Atuagagdliutit - 13.05.1987, Page 4

4

Aalisartut
Namminersomerusunit
tapersemeqarlit
Inuit Ataqatigiit majip 26-iani qinersineqareerpat
naalakkersuisunngortitsiniarnermi isumaqatigiinniutitut
namminersornerusut kilisaataasa siunissamilu pisiarisassaasa
kalaallinit aalisartunit piginneqataaffigineqalernissaat
piumasaqaatiginiarpaat
Ingerlatsineq allanngortillugu
Inuit Ataqatigiit isumaqarput aalisagartas-
sat kalaallinit tamakkerneqartalernissaat pi-
aarnerpaamik anguniartariaqartoq. EF-mik
aalisarneq pillugu isumaqatigiissut IA-p a-
kuerinngisaannarsimasaa atorunnaarsittari-
aqarpoq. Maannangaarlu aalisartut kattuffii
KNAPK, AAP KAIP-lu suleqatigalugit aali-
sagaatitta kalaallit aalisartortatsinnit ukiu-
ni qaninnerpaani tamakkiisumik pisarineqar-
sinnaalernissaat pilersaarusiorneqartaria-
qarpoq.
Piumassuseqaraanni suleqatigiinneq ajor-
nanngilaq, assersuutitut eqqaalarput AAP
aallartimmalli kilisaatit kalaallinit tigune-
qarnissaannik ilungersuuteqarnera taperser-
sortuarsimavarput — aamma inatsisartut a-
taatsimiittarfianni. Eqqaasitsissutigilarput
1984-imili aalisarneq pillugu inatsit suliari-
neqarmat Inuit Ataqatigiit siunnersuutigim-
massuk aalisartut kattuffiisa licensudvalgi-
mi ilaasortaatitaqalernissaat — partiilli allat
tapersiinngimmata akuerineqanngitsoor-
poq. Nuannaarutigalugu paasivarput AAP-
iip ilaasortaasa qanittukkut ataatsimeersu-
arnerminni kattuffiit licensudvalgimi (pisas-
sanik agguaasartuni) ilaasortaqalernissaat
piumasaqaatigisimagaat. Pisarnitsitut inat-
sisartuni aalisarneq pillugu inatsimmut al-
lannguutissat suliarineqalerpata taperser-
suiumaarpugut.
Naatsumik oqaatigalugu maannakkutut qi-
tiusumik ingerlatsiniaannaraanni — aalisar-
tut kattuffii suleqatigalugit siunissami aali-
sarnerup aaqqissuussaanissaa pilersaarusior-
tariaqarpoq.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput kalaallit
kilisaatitaarniat avammut qinoortiin-
narnagit namminersomerusunit neqe-
roorfigisariaqartut kilisaatitaarniarne-
rini aningaasaleeqataanissamut — pigin-
neqatigiinnerup qanoq iluseqarnissaa
aalisartut kattuffiinut isumaqatigiinni-
utigisariaqarpoq.
Inuit Ataqatigiit naalakkersuisunn-
gortitsiniarnermi tamanna aallaavissa-
raat saneqqunneqarsinnaanngitsoq.
Piniarneq aalisarnerlu inuiattut atortussi-
ornitsinni nioqqutissiornitsinnilu toqqamma-
viupput, taamaammat pilersaarusiorluarlugit
aaqqissuuttariaqarput. Nunatta imartaa aa-
lisagaqarfissuuvoq annikitsuinnarmik aalisar-
fiusoq, pilersaarusiorluakkamilli aaqqissuuk-
kaanni naammattumik nungussaanngitsunillu
pissarsiffiusinnaasoq.
