Atuagagdliutit - 25.05.1988, Side 6

Inuiaqatigiinni aaqqissuussaaneq
silarsuarmi pitsaanerpaasoq
Jamaicami premierministeriusimasumit, Michael Manleymit oqaloqateqarneq
(RB) Nunani avannar-
lerni inuiaqatigiit aaq-
qissuussaanerat silarsu-
armi pitsaanerpaavoq,
tamannalu nqjoqqutara-
lugu uagut nunatsinni
ingerlatsinissarput kis-
saatigaarput. Taama ku-
sanartigisumik Michael
Manley, caribiami qe-
qertat ilaanni naala-
gaaffimmi Jamaicami
premierministeriusima-
soq paasisallu naaper-
torlugit premierministe-
rinngoqqittussaq karak-
teeriliivoq.
Pisuutinniameqartar-
punga Cuba ilaarusukki-
ngagooq, uffa Fidel Castro
iltinngutigiinnaringa, ataq-
qillugulu nuannaartorisuu-
gakku. Pingaamerusumilli
Nunat Avannarliit assileru-
sunneruakka, naak sooru-
nami aamma ilissi ajomar-
torsiuteqartaraluartusi,
oqarpoq Michael Manley
Ritzaus Bureau-mut anger-
larsimafliani illoqarfiit pin-
gaamersaani Kingstonimi
oqaloqatiginerani.
Isumasiuinerillu naaper-
torlugit partiimut socialde-
mokratiskiusumut PNP-
mut siulittaasuunini tun-
ngavigalugu ukioq manna i-
natsisartunut qinersinissa-
mi, maannakkulli premier-
minis teriusup konservati-
viusup Edward Seagap peri-
aatsit toqqammavigalugit
su li ullulersimanngisaani
ajugaasagatinneqarpoq.
1980-mi qinersinerup ki-
ngorna Jamaicami inunnut
2,5 millioniusunut Seagap
naalakkersuisut siulersuga-
risimavai. Atorfik atorfigi-
lerpaa Manley ukiuni arfi-
neq-pingasuni ingerlatarisi-
masaa. Paarlaannerat pivoq
annertuumik inuiaqatigiit
akomanni politikkikkullu
saqittaanneqareersoq piffis-
sami nioqqutissanik amik-
kisaarFiusumi annertuumil-
lu aningaasat naleerukkiar-
tomerisa nalaanni.
Caribiami nunami ineri-
artorfiusumi socialdemo-
kratiskimik misilittaanerit
aningaasaatillit qimarran-
nerinit kinguneqarsimavoq,
nunallu allamiut aningaasa-
liisamitik unitsilluinnarsi-
mavaat. Inuppassuit ame-
rikkamiut nunamit toqqis-
sisimanarunnaarsaasutut
isigisimavaat. Manleylu
siuttuusimavoq inuiaqati-
giinnut piginnittussanngor-
titserinemi, ilaatigullu ilu-
arsartuussinernik, soorlu
meerartaarnermi sulinngif-
feqartalememik, aammalu
aningaasarsiat minnerpaaf-
fissaannik atuisunngortitsi-
simasuulluni. UllumikkuUu
ima oqarpoq:
llinniartltaaneq
Ilikkagaqarsimaqaagut.
Taamanikkut sorpassuit
ataatsikkut ingerlateriarsi-
magaluarpagut, ilaalli iluat-
sippallaanngitsumik. Maan-
nakkut pissutsit aallaaviga-
lugit isiginninniarnerulersi-
mavugut, naalagaafTiup toq-
qaannartumik qanoq ilior-
sinnaaneranut ineriartor-
nermilu tulleriiaarisamer-
mi. Assersuutigalugu maan-
nakkut nukigut atorusun-
neruagut ilmniartitaaner-
mut, naak tamanna ima isu-
maqarsinnaasoq inunnik
isumaginninnermi aallutas-
sat ilaat pifiissami uninnga-
teqqaartariaqartut. Nuna-
nimi silarsuup pingajuanne-
ersuni arlaannaalluunniit
siunissaqanngilaq anner-
tuumik ilinniartitaanermit
naleqquttumit aallussinn-
gikkunik.
Periaatsit aUanngorsima-
nerat isumaqanngilaq angu-
niagassatut siunniussima-
satta allanngorsimanerinik,
partiimut siulittaasoq oqar-
poq.
