nut anarruterujusuarpaa, napillu-
gu. Jens Piitarlu qissaserpoq.
Maanna nuannaarutai tamarmik
peerupput. Kristiaallu paasigamiuk
ingasappallaartumik iliorluni ka-
malerluni nasaq atukkani piipiloor-
paa natermullu igerujussuarlugu,
sinaa qupillugu.
— Sorpajukasiinuku, mitallerlu-
ni oqarpoq.
Jens Piitaq misigaaq soorlumi
uummatini unilersoq. Uisorissana-
niluunniit teqeqqumukarpoq tassa-
nilu uninngaqqissaalerluni. Nalu-
nanngilarli amerlanerpaat naakki-
giimmeraat niviarsiaqqallu ilaat a-
joqimut oqariartorumagaluarpoq.
— Sussa, nipaatsumik isussup-
poq aappaatigut imminut kakkagi-
laanngitsoorani, soorlumi aat-
saannguummat nuannaarsimane-
rata inersimasunnguallatsissima-
gaa.
Kingunitsianngua saffiuukkut
ernerata ornippaa. Inussiarnerpa-
lulluni — isigaa, sulili oqarani.
Taamaallunilu oqarpoq:
tik ingipput. Nerisassaat pisoorsuit
unnuk manna nerisartagaannut na-
leqqiullugit soorpianngikkaluar-
put, meeqqalli alutorsaqaat ulluin-
narni pisarnerminnit allaanerusu-
nik nerigamik, tassa puulukimi-
ninnguamik siatamik sikunillu ki-
nguleqqiuserlutik. Nerisassat taa-
maattut akissaqartikkumallugit
Viiliaani ileqqaarsimaqaaq, nuan-
naaqaarlu juullisiortarnertik suli
nuannersiartormat, tassami meerai
allilersut juullip suussusianik aat-
saat paasinnillualeruttorput, An-
naassisunnguullu inuuvia nammin-
neq inuuvissiortarnerminnik allaa-
neroqisoq mianerisorujussuan-
ngorsimavaat.
Suli nerrivimmit nikuinngitsut
taqqama iserterpaluttoqarpoq. Vii-
liaanikkut meeqqanilu imminnut
qiviaqattaarput, tassami qaqutigu-
innaq pulaarteqartarput, unnullu
manna ilaqutariit ullorimmassuk
pulaarteqarnissaat suli ilimanan-
nginneruvoq.
Taava matu sakkukitsunngua-
mik kasuttualaarneqarpoq.
»Takoriaruk!« Viiliaanip panni
oqarfigaa.
Pania nikuikkami igaffimmut
tarrisimatsiarluni nuivoq oqarluni-
lu:
»Meeraq qamaniippoq«.
Viiliaani nikuippoq, matulu am-
marpaa.
Torsuusamiippoq meeraq ilisari-
simanngisaa atisarluttoq qiiarpase-
qigami naakkinartumik isikkoqa-
lersimasoq. Viiliaanip tupigusup-
palulluni nakkutileraani meeraq o-
qalulerpoq:
»Iserfissaarullungaana qiianer-
mit kaannermillu sapilerama il-
lunnguarsi takoriarakku ittuu pi-
unnaarlugu uunnassilaarumagalu-
— Kristiaat meerapalaarsuuga-
mi.
Jens Piitaq akinngilaq.
— Uanga atuagaaqqamik assili-
artalimmik tunisippunga. Paarlaa-
tissaagut? aappaa oqaqqippoq, eq-
qarsaatigigunarlugu angummi pa-
naq aaqqissinnaassagaa.
Jens Piitaq annilaarpoq.
— Kisiannimi nalunngilat asero-
reersoq, akivoq.
— Aserorsimagaluartulluunniit
atorsinnaasarput, aappaa oqaqqip-
poq.
Jens Piitaq nangaagaluarpoq,
nukappiararli inussiarnersoq kimi-
giisertuarpoq.
— Tiguniarummi, kiisami oqar-
poq, saffiuukkullu ernerata nuan-
naarluni qimakkasuarpaa.
Angajoqqaat ilaat uteqqimmata
meeqqat qiimmaqqereersimapput.
Jens Piitaq kisimi nipaqanngilaq
assani paarlassimasani atuakkap
assiliartallip qaavaniitillugit.
Naasorissaasut ilaata nuliata sa-
neqqutilerlugu takulerpaa.
— Aa, Jens Piitaruna. Atuagar-
taat takulara! Sanianullu ingilluni.
Jens Piitarli qivianngilarluun-
niit.
Assiliaq isigisaa tassaavoq inngi-
lip oqaluffiup siarnata pituutaa ti-
gummigaa.
— Kusanangaarami, arnaq oqar-
poq Jens Piitarli akinngittuarsin-
narpoq.
— Tassunga piguit nuannarikut-
suussavat. Arnaq oqarpoq inngili
tikkuarlugu.