Pisat amerlillugit
Nunat avannarliit naalakkersuinikkut ani-
ngaasarsiornikkullu suleqatigisavut, soorlu
Island, Savalimmiut, Danmark, Sverige, Fin-
land Norgelu aalisarnermi periusitigut ilinni-
arfigisariaqarpavut — ilisimasaasigut kuk-
kussutigisartagaasigullu. Assersuutitut qi-
viartigit Islandimiut; 1986-imi aalisakkat as-
sigiinngitsut 1,6 millioner tonsit missaat tu-
laappaat, imaluunniit savalimmiormiut uat-
sinnit amerlanerunngikkaluarlutik aalisak-
kat assigiinngitsut 351.000 tonsit tulaap-
paat. Nunatta imartaani taamaallaat
175.000 tonsit missaat pisarineqarput, taak-
kunannga kalaallit aalisartortatta taamaal-
laat 75.000 tonsit missaat pisaraat. Taama-
tut aalisarnermi ingerlatsineq akuerineqar-
sinnaanngilaq.
Nunatta eqqaani aalisagartassat tamak-
kerlugit pisarisalissagutsigit aalisariu-
tit kilisaatillu amerlanerit aammapissar-
siarisariaqarpagut. (Ass.:LIL)
Kilisaatit kalaallinut
Oqaatigineqareersutut nunani allamiut nu-
natta imartaani pisarisartagaat, tamakkulu
saniatigut avataasiorluni kilisaatit nunatsin-
ni angerlarsimaffeqartinneqartut avataaniit
aalisartuunngitsunillu pigineqartut amerla-
vallaarput — allaat aalisartunut ilungersorlu-
tik sulisunut inangiisimasunit. Taamaammat
piginneqatigiilluni aalisariutitaarsinnaane-
rit aamma Inatsisartunit Naalakkersuisunil-
lu nammaqataaffigineqarlutillu piginneqa-
taaffigineqarsinnaanissaat Inuit Ataqatigiit
ammaffigaat, kissaatiginartilluguli kilisaatit
namminersomerusunit pigineqartut eqqar-
saatigalugit, KAIP isumaqatigiissuteqar-
nermigut qulakkeerniarsarissagaa kilisaatini
inuttat ingerlatsinermi oqartussaaqqataallu-
innarlutillu sinneqartoorutinik agguaaseqa-
taasalernissaat.
Pisariaqavippoq aalisartut piniartullu ta-
persersorneqarlutik kiffaanngissuseqarlutil-
Nunatsinni nerisassiaatigut assigiin-
ngitsorpassuit salliutillugit atorluartari-
aqarpagut. (Ass.:A.Høegh)
lu sulisinnaanissaat illersussallugu. Piginne-
qatigiinneq, suleqatigiinneq oqartussaaqqa-
taanerlu aqqutissatuaapput.
Piniartoqarneq inerikkiartorli
Piniartuuneq inuunitsinnut tunngaviuvoq —
atugatuussuseq nunatsinnut eqqunneqaralu-
artoq piniartut pinngitsoorsinnaangilavut.
Inuussutissaqartippaatigut — pilersaarusi-
orluarneqarpat aamma atikkersussavaati-
gut. Taamaammat amernik atikkiorneq — a-
tisanut avataaniit tikisitanut illuatungiliul-
lugit nioqqutissiarilertariaqarput. Ilaatigut
sinerissami mersortarfiit aaqqissuusseqati-
galugit akikinnerusumik nioqqutissiarine-
qarsinnaapput. Ullumikkut akissallit kisimik
pisinissaminnut periarfissaqartarput. Assar-
tuinikkut akit oqilisaataaqqisumik apparne-
qarsimapput, tamakkunuunatigullu periar-
fissat pitsanngorsarneqartuartariaqarlutik.
Aningaasarsiornikkut pilersaarusiorneq al-
lanngortinneq ajornanngilaq — aamma pini-
artunut, aalisartunut sulisartunullu iluaqu-
taasumik. Ammit avammut nioqqutissias-
saannartut isigisariaqanngillat. IA-p nuna-
qarfinni piorsaaneq tapersersortuarsimavaa
— tamannalu suli inerikkiartorpoq.
1