Atuagagdliutit - 16.12.1987, Blaðsíða 9

NR. 51 1987
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
AG-OQALLINNEQ
ISUMMAT AG-KUT SAQQUMMIUGUK
»Suliassaq
inerneqareerpoq«
QUIZ
APEQQUTIT
lluanngilaq
Umiarsuit nakkutilliissutit helikopteriat Kalaallit Nunaa-
liartinneqarani Bomholmiliartinneqarsimagami ajorluin-
narpoq akuersaameqarsinnaananilu.
Soorunalimi bornholmimiut Østersøenimilu aalisartut
isumannaatsuunissaat ajorinngilarput. Sinnganngilluin-
narpugullu. Nalunngikkippulliuna Kalaallit Nunaanni -
pingaartumik ukiuutillugu - ilaanni akulikitsumik imaati-
gut artornartumik annaassiniartoqartariaqalersartoq, taa-
maattumik Østersøåenimi pissutsit qanorluunniit paasil-
luartigigaluarutsigit nunatsinni pissutsit akuersaarneqar-
sinnaanngitsutuparuanngitsoorsinnaanngilagut.
Umiarsuit nakkutilliissutit helikoptereqannginnerat
inuit inuunreannik naleqaratarsinnaavoq. Taamatorpiar-
mi pisoqarpoq Grønlandsflyp S 61-N-iutaa issangaatsiaq
Sisimiut eqqaanni nakkarmat. Aammalumi arlaleriarluni
taamatut pisoqartareersimavoq, qularnanngivissumillu
taamatut pisoqaqqikkumaarluni.
Bomholmimi imaatigut annaassiniutissat atorluarsin-
naasut - pisariaqartinneqartullu - illersomissamut mini-
sterip pilersissinnaanngikkunigit taava attartorniartaria-
qarpoq taarsigassarsiniartariaqarluniluunniit. Qular-
nanngilluinnarporlu sullerikkuni Bomholmimi ajomar-
torsiutit aaqqiissutissarsisinnaassagai. Taamaaliornermi-
gut Kalaallit Nunaat eqqomerlunngikkaluarlugu.
Ullumikkummi pissusiusut pisariaqanngilluinnaraluar-
put, ilassunnaatsuullutik navianartuullutillu.
Suliassaq politeeqarfimmi pisortap Karl
Kristian Lennertip naqisimaneqanngitsu-
mik oqaaseqarsinnaatitaaneranut
tunngasoq Kalaallit Nunaanni Politiit
Peqatigiiffiata Dansk Politiforbundillu
naammassineqareersimasutut isigaat
Politeeqarfimmi pisortap
Karl Kristian Lennertip na-
qisimaneqanngitsumik
oqaaseqarsinnaatitaanera-
nut Kalaallit Nunaanni Poli-
tiit Peqatigiiffiat Dansk Po-
litifrbundilu mikinngitsu-
mik akulerunneqarsimap-
put. Allakkallu imaattut po-
litiit peqatigiiffianniit AG-
mut nassiunneqarsimapput:
Matumuuna nassiunneqarpoq
Kalaallit Nunaanni Politiit Peqa-
tigiifiianni siulersuisut aalajan-
giussaat Karl Kristian Lennertip
politimester Niels Schmidtimik
maalaarutigiimissimaneranut
tunngasoq.
Imatut oqaaseqaateqamiarpu-
gut 1) Siulersuisut Københavni-
miittut aammalu Dansk Politi-
forbund politimesterimit politi-
inspektørimillu oqaloqatigine-
qarlutik nassuiaanneqarsimap-
put maalaarutiginnittup Nuum-
mukartinneqarluni suliat pillu-
git oqaloqatigineqarsimaneranut
tunulequtaasunik oqaloqatigiin-
nerullu imarisimasaanik.
2) Maalaarutiginnittoq oqalo-
qatiginnikkiartoqquneqarsima-
voq politiit atugaat pillugit oqaa-
serisimasani pinnagit, oqaloqati-
giinnermili pineqamerusimap-
put atorfeqamermi atugassariti-
taasut.
3) Maalaarutiginnittoq politiit
atugaat pillugit oqalliseqataane-
remini »oqaaseqarsinnaajun-
naarsitaasimanngisaannarpoq«.
4) Kalaallit Nunaanni Politiit
Peqatigiifliata Dansk Politifor-
bundillu politimesterip politiin-
spektørillu ilisimatitsissutaat tu-
saatissatut tigusimavaat, aam-
malu
5) tamatuma kingoma sulias-
saq inemeqartutut isigineqaler-
poq.
Ole Dorph
J. E. Nielsen
Tamarmik ajor-
nartorsiutaat
Aalisartut tusaataat »Killingusaaq« sapaatip akunnerani
tassani saqqummersoq qimerlooraanni paasisariaqarpoq
aalisartut ajornartorsiuteqartut. Tusaammi tassani atuar-
neqarsinnaasut sakkortuujullutillu pissanganartuupput.