- Suli sulissutiginiarpagut
inuiaqatigiit naligiissut ani-
ngaasarsiomikkut pissaa-
nerup siaruartinneqarnis-
saa, naalagaaffimmullu an-
nertunerusumik kiflaan-
ngissuseqarluni qanoq ilior-
sinnaaneq silarsuarlu nuna-
nut minnerusunut aamma
inissaqartitsisoq pilersikku-
sullugu.
- Pifiissami kingullermi
sulifiissuaqarnikkut oqar-
tussaaqataaneq eqqunniar-
lugu sulissuteqarsimavu-
gut. Misiliinerillu ataatsit
marluk iluatsittumik inger-
lasimapput, pifiissarli na-
leqquttuusimanngilaq. Ja-
maicamiumummi 70-ikkut
ingerlaneranni aningaasat
naleerukkiartornerat qallik-
kut sunnertitsimasima-
qaaq, tassani eqqarsaatigi-
neqarnerusimaUuni inuup
nammineq inuuniamermini
atugarisai sulisartut peqa-
taanerulernissaannut taar-
siullugu. Maannali nuna pi-
areersimavoq annertuumik
tamatuma tungaatigut allo-
riamissamut.
Suleqatigiiff iit
- Naleqquttuunngilaq inuia-
qatigiit tigusinissaat oqalli-
sigeqqissallugu. Soqutigin-
nineruvugut pilersissallugu
sulisartut namminneq sulif-
feqarfimminni piginneqati-
giissutinik pisisalemissaat.
Nalaatsomerinnakkullu
maani qangaaniilli ileqqo-
qarpugut sulisunut anner-
tuumik aningaasanik kater-
suiffiusartumik isumaqati-
giissutit naaneranniit nu-
taamik isumaqatigiissutit
atulernissaasa tungaanut
atuuttartumik. Isumaqati-
giissutit kingumoortumik
atuuttuusarput. Aningaa-
sallu ilaat sulisartut isuma-
qatigiinniamerit immaqa
qaammatini arfinilinni sivi-
sussuseqartuni katersorta-
gaat piginneqatigiissutinik
pisissutissatut aningaasa-
liissutigitikkusuppagut.
Suliniutittalu ilaat, tassa-
lu nunamik naggorisaafiiu-
sinnaasumik iluarsartuus-
seqqinnerit, maannakkut
naalakkersuisuusunit tu-
nulliuttinneqarsimasoq
uterfigeqqikkusupparput.
Naasorissaasuaqqammi
nioqqutissiomerat ukiut ta-
maasa annertuseriartissi-
mavarput. Aningaasaqami-
arnikkummi inuunniamik-
kullu pingaaruteqartuuga-
mi qanoq naasorissaasuaq-
qat ikiomeqamersut. PNP-
p suleqatigiifimnik misilit-
taasimanini ingerlatiinna-
rusuppai. Tassami suleqa-
tiigiiffitsigut naasorissaasu-
araq nioqqutissiortunngor-
sinnaavoq pingaaruteqar-
toq. Misilittakkatsinnut ine-
riartomitsinnilu killifiim-
mut naleqquttut suleqati-
giifiiit nassaarerusuppagut.
Michael Manley aamma
Socialistisk Internationale-
mi siulittaasup tulliusoq,
nunap immikkoortortai sal-
liullugit eqqarsartartuuvoq.
Uagutsinnit maannak-
kullu naalakkersuisuusut
annertuumik assigiinnge-
qutaat unaavoq taakkua i-
ngerlatsinerat USA-mut
samminerummat, niuerneq
ineriartomerlu eqqarsaati-
ginerullugit. USA-p pingaa-
ruteqartumik sunniuteqar-
nera eqqarsaatigalugu
PNP-p amerikkamiunut
pitsaasumik pissuseqamis-
saq iluarseqqinniarsimavaa.
Taakkumi sanileraagut, an-
ingaasalersuisarnermilu an-
ingaasaliisartut annerpaar-
taralugu. Pissutsimmi pi-
viusut taamaapput.
