Atuagagdliutit - 14.10.1987, Side 12

12
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 42 1987
Utoqqatsissut
Inuutissarsiornermut Pisortaqarfiup aaqqissuussaanera pillugu
oqallinneq tupaallannartumik sangutinneqarpoq sapaatip akun-
nerani kingullermi AG Nuummi saqqummersimatsiartorlu. Siul-
lermik inuutissarsiornermut pisortaq Einar Lemcke tunuarpoq pis-
sutigalugu aaqqissuussaanermut pilersaarusiaq, allaffimmi pisor-
tap Tyge Kjærip sanasimasaa.naalakkersuisuniluilaasortap Moses
Olsenip akuersissutigisimasaa. Taavalu Tyge Kjær pisortanngo-
rallarpoq — sisamanngornerup tungaanut. Taava aamma soraa-
riasaarpoq oqarluni AG-ip pissaaneqarpallaarnerarsimagaani
aammalu Inuutissarsiornermut Pisortaqarfik sulisukippallaarne-
rarlugu. Soraarniutaaii naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat Tyge
Kjærillu allaffini erngiinnaq qimappaa.
Tyge Kjærip soraarnissaa AG-ip piumasarisimanngisaannar-
paa. Pissusiviusut tamanut saqqummiutiinnarsimavagut — soor-
lumi aamma Tyge Kjærip aaqqissuussinermut pilersaarusiani pi-
sortaqarfimmi atugassanngortinniarsimagaa. Upperinerluunniit
ajornangajappoq taamaattunik atugassaqartitaalluni ukiorpas-
suarni sulisoqarsinnaammat — tamanulli saqqummiunneqarpata
taava atorneqarsinnaajunnaassapput.
AG-ip Inuutissarsiornermut Pisortaqarfimmi pissutsit eqqor-
luinnartumik oqaluttuarai, aalajangiusimavarpullu namminer-
sornerullutik oqartussat allaffeqarfianni pissutsit isertuanngitsu-
mik ingerlanneqartariaqartut. Isumaqarpugut soraarniarnermut
utoqqatsissutitut atorneqarsimalluta. Namminersornerullutimmi
oqartussani atorfillit sapaatip akunnerani qaangiuttumi tupin-
naannartumik oqaaseqartarsimanngillat. Tamarmik ilisimasaa-
ruteriasaarput. Tupigissanngilarput Tyge Kjærip soraarneranut
peqqutaasunik allanik (saqqummiunneqartunit aliaanerusunik)
kingusinnerusukkut saqqummertoqassagaluarpat.
AG utoqqatsissutipalaatut atorneqarsimavoq. Tamatumunnga
suna peqqutaanersoq kingusinnerusukkut paasiniassavarput.
Suliffissanik avam-
mut nioqquteqarneq
Nuummit atorlugu Nuummi nioqqutissiorneq sivisunaanngilaq.
Pinnersaasiorneq pilersaarutit malivilugit ingerlattuarneqarsin-
naasimanngilaq. Pilersaarusiaq inuit soqutigisorsuusimagunan-
nginnamikku sulisunngoraluartut aalajaatsumik sulilersarsiman-
ngillat. Taamaattumik maanna pinnersaasiorneq unitsiinnarne-
qarluni ujaqqat suliarineqanngitsut nunanut allanut nioqqutigi-
neqartarnialerput.
Tamanna soorunalimi ajuusaarnarluinnartuuvoq, akisussaa-
sullu qinnuvigerusunnarputtunniutiinnajaarpallaaqqunagit mi-
sileeqqeqqullugilli pinnersaasiorneq aallartiteqqinniarlugu.
Tassami ujaqqat suliarineqanngitsut nunanut allanut nioqqu-
tigineqarpata suliffissanittaaq nioqqutiginnittoqassaaq. Taamaa-
lillutalu — nuummit-ittaaq eqqarsaatigalugu — nunatut siuarsar-
neqanngitsutut issaagut, nioqqutissiassat suliarineqanngitsut
avammut nioqqutigiinnartarlugit. Taamaaliornikkummi nioqqu-
tissiornerup suliffissanik pilersitsinarnerpaartaa, taamalu ilua-
naarnarnerpaartaa, Europami nunat suliffissuaqarfiusut arlaanni
ingerlanneqartalissaaq.
