Atuagagdliutit - 13.05.1987, Síða 6

Siullermik atuartut atuarfimmi inuunerat
toqqissisimanarsartariaqarpoq (angerlarsi-
maffippalaarsarneqartariaqarpoq). Timik-
kut meeqqat atugaat nunaqarfinni tamanut
peqqinnartumik iluarsartuutissagutsigu a-
tuarfimmi nerisarneq uffartarnerlu ukioq
naallugu atuarfinni tamani atuuttuaannar-
tunngortinnissaa anguniartariaqarparput.
Ullumikkummi ingerlatsineq atuutsillugu
kommuni arlallit aningaasanik sipaarniale-
raangamik nunaqarfiit atuarfii piumasan-
nguaminnik ilanngartuuffigisarmatigik, uf-
falu nalunagu nunaqarfimmiut tamarmik
millioneriunngitsut. Atuarfinni arlalinni ne-
risarneq uffartarnerlu ajunngitsumik inger-
lavoq kisianni aamma kommuneqarpoq neri-
sarnerup uffartarnerullu tungaatigut ami-
gartorujussuarnik ingerlatsisunik. Atuartut
angajoqqaallu atuarfimmut isiginninnerat
toqqissisimanarnerussaaq aatsaat pissutsit
taamaattut tamanut iluaqutaasussamik aaq-
qinneqarpata.
Aappassaanik atuarfiit aqunneqarneranut
atatillugu, nunaqarfinnut siunnersuisarne-
rup aaqqissuuteqqinnissaa Ammassalimmi
IA-p pisariaqartutut isigaat. Isorliuneru-
suinnaat eqqarsaatiginngilagut kisiannili pi-
neruagut kommunit nunaqarfeqqortuut.
Nunaqarfinnut illoqarfiup atuarfianiit si-
unnersuiartortussat tassaapput kalaallisut
atuartitsinermi siunnersorti, atualeqqaar-
nermi siunnersorti, immikkut atuartitsiner-
mi siunnersorti, atuarfimmi nangitsiviusu-
mi, pikkorissarfiusumilu siunnersorti, ator-
niartitisisarnermi siulersuisoq, aammalu
sunngiffimmi susassaqartitsiniarnermi pi-
sortaq.
Aamma fagmi allani.
Fagini allannissaq pissutsit taamatupajaaq
ingerlapput, eqqorneqarnerpaasartullu tas-
saapput isorliunerusut nunaqarfiillu. Asu-
luunniimmi qallunaat Kalaallit Nunaanukar-
tussat Kalaallit Nunaanukarnissaminnut pi-
ukkussarneqaqqaassanatik. Ajornerusorli
tassa qallunaat ukiut marluk pingasulluunni-
it Kalaallit Nunaaniissinnarlutik suliffitsik
tukiinnarlugulusooq nunaminnut utertarma-
ta, atuartullu ilinniartitsisortaaqqinnermin-
ni ajunngitsumik ingerlaqqinnissaraluat ki-
nguarsaataasumik allanngortinneqaqqittar-
luni.
Naak kalaallit ilinniarsimasut soorunami
pitsaanerusumik ingerlatsisaraluarlutik
aammattaaq nunaqarfinniittarnerat sivisu-
sanngilaq pitsaanerusumillu atuarfimmik in-
gerlatsinissamik sunniisinnaanerat killeqar-
tarluni.
Isorliunerusuni nunaqarfinnilu atuarfeqar-
nermi pissutsit iluarsisariaqartut suli arla-
Taakkulu saniatigut atuarfimmi pisortaa-
neq nunaqarfinnut angalaartariaqartarluni
nunaqarfinni atuarfinni aqutsineq alaper-
naakkiartorlugu. Kommune nunaqarfeqqor-
tutillugu sapernarpoq ukiup ingerlanerani si-
unnersuisut tamaasa nunaqarfiliartinnissaat
aammalu kommunimut aningaasartuutaasa-
qaluni. Taamatut ingerlatsineq immaqa qal-
lunaat nunaannut naleqqukkaluarpoq kisian-
ni Kalaallit Nunaanni atorsinnaanani.
Nunaqarfinni siunnersuisarnissaq pisaria-
qaqaaq nunaqarfinnimi atuartisisuusut ilin-
niarsimanngitsuunerusarmata. Taamaattu-
mik atorfik »nunaqarfinni siunnersorti«-p pi-
lersinneqarnissaa pisariaqarluni. Nunaqar-
finni siunnersorti illoqarfimmi siunnersorti-
nut atassuteqaataassaaq taakkulu sinnerlu-
git siunnersuisassalluni aammalu pisariaqas-
saaq kalaallisut oqaaseqartuunissaa aqutsi-
nermilu nunaqarfinnut atassuteqaataasin-
naalluni. Aammalu nunaqarfinni atuartitsi-
sut pikkorissarniarnerannut ingerlatseqa-
taasinnaassalluni, ilinniarnikummi nunaqar-
filiarusunngippata nunaqarfinni timelærerit
pikkorissartariaqaratsigit ingammik inuu-
sunnerit.
qarput, taamaattumillu »siunissami atuarfe-
qarnermi« sukumiisumik annertuUmillu eq-
qartorneqarnissaat pisariaqarluni. Ammas-
salimmi Inuit Ataqatigiit anguniarumavaat
atuarfik toqqissisimanartoq anguniassallu-
gu. Inuk toqqissisimanngikkuni atuartuugu-
ni atuartitsisuuguniluunniit suliaminik ilua-
mik ingerlatsisinnaanngilaq. Imaappoq Ka-
laallit Nunaanni tamarmi atuarfinnik aqutsi-
neq, toqqissisimanarsartariaqartut inuiinut
naleqquttumik.