- Taakkua saniasigut nu-
narsuup immikkoortortaani
maanna annertuumik peri-
arfissaqarpugut. Kikkut ta-
marmik sapinnginnemsatik
aallaavigalugit nioqqutis-
siussapput. Imaannani nu-
naaqqat tamarmik suut ta-
maasa nioqqutissiaris sa-
gaat. Tamanna silarsuup
pingajuanni nunanut aqqu-
tissaavoq. Suleqatigiinnis-
sammi nunarsuup immik-
koortortaanni ajornanngin-
nemsarput. Caribialu tama-
tumunnga naleqquttuuvoq
ataatsimut oqaaseqarnik-
kut, ataatsimullu kulturik-
kut kingornussaqartar nik-
ku t. Piviusumillu isumaqar-
punga assersuutigalugu
maani Jamaicami aluminiu-
mik nioqqutissiomeq Trini-
dadimi Tobagomilu oliasior-
mut atassunngortinneqar-
sinnaasoq.
Ministerpensionister
Flemming Kofod-Svendsen og Erhard Jakobsen
risikerer at miste deres ministertaburetter
(RB) Der er forskel p&
folk, n&r de forlader
ministertaburetten.
Alle afg&ende ministre
må se ministerbilen
forsvinde i det $erne,
men et »for tidligt« far-
vel til posten betyder
også et farvel til en sik-
ker ministerpension.
Og »for tidligt« vil sige,
at ministeren har siddet
på taburetten under et år.
I fungerende Poul
Schluters regering må he-
le seks ministre skyde en
hvid pind efter pensionen,
hvis taburetten hives væk
under dem i forbindelse
med dannelse af en ny re-
gering.
Hvis der - som man ge
på Christiansborg gætter
på - dannes en regering af
V, K og R eller en snæver
VK-regering, så må i hvert
fald boligminister Flem-
ming Kofod-Svendsen
(KRF) og minister for øko-
nomisk samordning Er-
hard Jakobsen (CD) tyde
skriften på væggen.
De har kun beklædt de-
res poster i otte måneder,
og derfor vil den månedli-
ge check med minister-
pensionen udeblive. De
får dog et par års respit.
Alle ministre får nemlig to
års ventepenge til den hø-
jeste ministerpension - kr.
202.556,30 om året.
De øvrige fire ministre i
»et-års-farezonen« er
skatteminister Anders
Fogh Rasmussen (V),
sundhedsminister Agnet-
he Laustsen (K), land-
brugsminister Laurits
Tørnæs (V) og forsvarsmi-
nister Bernt Johan Collet
(K). De tiltrådte alle som
ministre den 10. septem-
ber 1987 og mangler end-
nu fire måneder før pen-
sionen er hjemme.
Bedre stillede
Ministerpensionen stiger
alt efter, hvor længe man
har siddet på taburetten.
Trafikminister Frode Nør
Christensen (CD) har lige
hevet sig op over grænsen.
Han har siddet som mini-
ster i et år og ni måneder
og kan derfor se frem til
den laveste ministerpen-
sion på ca. 53.100 kroner
årligt.
Miljøminister Christian
Christensen (KRF) og so-
cialminister Mimi Stilling
Jakobsen (CD) hører til de
bedre stillede. De har haft
ministerposter i fem år og
otte måneder og vil få
135.200 kroner hvert år,
hvis taburetten vælter
dem.
Også udenrigsminister
Uffe Ellemann-Jensen
(V), undervisningsmini-
ster Bertel Haarder (V) og
finansminister Palle Si-
monsen (K) hører til i
samme klasse og skulle
kunne holde skindet på
næsen ved afgang.
Hvis der er økonomisk
demokrati i Schluter-re-
geringens eventuelle af-
skedsparty, så bliver det
justitsminister Erik
Ninn-Hansen, der kom-
mer til at bidrage med den
største flaske champagne.
Han er den ældste mini-
ster i gårde og har be-
klædt ministertaburetter
i lidt over ni år. Det skyl-
des, at han er den eneste i
rækken, som har mini-
stererfaring fra tidligere
regeringer. Når Erik
Ninn-Hansen forlader po-
sten, vil han få den højest
mulige pension på
202.556 kroner årligt.
Ministerinngortussat
(RB) Inuit ministeriu-
junnaartut allatuulli as-
sigiinngitsumik isigine-
qalersarput. Ministeriu-
simasut tunuaraanga-
mik biilersuatik isikki-
miiginnalersarpaat, kii-
salu »maanaannakkut«
ministerhqunnaartut
ministeriusimanereiu-
tissaqartitaajunnaart ar-
put.
