Atuagagdliutit - 07.10.1987, Side 13

NR. 41 1987
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
13
AIDS aamma »Isumannaatsumik atoqatigiinneq«:
Usuup puui isuman-
naallisaataapput
Niels P. Broberg, Nuuk
Septemberip aallartisimalernerani
Den Danske Sundhedsstyrelse AIDS
pillugu ataatsimiititsivoq ilisimatoor-
passuarnit peqataaffigineqartumik,
tassanilu ilaatigut AIDS-ip Daninar-
kimi siaruaakkaluttuinnarneranut
akiuunniarnissaq qanoq ingerlanne-
qassanersoq oqaluuserineqarpoq.
Paasinarpoq inuit aalajangersimasu-
innarnik atoqateqartalernissaat suli-
niutiginialeraat usuup puuisalu ator-
neqarnerulernissaannik paasisitsini-
aaneq millisarnialeraat, tamakkua
»isumannaatsumik atoqatigiinner-
mut« atugassatut paasisitsiniutigine-
qarnerat sunniuteqarpallaarsiman-
ngimmat.
Qanittukkut saqqummerpoq atu-
agaq atoqatigiittarnerup tungaatigut
Amerikami ilisimasaqarluartumit ta-
makkualu tungaasigut napparsim-
mavimmi »New York Hospital —
Cornell Medical Center«-imi pisor-
taasumit Dr. Kaplan-imit allanneqar-
simasoq. Atuakkagaq taaguuteqar-
toq: The real truth about women and
AIDS naqiterneqarsimavoq naqiteri-
sitsisarfimmit Simon and Schuster-
imit naqiterneqarsimavoq. Atuak-
kami tassani allassimavoq usuup
puuisa tunillatseratarsinnaaneq taa-
maallaat millisarsinnaagaat, taa-
maattorli »isumannaatsumik atoqa-
tigiinnermut« atorneqarsinnaanngit-
sut.
Oqaaseqaatit taakkua tunngave-
qarput naalagaaffiup qullerpaasutut
misissuisoqarfiata »The food and
drug administration«-ip misissuisi-
maneranit. Paasineqarsimavoq u-
suup puuisa 2 procentii putusoortar-
simasut aammalu arnat usuup puui-
nik anisuup uumasuaraanik toqoraa-
titalinnik atuisimagaluartut lOpro-
centiisa missingi naartulersoortarsi-
masut. AIDS-ip uumasuarai suli mi-
kinivararsuummata ilisimatuujun-
ngikkaluarluniluunniit paasineqar-
sinnaavoq mikisuaqqat tamakkua
suli ajornannginnerusumik usuup
puuisa alinniminivarannguisigut a-
nillassinnaanerujussuussasut. Nap-
paatip siaruaakkiartornera dr. Kap-
lanip qeqertatut marluttut takorloor-
nilersorpaa, aappaaniittut tassaallu-
tik angutit anguteqatiminnik ilaati-
gut angutit anguteqatiminnik arna-
nillu atoqateqartartut aappaaniillu-
tillu ikiaroornartunik kimittuunik
atuisartut. Imaq avataanmittoq tas-
saapput arnat taamalu tamalaar-
tuunngikkaluartulluunniit tunillat-
sissinnaanerat ilimanaateqarneru-
jussuusutut isikkoqalerpoq. Taa-
maakkaluartorli oqartariaqarpoq
atuagaq isumalluarpaluttumik nipe-
qartinneqarsimasoq.
Danmarkimi oqaluuserineqale-
reerpoq AlDS-imik tunillatsissima-
sut nalunaarsorneqartalernissaat.
Taamaakkaluartorli amerluutinut
nappaatipalaanullu napparsimma-
vimmi Bispebjerg Hospitalimi Kø-
benhavnimiittumi paasineqarsima-
voq angutit marluk, naak nalunngik-
kualuarlugu tunillatsissimallutik,
nuliatik tunillatsissimanerminnik ili-
simateqqaanngivillugitnaartulersis-
simagaat. Nakorsat nipangiussisus-
saatitaanerat pissutaalluni nakorsat
saperluinnarsimavaat nuliaasut naar-
tulersimasut kalerrissallugit nakorsat
nipangiussisussaatitaanerannut inat-
sit unioqqutissanngikkunikku. Taa-
ma atsigisumik kanngutsaatsulior-
neq Sovjetimi pisimagaluaruni uki-
uni arfineq-pingasuni parnaarussaa-
nermik kinguneqarsimassagaluar-
poq.