Qanormi ililluta isorliunerusuni nunaqar-
finnilu atuarfinnik ingerlatsineq toqqissisar-
nerusinnaavarput?
Meeqqaniit utoqqarnut ataqatigiinnis-
saq pingaaqaaq. (Ass.:A.Høegh)
Naluneqanngitsutut nunaqarfiit isorliu-
nerusullu ilinniarsimasunik kalaallinik
amigaateqartuartuupput, taamaattu-
millu qallunaanik ilinniartitsisunik im-
mersuuffigineqartuartarlutik.
Qallunaat ilinniartitsisut Kalaallit Nunaan-
niinnerminni ilinniartitsisutulli allatut sulia-
tik ajunngitsumik suliariniartarpaat; kisian-
nili kalaallisut oqaaseqannginnertik pillugu a-
tuartitsiniarnerminni, angajoqqaanillu suleqa-
teqarniarnerminni saperngusarlutik.
Qallunaaqqatut atuagaqartut
Assersuutigitigu qallunaatut oqalunnissamut
ilinniartitsineq atuartumut peqqinnanngitsu-
mik ingerlanneqarpoq. Atuartut 4 klassimi
qallunaatut ilinnialerunik atortussaqanngin-
neq pissutigalugu qallunaaqqat atualeqqaar-
nermi atortagaat atortarpaat naak 4 klasse-
mut naleqqutinngikkaluartut, soraarummeer-
nermilu Qallunaat Nunaanni soraarummeer-
nermi malittareqqusaasunut assigulluinnartu-
mik soraarummeertinneqartarlutik.
Fra børn til gamle — vi skal holde sam-
men. (Fot.:A.Høegh)
Nunaqarfinni
isorliunerusuni
atuartitaaneq
Ammasalik illoqarfiit nunaqarfeqqortunerit ilagaat.
Atuartitaanermullu tunngatillugu Ammassalimmi
immikkoortortaqarfitsinni ima isumaliutersuuteqarput
Peqqinnissaq
Timi tamilu
akisussaaffigaavut
Nalinginnaasumik inuit timimik pissusaannik
annikittuararsuarmik ilisimasaqarsimapput. Taamaattumik
namminneq peqqinnissaminnik isumaginnissinnaanerat
killeqartorujussuuvoq, nakorsaatinullu uppernerat
peqqinnissamikkullu allanik isumalluuteqalersarnerat
nalinginnaaiersarluni.
Peqqissuussagutta pissuseq tamanna
allanngortilluinnartariaqarparput. Timip tarnillu
peqqissuunissaat uagut nammineq akisussaaffigaarput!
Aammattaaq paasinarsisimavoq, inuu-
suttuaqqat timimik pissusaannut tupin-
naannartumik ilisimasakittut — taa-
maattumik meeqqerivinniit atuarfinniil-
lu qaammarsaaneq annertusartariaqar-
poq.
Arnat iluluttarnerat
Arnat kalaallit amerlasuut ilumikkut ase-
ruuttoornermi kingunerisaanik naartusinnaa-
junnaartarput. Ajornartorsiutit taamaittut i-
nuiannut kalaallinut amerlanngereeqisunut na-
vianartuupput — pinngitsoorniartariaqarpa-
gullu.
Imigassartorpallaarunnaarniarta
1950'ikkunni imigassap ammaanneqarnerata
kingunerisimasai amiilaamaannartumik kalaal-
linut inuiaqatigiinnut sunniuteqarsimapput.
Inuit utoqqalerpiaratik imigassartorpallaar-
nerup kingunerisaanik timikkut, minnerun-
ngitsumillu tamikkut akomusemeqartarsimap-
put.
Ullutsinni meeqqat naartuunerminniit imi-
gassamik akornuserneqarsimallutik inunngor-
tartut amerlasoorujussuanngorsimapput.
Taakkualu inuiaqatigiinni isumaginninnik-
kut annertuumik suliakkersuutinngortussaap-
put.
Paasisariaqalerparput, akornatsinnilu aaq-
qinniarlugu, imigassamik atuinerup annikilli-
nissaa.
Peqqinnissarput imigassartornitta anner-
tuumik navianartorsiortippaa, taamaattumik
suna tamaat aqqutigalugu, pingaartumillu
meeqqaniit aallartilluta qaammarsaaneq anner-
tusartariaqarparput.