Atuagagdliutit - 07.06.1989, Síða 15

TUNISSUTIT ALLAGARTAAT
FAXIKKOORTOQ
TUNISSUTIT ALLAGARTAAT (GAVE-
KORTI) FAXIKKUT nassiuguk.
Tunissutit allagartaat nammineerlutit
pilluaqqusissutinnik ilaqartillugu
immannguaq akilimmik nassiussin-
naavat.
Tunissutit allagartaat faxit ungalussaan-
nut nalliuttorsiorpalaartumut ikillugu
tunniunneqassaaq KNI-llu pisiniarfiini
tamani pisissutigineqarsinnaalluni.
GAVEKORTFAX
Send et GAVEKORT pr. FAX.
Mod et mindre gebyr kan du sende din
personlige hilsen sammen med et gave-
kort. Gavekortet udleveres i festfax-
omslag og kan bruges i alle KNI’s butik-
ker.
—

S & & o
® s

JUl

Nallukattarneq pillugu:
Inukkanik ajugaaniulluni
nuannarisalik aalateriarlu-
ni supisigaangat isumaqar-
tarpoq iluanaarumalluni
taamaaliortartoq. Tassami
anernermi inoqartoqartar-
nera malillugu anersaaq ki-
naassuseq najugaqartartoq.
Nallukattallaqqissup suna-
luunniit sanningasutut ittu-
mik ilisimassanngilaa, niu-
niluunniit qaleriittassann-
gilai. Inukkallu tiguneri ta-
maasa assigiilluinnarmik
periuseqarluni tigusassavai.
Makkulu piumasarineqar-
tarput:
Ingeqqaamermi ajugaa-
soq pin gaso riamermissaaq
ajugaasarpoq.
Nerri vik qaleqartinnagu
inuameq ajunaamermik
kinguneqartarpoq.
Inuk kina ajugaaqqu-
gaanni atisaanut meqqum-
mik kappussisariaqarpoq.
Naluneequtaq unnukkut
arfemup siomagut ilua-
naamiarluni inuartoqas-
sanngilaq.
Nakungasumik illoqarlu-
ni inuaraanni iligigalua-
raanniluunniit akerarigalu-
araanniluunniit ajorsamar-
nerusarpoq.
Inuarluni atukkiigaanni
ajorsamartarpoq atukkigar-
li ajugaasarluni.
Inukkat natermut nak-
kaagaanni ajunaarnertut
isumaqarput.
Nallukatternerup nalaani
erinarsomeq erinarsortu-
mut qjunaameruvoq.
Inuit ajornartorsiutimin-
nik an igu in iarlu tik e rinar-
sortartut isumaqarput ajor-
nartorsiutitik anigussailu-
git, taamaattulli annaasaqa-
rajupput.
Monte Carlomi aningaa-
satigut pinnamiartarfissu-
armi isumaqartoqarpoq, im-
minut toquttoqartarnera
kingoma, tassa ajunaarneq
pillugu, taava pinnanniar-
tartut aningaa-
sannannissamik iluanaaru-
teqarnermik neriuuteqar-
tarput.
Diamanti ajunaartitsi-
soq:
Washingtonimi katersugaa-
sivissuarmi Smithsonian
Institutionimi toqqortarine-
qarpoq Hope-Diamante na-
lilemeqarsinnaanngitsoq
uummataasumi tungujortu-
mi kusanaqaluni qinngorni-
nilluni takusassiaasoq.
Naallu ujarak akisoqisoq
taanna immini ajortussanik
ilimananngilluinnaraluar-
toq piusimanermini aatta-
qaqaaq - piginnittui 20-t ali-
an artumik toqusimapput.
Ajunaartitaa siulleq tas-
saasimavoq palasi hinduiu-
soq tassannga kusaginnin-
gaarami ukiut 500 matuma
siorna ilisiitaasimavoq, tas-
sa kuummi Kistnami nani-
neqarmat kinguninngua In-
diap kujataani. Taannalu
Guutipiluup isaanit peerlu-
gu tillissimavaa, tigu sarin e-
qaramilu naalliutsitaalluni
toqusimavoq. Diamanti Eu-
ropamut takkuppoq 1642-
mi taannalu frandskit ilisi-
masassarsiotuanit, Jean
Babtiste Tafemierimit ti-
kiunneqarsimavoq. Tuniga-
miuk aningaasarpassuarnik
iluanaarsimavoq taamaalil-
lunilu nunaassuaq akima-
nermillu taaguuteqarnissaq
pigilersimallugit, emerali
nallukattarluni akiitsorpas-
suaqalersimavoq Tafernier-
rillu pigisani tamaasa tuni-
sariaqalersimavai. Taavalu
Indiamut aallarpoq ilua-
naaqqinniarumalluni
tassungali pigami qimminit
nujuartanit alittomeqarlu-
ni toquvoq.
Diamanti frandskit kun-
ngiannit, Louis XIV-anit pi-
siarineqarpoq, taassumalu
silitippaa angissusianit
112,5 karatimiit 67,5 kara-
tiinnanngorlugu. Diaman-
tilli taassuma seqernup
kunngia taanna pillualersis-
simanngilaa; kunngitut nu-
annarineerulluinnarluni to-
quvoq nunani akiitsorpas-
suamik nunanut allanut
akiligas sarpas suaqalersillu-
gu.
Kunngip pania de Lam-
ballep dimantimik taassu-
minnga attaqartuartartoq
inuppassuamit unatarne-