Jens Lyberthimut
aammalu
Allattoq Hans Christian Lynge, Nuuk
AG nr. 33-imi augustip ulluisa 12.-
anni 1987 Jens Lyberthimut allak-
kama ammasut akiumaneqanngin-
nerat, imaluunniit eqqornerusumik
oqaatigalugu, allakkama imaasa in-
uiaqatigiinnguanut uatsinnut kalaal-
linut namminneq nunatsinni suliffis-
saraluatsinnikarsaartorneqartuartu-
nut akisussaaf finnillu tigusilluta su-
liumallersunut qanoq pingaaruteqar-
tigisinnaanerat AG-mit atuarsimasu-
nit »puigorsarneqaqqaarlutik« akis-
suteqarfigineqarniarnerat utaqqiin-
narumanagu, makkuninnga kingu-
mut eqqarsaatersuuteqaqqinniarsa-
raanga.
Ullumikkut septemberip ulluisa
30.-anni AG nr. 33-imi ilanngussa-
qarsimaninniit nalunaaquttap akun-
neri 1.152-it qaangiussimalerput Jens
Lyberthimut apeqqutit assigiinngit-
sut »inuiaqatikka nipangersimaan-
nartut« sinnerlugillusooq apeqqute-
qaateqaramali.
Naallu Jens Lyberthip oqarasuaa-
titigut ilisimatereersimagaluaraanga
folketingimut qinersineq »aatsaat«
qaangiutereerpat akissuteqarfigiu-
mallunga. Uangaarsorujunnguarli
sulianut suugaluartunut pingaarute-
qarsorisannut taamak pinasuanngit-
sigalungalu paamaartiginnginnama,
assut uissuumminartuutippara Jens
Lyberthip taamak akiumaataarute-
qarnera.
Allaaserisanni pineqartumi inuifl-
qatigiinnut kalaallinut nunattalu in-
eriartortinneqaqqaalerfianiit, taa-
mani 1948imi statsministeriusimasup
Hans Hedtoftip landsrådemik ataat-
simeeqateqareernerata kingunerisi-
masaasa anguniagassat pingaarner-
sarisimasaraluat mannaasoq: »Nu-
natta ineriartorteqqaarneraniit ukiut
15-it aallarnersaaffigeriarlugit, taava
kalaallit namminneq nunamik ineri-
sarneqarnera ingerlatilerumaaraat«.
— Maannakkullu paarlattorluinnaa-
nut ingerlanneqartoq, tassa aamma
Jens Lyberthip akuersissutigisimane-
ramiuk, allagaarsorujunnguakkalu-
unniit akinaveersaarpai.
Ullumikkullu kalaallip nammineq
nunamini suliumallernermik akisus-
saaffimmillu tigusaqarumalluni eqe-
eriartulernera »pitsaalineqarsinnaa-
junnaarpoq«, maannakkulluunniit
nunatsinni naalakkersuiniaarsuttu-
nit avaqqunneqarsinnaanngitsumik
isiginngitsuusaaginnarneqarsin-
naanngitsumillu. Tassami kalaallip
taamak piumasaqarnera Qallunaat
naalagaaffiata inatsisaani tunngavi-
usuni junip ulluisa 5,-anni 1953-
meersuni piumasarineqareer-
mat.Kiisalu nunarsuarmiut tamar-
mik kattuffissuanni FN-imi aamma
tamanna piumasarineqarluni. Piu-
masaqaallu tamanna Europarådep
ministerrådeanit ukioq 1953.imili
aamma akuersissutigineqarlunilu
atortussanngortinneqareersimal-
luni.
Naalli uagut Kalaallit Nunatsinni
naalakkersuinermi oqartussaasugut,
inuiassuarni tamani inummut tunn-
gatillugu piumasaqaatigineqartoq,
aamma uagut kalaallit »inuttut« piv-
iusunngortissallugu sulisussaavugut.