Qularnanngilluinnarpoq qaammatini tulliuttuni oqallitto-
qartarlunilu - aporaattoqartarumaartoq - aalisartut nam-
minersomemllutillu oqartussat akomanni. Ajornartorsiu-
tillu aalisartut tusaataanniittut ilaat AG-mut »nalingin-
naasumut« taamatut ilanngukkatsigu aalajangersimal-
luinnartumik peqquteqarpugut: Inuiaqatigiinni annerusu-
tigut aalisamermik inuutissarsiuteqartuusuni, aalisamik-
kut ajomartorsiutit tassaaginnarsinnaanngillat aalistu-tut
ajomartorsiutaat. Tassaasariaqarlutilli inuiaqatigiit ta-
marmik ajornartorsiutaat.
Aalisamerup tungaatigut maannakkut ajornartorsiu-
taasut, aalisarnermut tunngasut akisunerusortaasa tun-
gaanniipput: Kinguppaat TAC-iata agguaanneqameraniil-
lutik, immaqa inuiaqatigiit pisassanik naleqarluartunik
taakkuninnga sapinngisamik annerpaamik pissarseqqullu-
git?
Aalisartut tusaataanni, sapaatip akunnerani tassani
AG-mi ilaasumi, aalisartut kattuffii naalakkersuisunilu
ilaasortaq Emil Abeisen isummaminnik saqqummiussitin-
neqarsimapput. Tamanna pitsaallunilu pissusissamisoor-
poq, inuiaqatigiimmi tamarmik oqallinnermi tamatumani
peqataasariaqarmata.
Maannakkorpiaq pingaartumik soqutiginartuuvoq tu-
sassallugu agguaassisameq pillugu partiit qanoq isuma-
qamersut. Maannakkorpiaq qineqqusaartoqanngikkaluar-
poq, Kangerlussuarmili ataatsimeersuartoqannginnerani
partiit pisortaat isummaminnik saqqummiussisariaqar-
put.
AG-IP 0QALLIFF4ANUT ALLAG1T
Naatsumik allagit. Aaqqissuisiqarfik naalisaa-
sinnaatitaavoq. Atit aviisimi allassi man ngi t-
soorsinnaavoq, oqalliffimmilli aaqqissuisup ki-
naanerit sumilu najugaqarnerit ilisimassavai.
herreur
KUN... kr. 1.995,-
Sapaatip akunnerani tassani
apeqqutit qulit akisinnaanerlugit
misiliguk. Akissutitillu sanilliutik-
kit akissutinut eqqortunut, qup-
pemermi allamiittunut.
All.: Hans A. Hansen
1. Juullimi allakkanut
mærkiliuttagaq isumas-
sarsiaralugu suliniuta-
qartoqtassa:
a) Allakkerisoq
b) Umiarsuup naalagaa
2. Juullimi tussiut »Guu-
terput« erinaqarpoq
erinniortumit uani naju-
galimmit:
a) Tyskland killermiumit
b) Nunatta kitaamiumit
3. Tunumiut kuisimann-
gitsuusut tikillugit kri-
stumiussusermik oqa-
luusseqqaartuuvoq:
a) Ajoqi Johannes Hansen
b) PalasiRuttel
4. Nunatsinni qaqqat
portunersaat Tunumiit-
toq portussuseqarpoq:
a) 6.328 meterinik
b) 3.733 meterinik
5. Prins Christians Sund
kalaallisuunngorlugu:
a) Tunulliarfik
b) Ikerasassuaq
6. Nuup kangerluaniittu-
mi Isukasiani nassaari-
neqarpoq aatsitaassaq:
a) Ujarak saviminissalik
b) Aqerlussaq
7. l.C.C. - Inuit Circum-
polar Conferencep ili-
sarnaataani kalaallisut
allassimasoqarpa?
a) Aap
b) Naagga
8. Aalisariut, kilisaat »E-
rik Egede« atsiaavoq an-
gummut, tassalu:
a) Savaatilik
b) Biologi, aalisakkanik mis-
issuisoq
9. Oqaluffik aamma
»Naalakkatta pilikkiisivi-
a«nik taaneqartartoq su-
miippa?
a) Sisimiuni
b) Qeqertarsuarmi
10. Danmarkip nunatsin-
nut politikkia nutarterni-
arlugu Hans Hedtoftip
1948-mi kommissionili-
aani ilaasortat politikerit
kalaallit arnartatuaraat:
a) Kattannguaq Sivertsen
b) Kathrine Chemnitz
Åbninqstider
Box 250 Kussuitq (Det bla hus! Hverdage 10 22
Tit 2 35 04 Son b Helligdage 12 22
ATUAGAGDLIUTINE