Tamanna akuersaaruminaatsorujussuuvoq. Nuummit atorlugu
pinnersaasiortalernissamik isumassarsiaq immini pitsaalluinnar-
tuuvoq, isumassarsiarlu taanna natermut nakkaaginnartariaqan-
ngilaq. Suliffissarpaaluit pinnersaasiortarnikkut pilersineqarsin-
naasut annaanneqartariaqavipput.
ILL1T isummat AG-imi oqallinnermut ilanngutassiariuk
— naatsukiillanngorlugu nukingiullugulu. Aaqqissuiso-
qarfimmi naliliisinnaarusuppugut, suut tamaasanaqissin-
naajumallugit. Kinaassutsit isertuussinnaaviat, oqallin-
nermulli aaqqissuisorisatta atit sumilu najugaqarnerit
nalunngittariaqarpaa.
Narsarsuarmi pisimasoq:
Ajutoortoqamissaanut
sillimasoqarpoq
All. Fl. Skov Rasmussen, Narsarsuarmi timmisartut mittarfianni ittuusoq
Johs Møllerip AG nr. 37-imi allagaanut »Taamaattormi Narsarsuarmut
tikilluaritsi«-mut akissut
Icelandairip Boeing 727-iutaa ukior-
manna augustip 12-ianni Narsarsu-
armi timmisartut mittarfiannut mik-
kaluarluni mittarfiup avataanut i-
ngerlaannartoortoq pilllugu telein-
spektør Johs Møller allaaserisaqar-
simammat qutsavigeqqaarallassa-
vara.
Oqaatigineqassaaq ajutoornermi
inunnik ajoqusertoqanngimmat.
Timmisartup uninnissaa sioqqu-
titsiarlugu kingoqqutitsiarlugulu
timmisartumi inuttaasut qanoq iliuu-
serisimasaat oqaaseqarfigissanngi-
lakka. Pisimasoq eqqaassagukku
oqartariaqarpunga ikuallattooratar-
sinnaanera ilimanaateqarsimanngit-
soq, akerlianilli uneriapiloornikkut
assakaasut qaarsimasinnaagaluar-
put. Uninniapiloornerup kissatsitsi-
neratigut assakaasut minutsit 15-it
ingerlanerinnaanni putusinnaaler-
sarput, timmisartup oqimaassusia
pissutaalluni naqitsineq annertooru-
jussuaq assakaasut nammatassariler-
sarmassuk.
Timmisartup assakaasua qaarpat,
tamanna håndgranat-itungajak sun-
niuttarpoq — tassaniipporlu uloria-
naqutaa. Qaartoornikkut assakaa-
sup sequminniku isa assakaasup ik-
kuffii timmisartullu kigaallattaatai
aserorsinnaagaluarpaat suluisaluun-
niit ataatungaat eqqorsinnaagaluar-
lugit, sulilu ajornerusumik pisoqar-
pat orsussaasiviit putusoortissinnaa-
galuarlugit. Orsussaq aamma/ima-
luunniit kigaallassaatip nillusaata
imerpasoq assakaasut ikkuffiannut
kissaattoorsimasumut kuussinnaa-
galuarpoq taamalu kukunneqarsin-
naagaluarluni.
Taamaattumiguk.ua timmisarto-
qarfiup qatserutaatai (crash-tenders-
it marluk pisortallu biilia ataaseq)
taamannak inissinneqarsimasut. Eq-
qaamasariaqarpoq qapuusaq ator-
lugu qatserutit 75 meterinik ungasis-
susilimmiilluunnit qatserissutaasin-
naammata. Taamani inissinneqarfi-
gisimasamin niillutik pisariaqarpat
timmisartoq tamaat qallersmasin-
naagaluarpaat, assakaasup siorliup
ikuallatsitseratarsinnaanera pissuti-
giinnarlugu. llanngullugulu piareer-
simaffigaat ilaasut ajutuulernermi
aniffissiatigut aniasut pisariaqarpat
ilanngullugit qapuusamik qallissal-
lugit.