— Asuki, Jens Piitaq oqarpoq.
— Arraa Jens Piitaraa inngilit qi-
lammiittut tusarsimannginnakkiit?
arnaq oqaqqippoq.
Jens Piitap kigaallillarluni qissi-
mippaa oqarlunilu:
— Imaassinnaavormi Diaavulu-
mut pisunga.
Qanoq oqarnerluni paasillugulu
nuannaanngiutigisani qaffaasutut
misigilerpai nunusinnaajunnaarlu-
nilu qissaserluni.
Taava arnap paasivaa ajortumik
artunga«.
»Aap, ilaana! Isikuttoorniarit!«
Viiliaani inororsaarpoq.
Meeraq tulluutiallaqisoq nalu-
nanngilaq. Qaatiguukasini peer-
paa. Ittoorpasippoq, aperiniartu-
tullu qiviarpoq.
»Immaqa kaapputit. Aamakku
nerisassaaluit! Piumaguit nerinia-
rit!«
Meeraq nerrivinnguamut ingip-
poq, pikkusoqalunilu nerilersoq
Viiliaani tiimik piareersaalerpoq,
meerarmi qiiagunaqisoq uunnas-
saasertariaqarpoq.
Meeraq nerereerlunilu iluarusup-
pasittutut isikkoqalerpoq, oqalu-
lerporlu:
»Illunut ikaniittunut iserniaralu-
arpunga. Ilaqutariippassuit nerrisi-
lersimapput, illullu ilua siatarsun-
nilluni assut tipigippoq, nerrivillu
nerisassarpassuarnik imigassanillu
ulikkaarpoq. Ittuusup takoriara-
minga erniinnaq aneqquvaanga
namminnerooq ilaqutariiginnaal-
lutik festerniaramik. Allatut sapi-
lerlunga aniinnarpunga. — Kisian-
ni illit Viiliaani naakkigalunga iser-
tipparma, naak ikkunatut peqarti-
gingikkaluarlutit. Meeraq kiserli-
ortoq iserfissaaruttorlu aneqqun-
ngilat. Nerrivinni nerisipparma kis-
sartortortillungalu. — Pilluarpoq
inuk uummatigissoq, nikanartunut
asannittuliorsinnaasoq«.
Meeraq taama oqarlunilu isik-
kua allanngulerpoq. Kiinaa qaam-
martutut ilivoq, naalannassuseqa-
lerporlu. Viiliaani qiviarpaa, oqa-
loqqilerporlu:
»Nalunngilakkit nunaqqatinnit
nikagineqarlutillu isiginerlunne-
qartutit piitsuugavit inuunerillu i-
sornaateqarsimagaluarmat. Kisi-
anni inuunerit nikanartittoq soqu-
pineqarsimasoq. Meeraqataalu a-
persulerlugit.
— Kristian Bratborgimuna pa-
naa napillugulu nasaa aserorami-
uk, niviarsiaqqat ilaat oqarpoq.
Kristiaat aappillerujussuarpoq.
Inip aappaani angutaata ajoqi
nallukattaqatigaa. Arnaq erngerlu-
ni taqqamunga iserpoq, qanorlu pi-
soqarsimanera oqaluttuaralugu.
Ajoqip pania erngerluni anillap-
poq oqarlunilu:
— Kristian Bratborg iserit!
— Aamma Jens Piitaq!
Eqqartuussaaneq
Eqqartuussivimmut sassartitaasu-
tut ipput.
Kristiaap angutaa angutaagami
sukangasooq apersuisuuvoq. Jens
Piitaq unnerlunngilaq, qamuunali
nuannaalaanngitsuunngilaq taku-
gamiuk Kristiaap angunni qanoq
ersigitigigaa.
— Qanoq isumaqarpit Jens Pii-
taq, Kristiaat patittassavara? Naa-
sorissaasoq aperivoq.
Jens Piitaq eqqarsariaqqaarpoq.
Naak patittarneqarnissaa kissaati-
gisinnaagaluarlugu taamaattoq a-
ngernissani ingasagaa.
Taava ajoqip paniata isai ajun-
ngippaluttut qiviarpai oqarnerlu
sapilivilluni.
Ajoqillu pania aperivoq: Jens
Piitaq Kristiaat patittartissava ima-
luunniit pannamik allamik tunissa-
vakkit?
Manittorpoq akinerlu sapilerlu-
ni.
— Jens Piitaq aperaakkit, arnap
oqaatsini nangippai.
— Naluara, qiasuarpallalluni a-
kivoq.
Ajoqip paniata paasivaa Jens
Piitaq qanoq aliasutsigisoq naaso-
rissaasorlu qiviarlugu oqarpoq: —
Kristiaat patittarniaruk!
Taamaalisorlu Jens Piitami a-
junngitsoq ajugaavoq.