Oqaraangatta »maanaan-
nakkut« isumaqartittarpar-
put ministeri ukioq ataaseq
inorlugu atuussimasoq.
Nutaamik naa lakkersui-
sunngortitsiniameq kiput-
tuussappat statsminister
Poul Schluterip naalakker-
suisorigallagaani minis te rit
arfinillit pakatsisussaassap-
put.
Christiansborgimi tusa-
gartuut ilimagisaattut V, K
aamma R imaluunniit VK
naalakkersuisunngortitsis-
sagaluarpata ministeri ku-
tut eqqaamaneqartualer-
sussanngussapput ineqar-
titsinermut ministeri Flem-
ming Kofod-Svendsen
(KRF) aamma aningaasa-
qamerup nalimmassame-
qamissaanut ministeri Er-
hard Jakobsen (CD).
Taakkumi taamaallaat
qaammatini arfineq pinga-
suni ministeriusimapput,
tassalu ministeriusimaner-
siutissaqaratik. Ministeriu-
simasulli tamarmik tunuar-
nerminni allamik aningaa-
sarsiorfissaqalemissamin-
nut sillimmatissaminnik •
ukiuni marlunni aningaa-
sarsiaqartitaasarmata taak-
ku isumalluutiginiartus-
saassavaat. Ministeriusima-
sut tunuamerminni ukiu-
moorsiarisinnaasaat axmer-
paamik ullumikkut
202.556,30 kroneupput.
Ministerit allat sisamat
»ukiussaminnut annguteq-
qavissut« tassaapput akile-
raarutinut ministeri Anders
Fogh Rasmussen (V), peq-
qinnissamut ministeri Ag-
nete Laustsen (K), nunaate-
qamermut ministeri Lau-
rits Tørnæs (V) aamma sak-
kutooqarnermut ministeri
Bernt Johan Collet (K).
Taakku tamarmik 10. sep-
tember 1987 ministerin-
ngortitaasimapput ministe-
riusim aners iaqalissagunillu
suli aamma qaammatini si-
sam ani ministerioqqittaria-
qaraluarlutik.
Iluatsitslsortaat
Minis teriusimanersiutissat
annertussusilerneqartarput
qanoq sivisutigisumik mini-
steriusimaneq tunaartara-
lugu. Angallannermut mini-
steri Frode Nør Christensen
(CD) annguteqqavippoq, mi-
nisteriusimavoq ukioq ataa-
seq qaammatillu qulingilu-
at, tassalu ministeriunersi-
assaqalerpoq pineqarsin-
naasut annikinnersaannik
ukiumut 53.100 kr. miss.
Avatangiisinut ministeri
Christian Christensen
(KRF) aamma inunnik isu-
maginninnermut ministeri
Mimi Stilling Jakobsen ila-
minniit iluatsitsinerupput.
Ukiuni tallimani qaammati-
nilu arfineq pingasuni mini-
sterioreersimagamik maan-
na tunuartitaassagaluaru-
nik ukiumoorsiassaqaler-
tussaapput 135.200 krone-
nik.
Kiisalu nunanut allanut
ministeri Uffe Ellemann-
Jensen (V), atuartitaaner-
mut ministeri Bertel Haar-
der (V) aamma aningaasa-
qarnermut ministeri Palle
Simonsen (K) ministeriu-
junnaaraluarunilluunniit
aningaasatigut eqqasuutis-
saarutereemikuupput.
Aningaasarsiomerup tu-
ngaatigut demokrati atorlu-
arniamiarlugu Schluterip
naalakkersuisorisimasai tu-
nuassappata iluanaarner-
paasussatuaq tassa inatsise-
qarnermut ministeri Erik
Ninn-Hansen, sivisunerpaa-
mik minis te riusimasoq qini-
gaafiigisarsimasai katissa-
gaanni ukiuni qulingiluani.
Aamma kisiartaavoq mini-
stereqarfiusarsimasuni ni-
kerartuni misilittagaqqor-
tunerpaaq. Erik Ninn-Han-
sen maannakkut minis teri-
ujunnaassaguni ukiumoor-
siaqalertussaassaaq
202.556 kronenik.