Narsarsuup timmisartoqarfia pit-
saalluinnaqqissaartunikqatserutaa-
teqarpoq timmisartumik angisuu-
milluunniit ikuallattoqassagaluarpat
qatserissutaasinnaasunik.
Ilumoorpoq timmisartumik aju-
toortoqartillugu amerlasuunik ajo-
qusertoqarsinnaalluniluunniit ikual-
lattoqartillugu uutitertoqarsinnaa-
sartoq. Taamaattumigunasulisut iki-
orsiiartorasuarnissaminnut ilinniar-
teqqissaarneqarsimasut. Nalunngi-
larput ajutoortoqarsinnaaneranut
Narsarsuarmi piareersimaneq qallu-
naat amerikamiulluunniit timmisar-
tuutaannik C-130-inik (Hercules)
Kangerlussuarmut mittoqartillugu
piareersimasarnertulli annertuti-
ginngitsoq, taamaattorli ajoqusersi-
masut allarussorneqarnissaannut iki-
orserneqarsinnaasussaavugut nalu-
naaquttat akunnerisa pingasut inger-
lanerinnaanni.
Timmisartut akiutiniittunut ator-
sinnaanngorlugit allanngortiternerat
pisariusarpoq. C-130-imik Kalaallit
Nunaanniittoqanngippat, SAS-illu
timmisartua Kangerlussuarmeersoq
sangutinneqarsinnaanngippat taava
amerikamiut sakkutooqarfiat Islan-
dimiittoq saaffigisariaqassavarput,
taakkuattaaq Hercules-iuteqartar-
mata. Taaamaattoqassappalli aat-
saat nalunaaquttat akunneri-sisamat
qaangiuppata ikiorserneqassaagut.
Ajutoortoqartillugu Kalaallit Nu-
naanni napparsimmaviit angusin-
naasagut ikiortissarsiorfigissavagut
»nalinginnaasumik« ajoqusersima-
sut taakkununngakartittarlugit. Uu-
titertoqarsimappalli allatorluinnaq
pisoqassaaq, tamakkua uutitersima-
sunik passussisarfiliaanneqartaria-
qassammata. Inuuptimaataaffaata
missaa uutitersimappat, uutitersima-
soq tamakkuninnga passussisarfili-
aanneqassaaq nalunaaquttat akun-
nerisa sisamat tallimalluunniit qaa-
ngiutinnginneranni, taamaanngip-
pat annaanneqarsinnaajunnaarsin-
naammat. Oqartariaqarpungalu
ajornartorsiuterput annerpaaq tassa-
niittoq, Narsarsuarmiitillunimi nalu-
naaquttat akunneri sisamat tallimal-
luunniit amerlagisassaanngillat.
Ajutoortoqassagaluarput uagut
nammineq Narsarsuarmi qanoq ili-
ussaagut?
Kalerrisaarut tutsiuppat qatseri-
sartut tamarmik aggissapput. Nap-
parsimmaveeraq illorsuarmut tikit-
tarfimmut nuunneqassaaq. »Aqutsi-
soqarfik«-mik pilersitsisoqassaaq
Grønlandsflymilu sulisut ajoqusersi-
masunik tikiussortoqaratarsinnaa-
nera piareersimaffigilissavaat. Nap-
parsimasunik paarsisoq ajoqusersi-
masunik tigooraasuullunilu immik-
koortiterisuussaaq, ikiortigissavaalu
ilaatigut sikunik nakkutilliisoqarfim-
meersut, tamanik napparsimmaviit
ajoqusersimasunik passussisarfiini
ilinniarsimasuusut. Uutitersimasin-
naasut anniarunnaamisarniarlugit
imermik tissalukaartitsivimmut inis-
sinneqassapput. Annikitsuinnarmik
ajoqusersimasut/uutitersimasut
»Arctic Hotel«-iliaanneqassapput,
tassanilu sulisunit tarajulilaakkanik
suppatortinneqassallutik, annilaar-
simanermit paatsiveerussinnaanerat
pinngitsoortinniarlugu. Mittarfiup
biilii atorsinnaasut napparsimasunik
assartuissutitut atorneqalissapput.