— Kannngusullutali immaqa
maanna inuiassuarnut nassuerutigi-
innartariaqalerumaarnerparput:
»Kalaallit Nunatsinni naalakkersui-
sutsinnit taamak anguniagassaqar-
neq kajumigineqarnanilu ornigine-
qanngivissoq«?! —Taamaattumik
nunatsinni naalakkersuinikkut oqar-
tussaasunut, taamatuttaaq Jens Ly-
berthimut manna apeqqutigerusun-
narpoq:
»Naalagaaffeqatigiinnerup inatsi-
saanni tunngaviusuni junip ulluisa
5.-anni 195 3- m i i 11 i kalaallit qallu-
naallu naligiititaalernitsinni — innut-
taaqatigiittullu assigiimmik pisin-
naatitaaffigut — naalagaaffiup ilu-
ani atorfeqartitaasut naalakkersui-
nermillu suliaqartut »kisimik pisuul-
lutik« suli piviusunngortinneqann-
gitsut, qaqugu piviusunngortitaanis-
saannik neriorsuuuteqarsinnaaner-
susi.
Ilami inuinnaasugut ima qaam-
maassimasakitsiginngilagut, ukiuni
34-ni naammagittangaarluta utaqqi-
lussinnartitaareersimasugut aamma
suli ukiuni arlalissuarni utaqqilussin-
nartitaaqqinnissatsinnut«.
Allaaserisara pineqartoq politik-
kikkut sumi inissisimanertalerlugu
eqqarsaatersuutigalugu isummerfi-
gissagaanni, ussernartorsiorpunga
imaoqaaseqarfigissallugu: Allaase-
risaq taamak inummut kalaallimut
pingaaruteqartigisinnaasoq, Jens
Lyberthip naalakkersuinikkut
maannakkut oqartussaasutut atapa-
laartitsisut ilaannit, soorlu: Inuit
Ataqatigiinnitallaaserisaasimasuu-
galuarpat, ila qanormitaavaana Jens
Lyberthi akissuteqapallatsigisimas-
sagaluartoq.
Taamaattumik issariarnermik
ataasiinnannguamilluunniittunuar-
simanianngilluinnarpunga ima Jens
Lyberthikkut naalakkersuinikkullu
suleqatai nalilissallugit, tassaalersut:
Kalaallit inuiaqatigiinnguit naalak-
kersuininkkut suli ima qaatuussima-
saqartigilersimanngitsut atornerlul-
lugit, naalakkersuinermi suleqataa-
nermikkut imminnut iluaqutissaq ki-
siat anguniarnerullugu inuuniuteqa-
lersut. Aali aatsaat aallartillutik, qa-
norli ukiut 26-it angugunikkit. —
Ilami qanoq allatut nalilerneqartari-
aqaramik?!
Taamaattumik inuiaqatitsinnut
kalaallinut innuttaaqatitsinnullu qal-
lunaanut, nunatsinni inooqataanis-
saminnut akuerinnissimasunut, nu-
natta ineriartortitaaneranik atomer-
Puujaasamik
anaatittoq
Marlunngornermi septemberip 29-
iani Nuummi politiit Blok 6-imut or-
niguteqquneqarsimapput angut ni-
aqqumigut aanaartupilussuaq taa-
kani angalaartoq takuneqarsimam-
mat.
Sunaaffa angut 34-inik ukiulik ar-
luinngitsunut oqaatsit makku oqari-
artuutaalik: Ila qaa, kalaaleqat in-
nuttaaqatillu qallunaat kikkuugalu-
arnersusi, nunatsinni asasatsinni pi-
sunut »suli piffissaagallartillugu«
iterniarta! — Eqqaamallugu, tulliani
qinersinissami ulluni ukiunilu mak-
kunani atukkatsinni erloqinartorsi-
orfioqisuni, kikkut naalakkersuinik-
kut oqartussarisimanerigut. Inuttar-
siorneq partiilersorpallaarnerujussu-
arlu piunnaarlugit, nunattami silaan-
naanut ilaanni atoruminaattaqisumi
naleqqutinngilluinnarmata.
Naggasiullugulu una Augo Lyn-
gep ilaanni oqaaserisimasaasa ilaat
issuaaffigilaarumavara, allaaseri-
sama imarisaanut tulluartuummat:
Kalaallit namminneq nunaminni su-
liassanik ingerlatitsilersinnaanissaat
anguniagaraara anguniassaanullu
aqqutissaatillugu qaammarsagaaneq
tassungalu ilanngullugu — taaneqa-
reersutut — qallunaat oqaasiisa ilin-
niarnissaat.
naannilu assortuullutik arnaataata
niaquatigut vinip puukuanik anaasi-
magaa. Angut niaqqumigut kileru-
jussuariarami arnaamminit qimaa-
nissani pitsaanerutissimavaa. Angut
napparsimmaviliaanneqarpoq tassa-
nilu niaqqumigut arlalinnik kiluler-
tissimalluni.