Qisuariarpoq oqarlunilu: —
Naamik.
Taamaaleriarluni arpaannaq a-
tigineqanngitsorlu naakkinnikku-
manermik ulikkaarpoq. Tamanna
pillugu oqaasitoqqat ilinnut tunni-
uppakka imaattut: »Ukua min-
ninnguit ilaat qanoq pigissi, tama-
tuminnga uanga pivassinga«. Taa-
malu oqarluni ersigunnaarpoq.
Viiliaani tupigusuppalulluni
meeqqani qiviaqattaarpai ilumut i-
sersimasoqarsimanertik upperin-
ngitsutut illugu. Meeqqalli nerri-
vimmi issiavikua puugutaalu tassa-
niipput ilumut pulaarteqarsimaga-
luarnerannik uppernarsaasuullu-
tik.
Kassetsi nutaaq
Musik nyhed
nigami teqeqqumut taartuinnar-
mut pivoq.
Kingunitsianngua ajoqip paniata
ornippaa. Jens Piitaq nipituumik
manittorpoq assanilu peqeruloorsi-
mallugit.
— Nukappiaraavutit ajunngit-
soq, Jens Piitaq, taamaassutsit pui-
gussanngilara, sallaangaarluni o-
qarpoq. Jens Piitap qianera anner-
narpallaarunnaarpoq.
Naneruut tigummiani igalaap
saavanut ilivaa tulliisigullu illuttut
patillugu. Tilleruluttoortorujus-
suuvoq. Uummataanili annernar-
toq peerukkiartulertorpoq. Arnaq
illuanik seeqqummerpoq qungasia-
tigullu eqeriarlugu qaavatigut ku-
nillugu. Jens Piitaq itisuumik ilum-
mut anersaartorpoq, maannali pil-
luarnermik taamaappoq. Silarsuar-
mi taama pilluarnartigisoqarsin-
naanera takorloornerluunniit sape-
simagaluarpaa. Arnap isussulluni
oqaluuppaa, Jens Piitalli qanor-
luunniit oqalunnersoq iluamik tu-
saanngilaa. Misigaaq sanngiilluni,
allaammi uernarluniluunniit, ilami
sinnattungajapporluunniit. Panaq
nasarlu puigorpai.
Ajoqip pania nikuereersimavoq.
Meeraqatitit pinnguaqatigiartor-
niakkit, oqarpoq.
— Naamik angerlassaanga, Jens
Piitaq akivoq.
— Immaqami pitsaaneruvoq, u-
taqqinngali qanissavakkit. Takuuk
qaammatigingaarami, anillutillu
arnaq oqarpoq.
Oqortumik uliguaqarpoq. Tasi-
orlutik ingerlapput. Sila issippoq,
suna tamarmi nipaalluinnarpoq.
Qattorngup apisimasup qulaatigut
qaammat nuisimavoq. Silarsuaq
qiianaraluarpoq Jens Piitarli misi-
gaaq uummatit ajunnginnersaannit
kiassarneqarluni.
Misigaaq soorlumi pilluarnerup
træskuunnguakasiini suloqalersis-
simagai.
Umiartortoq-aa!
Ohøj, Skipper!
Aajuna atuagaq utaqqisimasat!
Her er bogen. Du har ventet på!
1987
»Aalisartunut quppersaq - Fiskerihåndbog 1987« nunatsinni
aalisarnermut tunngasunik paasissutissanik naqitat kalaallisut
qallunaatullu oqaasertallit siullersaraat.
Atuagaq taartaassaaq tamakku pillugit qallunaatuinnaq
naqitamut aalisariutinut 2Q.BRT. angullugit angissusilinnut
tunngatitamut. Angallatinut annerusunut tunngatillugu -
minnerunngitsumillu aamma nuanaariutaatilinnut
quppersagassaqqiliuartoq.
Naqitertinneqartoq Atuagagdliutit/Grønlandsposten-imit
suleqatigalugu Naalagaaffiup Umiarsuarnik Nakkutilliisoqarfia.
Akilik: 50,- kruuniinnarmik!
Nioqqutigineqarpoq KNI-imit privatimillu niuertarfinnit
kioskinillu sinerissami tamarmi.
»Aalisartunut Quppersagaq - Fiskerihåndbog 1987« er den
første dobbeltsprogede håndbog for fiskerierhvervet i
Grønland.
BOGEN ERSTATTER den danske fiskeriårbog i
fiskefartøjer op til 20 BRT.
En udmærket opslagsbog - også for større fartøjer og ikke
mindst for lystfartøjer.
Udgivet af Atuagagdliutit/Grønlandsposten i samarbejde med
Direktoratet for Statens Skibstilsyn.
Og prisen: KUN 50,- kroner.
Forhandles af KNI, Boghandlerne og adskillige private butikker
og kiosker landet over.