Buldozerit qamussuillu oqimaanne-
rusut mittarfimmi saliisinneqassap-
put, timmisartut ikiorsiiartortut mif-
fissaqarniassammata.
Ajutoortoqarsinnaaneranut pia-
reersimaneq annerusutigut eqqartor-
lugu taamaappoq.
Ajoqusersimasunik sinerissami
napparsimmavinnukaassuineq heli-
kopterit atorlugit ingerlanneqartari-
aqassaaq, tamatumanilu atorneqar-
sinnaasut tamarmik atorneqassap-
put. Umiarsuarmik nakkutilliissum-
mik Kangilinnguaniittoqarpat taas-
sumap nakorsaa helikopterimik ag-
gersinneqassaaq. Timmisartut Dan-
markimeersut nakorsanik napparsi-
masunillu paarsisunik ilaasoqarajut-
tarput tamakkualu soorunalimi qin-
nuvigineqassapput ikiuteqqullugit.
Timmisartoq Kalaallit Nunaani
ikiorsiiartorasuarsinnaasutuaq tas-
saavoq sakkutuut timmisartuat
Gulfstream, Kangerlussuarmiitinne-
qartoq. Ajutoortoqartillugu taanna
Narsarsuarliarsinnaavoq nalunaa-
quttap akunnerata aappaa qiteqqul-
lugu, naatsorsuutigineqarsinnaa-
vorlu ilaasoqarsinnaassasoq qulinik
aqqanilinnilluunniit.
Neriuppunga ilaasunut tunngatil-
lugit akissutigisakka taakkua Johs
Møllerip naammagissagai. Augustip
12-ianni ajutoorneq oqareernittut pi-
simasuinnaavoq ajunaalernermik
taaneqarsinnaanngilluinnartoq.
Naak tamanna mittarfimmi uagut
nammineq sulisutsinnut tunngagalu-
artoq taamaattoq qatserisartut — pi-
gaartuusut sulinngiffeqartullu —
qutsavigiumallugillu nersoruma-
vakka sulilluarsimanerat pillugu. Su-
lisullu allattaaq qutsavigiumavakka
taakkuattaaq sulilluarsimammata.
Forkyndelse af stævning
Ved en til kredsretten Ammassalik indgiven stævning er der an-
lagt sag af Ronny Risgaard, Ammassalik, mod Lea Risgaard,
født Uitsatikitseq, hvis sidst kendte adresse var Absalonsgade
30, 1. tv., 1658 København V.
I den anledning indkaldes Lea Sibora Lena Kristine Risgaard,
født Uitsatikitseq, født den 14. januar 1955, til som sagsøgt at
møde i Kredsretten, B-356, 3913 Ammassalik, tirsdag den 1. de-
cember 1987 kl. 10.00.
I sagen påstår sagsøger, at der meddeles parterne separation på
vilkår, at ingen af parterne svarer bidrag til den anden parts un-
derhold, af tjenesteboligen. Sondevejen B-774, 3913 Ammassa-
lik, beholdes af sagsøgeren, og at parternes fælles bo skal be-
tragtes som delt.
Genpart af stævning med bilag ligger til udlevering til sagsøgte
på rettens kontor.
Stævningen forkyndes offentligt i medfør af Ministeriet for
Grønlands bekendtgørelse nr. 431 af 24. august 1976 - §7, idet
sagsøgtes nuværende bopæl eller opholdssted er ukendt.
Såfremt sagsøgte udebliver fra retsmødet, vil dom blive afsagt i
overensstemmelse med sagsøgerens påstand. Ankefristen vil
blive fastsat til 8 uger, og der vil ikke ske yderligere forkyndelse
af dommen.
Landsdommeren i Grønland
Nuuk, den 5. oktober 1987
P.l.v. Flemming Nymann