Politiit arnaq suniarsimanngilaat
isumaqarqmikarnap nammineq uimi
niaquatigut vinip puukuanik anaasi-
nermigutassortuunnertiknaggaser-
simagaa.
Namminersornerullutik Oqartussat
INEQARNERMUT, TEKNIK-IMUT
AVATANG1ISINULLU PISORTAQARFIK
Illu tuniniagaq
lllutaarniarluni taarsigassarsiniartarfiup matumuuna tuniniarpaa
illu B 5302183/1691 Uummannapkommuniani Niaqornaniittoq.
Illu ilaqutariinnutataatsinutilluliaavoq typeasseqanngitsoq katil-
luni 35,22 m2-inik angissuseqartoq, GTO-mit nalilerneqarsima-
soq 27.840 kr-inut.
Illu pissusiatut itillugu tunineqassaaq tunisisoq akisussaatin-
nagu.
Illu akisunerpaamik ataatsikkut akiliiniartumut tunineqassaaq.
Tiguneqarpallu illup qanoq iliorfigineqarnissaa pillugu illutaar-
niarluni taarsigassarsiniartarfik qanorluunniit ittunik piumasa-
qaateqassanngilaq.
Allakkatigut telegrammikkulluunniit pisiariumannissutit nassiun-
neqassapput uunga Direktoratet, Postbox 1070, 3900 Nuuk, ti-
guneqarsimassallutillu kingusinnerpaamik ataasinngornermi 1.
december 1987.
QUIZ
APEQQUTIT
Sapaatip akunnerani tassani
apeqqutit qulit akisinnaaner-
lugit misiliguk. Akissutitillu
sanilliutikkit akissutinut eq-
qortunut, quppernermi alla-
miittunut
All. Hans A. Hansen.
1. N.A.P.A. sunaana?
a) Aliikkusersuisartoqatigiit maani-
miut
b) Nordens Institut Nuummiittoq
2. Nunatsinni kangerluit qinngortu-
nersaat 300 km-inik takissusilik ate-
qartoq:
a) Kangerlussuaq Søndre Strømfjord
b) Scoresbysundip Kangerlussua
3. Dash-7 sunaava?
a) Imeruersaat
b) Timmisartoq suluusalik
4. Nanortalik niuertoqarfiliarineqar-
poq ukioq:
a) 1797
b) 1824
5. Amerikamiut timmisartoqarfiat
nunatta kitaani qiterpasissumiittoq,
atorneeruttoq, ateqarpoq:
a) Toqqusaq
b) Marraq
6. Sankt Georgs Gildet tassaavoq:
a) Kangilinnguani sakkutuut peqati-
giiffiat
b) Spejderitoqqat
7. Sulisartut Højskoliat Qaqortu-
miittoq ukioq 1977 julimi atoqqaar-
tinneqartoq noqqaassutigalugu suli-
niuteqarsimasutut oqaluuserineqar-
tut marluk ukuupput:
a) Odaq Olsen Knud Christensenilu
b) Avgo Lynge Johannes Kjærbølilu
8. Inuiattuterinarsuuterput »Nunar-
put utoqqarsuanngoravit« Henrik
Lundip taalliarigamiuk erinniuppaa
allamiut erinaataat, kikkut?
a) Finlandimiut
b) Svenskit
9. Danmarkip naalagaaffiani inatsi-
sit tunngaviusut 1953-imi allanngor-
tinneqarmata nunarput Danmarki-
mut ilanngutitaavoq. Taamani kina
statsministeriuva?
a) H. C. Hansen
b) Erik Eriksen
10. Saarulliit tarajugassatut nunat-
sinni tunisaaleqqaarput:
a) Maniitsumi
b) Qeqertarsuatsiaani, Nuup pigi-
saani.
t
Quj assut
Asasatta Monannguup artorna-
ngaartumik qimangunnerani na-
lunaarasuaatitigut oqarasuaatiti-
gullu tuppallernangaartumik
misiginneqataasorpassuarnut qa-
niuisunut, ilaquttatsinnullu ava-
taanit misiginneqataajartorlutik
orniguttunut, minnerunngitsu-
millu naasorpassuarnut Paamior-
miunullu qamannga uummatit-
sinnik qujaniarnerput ingerlatip-
parput.
Anaanaa, erneeraa,
uviusoq qatanngutaalu.