qarluni ajoquserujussuar-
poq. Louis XVI nulialu Ma-
rie Antoinette savimmit
nakkartartumit toqunne-
qarput.
1792-mi suli Parisimi mu-
mitsitsinersuup paatvivee-
rutitsinerujussui peeruttu-
lersut diamanti tammarpoq
aatsaallu ukiut 40t qaan-
giuttut saqqummeqqiUuni.
Peqannginnerani pisimasut
assigiinngitsorpassuit oqa-
luttuarineqartarput. Taak-
ku ilaat tassaavoq: Franskit
pinnersaasiortorsuat Jacqu-
es Colot assut diamantimik
tassannga pinnarisaqarsi-
masoq, allaat pinnaringaa-
ramiuk silaarulluni immi-
nut toqussimalluni. - Russit
akimanertaat, Ivan Kani-
tovski amaamminut frand-
skiusumut tassannga tuni-
sivimavoq - kinguninngua-
gullu aaUaasimallugu. Ta-
matumalu kingorna aallaa-
neqarluni toqunneqarpoq
nammineq.
Russit kaasariata arnap
Katarinarsuup diamanti
taanna a tortars imavaa.
Taannalu qaratsaminik aa-
naartoorluni toquvoq.
Diamanti saqqummeqqip-
poq hollandimiup siliisartup
suli milliseqqullugu 44,5 ka-
ratinngortissimaleraalu.
Taannalu imminut toqup-
poq ernermi diamanti taan-
na tillimmagu. Ukiunilu tul-
liuttuni Europami diamanti
taanna aattaqartuarpoq -
taavalu irlandimiumit ani-
ngaaserivissuaatilimmit,
Henry Hopemit pigineqaler-
luni taassuma 30.000 pun-
dinik akilerlugu pisiarim-
magu, tassa 600.000 kronit
missaanni, taamalu maanna
atiminik ateqalerluni. Ho-
pep emutaa piitsuungaarlu-
ni toquvoq.
1908-mi tyrkit kunngia ta
Abdul Hamidip pisiaraa
400.000 dollarsilerlugu. Nu-
liaminullu Subayamut tun-
niullugu, kingomalu nulii
taanna savimminik kapillu-
gu toqullugu. Ukioq qaan-
giuttoq soraarsitaavoq.
Diamante ilisiitaq taanna
kin gumut ungasiliarpoq,
tassalu Amerikamut. Niuer-
torsuup Med McLeanip
1911-mi 154.000-ilerlugu pi-
siaraa.
Taamanimiit ukiut 40-t
ingerlaneranni McLeanip
ernera Vincent biilerluni
ajunaarpoq. McLeanilu
nammineq aningaasaataa-
ruppoq silanngajaartunn-
gortullu napparsimaviani
toqulluni. Pania 1946-mi
ikiaroornartoq annaarlugu
toquvoq, nulialu Evelyn
ikiaroortunngorluni. McLe-
anilli kinguaavinit diaman-
timik taassuminnga pisisoq
amerikarmiu pinnersaa-
taarniartartoq Hany Win-
ston kis imi sunnerneqarsi-
magunanngilaq ilisiissutaa-
nit. Dimanti taanna tun-
niuppaa - Smithsonian In-
stitutionimut, taamaniiUu
suli taanna inunnik qjoqu-
siisimanngilaq.
Immamut aqqartartut fran-
skiusut arfineq pingasut
520 meteritut ititigisumi
sap. akunneranut imma-
miissimanerminni sivisu-
nerpaajusimapput.
Issat aseromeq ajortut nas-
saarineqarsimapput. Taak-
kulu tukkameqarsinnaap-
put qipineqarlutillu. Imer-
mulli 50° kiatsigisumut mis-
ukkaanni ilusitik ateqqit-
tarpaat.
Misissuinerit uuttortaane-
rillu kingulliit malillugit ul-
lorissat angalasut seqiner-
mik kaaviisut ungallersaat
Pluto sanimut 2200 km-t si-
lissuseqarsimavoq.
Qaqqarsuaq Mount Everest
nunarsuarmi qaqqat por tu-
nersarigunanngilaat. Satel-
littit, tassa qaammataasat
uuttortaanerat malillugu
Himalayami qaqqaq nlla,
K2, portunersaagunarpoq,
8891 m-tut portutigaaq Eve-
restimiit 8853 m-iusumiit
taamaalilluni portunerullu-
ni.
Amikut silarsuarmi toqu-
narnersaat tassa Hapaloch-
laena lunulata aamma H.
maculosa. Taakku kiisineri-
sa inuit arfineq m ar luk to-
qussinnaavaat.
tassuuguinnassagaangattaaq
Inuuik imaluunniit ullorsiorfik alla puioraa-
ngakku FAXIKKUTTUNISSUT atorlugu
angumersisinnaasassaatit.
Illit nammineerlutit pilluaqqusissutit tigusi-
sussap allakkerisarfianut »faxissavarput«.
Taava tassanngaanniit pilluaqqusissutit
tunissummik KNI-mi qinersimasannik ilaqar-
tillugu aanneqassaaq.
NUTAARSIASSAQ' NYHED
- når det også skal gå hurtigt
Har du glemt en fødselsdag eller en anden
festlig dag, så kan du altid nå det med GAVE-
FAX.
Vi »faxer« din personlige hilsen til modtage-
rens posthus. Herfra bringes din hilsen ud
sammen med den gave du har valgt hos KNI.