Atuagagdliutit - 05.07.1989, Síða 9

1989 Nuna-TekTele 9
t888888ø88fl8888888888888888888fl8888888888888888888888888888888888S8888888888888888S88888ø88888888888888888ø8S888888888888888888888888888888S888888888888888ø8888888ø8S888888888ø8888888888888888ø8888
Erngup nukinga sakkortoqaaq
Kingusinnerpaamik 1990-imi upemaakkut ataatsimiinnerminni Inatsisartut aalajangiiffigissavaat Nuup eqqaani
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni namminersortut imermik nukissiorfiliussanersut. - Nunatsinni tamarmi
iluaqutigineqarsinnaasut tamarmik iluaqutigineqarpata nunatta innaalagissamik ullumikkut atugaata 75-eriaataa
innaallagissiarineqarsinnaalissagaluarpoq.
Erngup sarfartuamera
ukiuni tusintilippassu-
arnik nunarsuarmi ta-
marmi inunnit nukis-
siuutitut iluaqutigine-
qartarsimavoq. Imaq aa-
lannguuttarpoq, aalaq
silaannarmiilersarpoq,
sialuttut nittaallatullu
nun amut nakkaqqittar-
luni, imaanullu kuugus-
saaqqittarluni. Imeq
qaaqatigut kuuttoq sia-
lummit, nittaallamit ser-
mimilluunniit pigalua-
runi sakkortoorujussuu-
sinnaavoq. Sarpiusar-
suit, motoorinik ingerla-
titsisinnaasut t aam alu
innaallagissap sarfalior-
sinnassut, ingerlatissin-
naavai. Norgimi, erngup
nukinganik innaalagia-
liornermi Europami nu-
nani siuarsimanerpaa-
sumi, innaallagissap
atomeqartup 99%-ia
imermik nukiliorfin-
ninngaanneersuuvoq.
Nunatsinni, erngup nu-
kiliorfissaqarluartumi,
politikerit aalajangiiga-
luttualerput periarfis-
saq taanna iluaqutigini-
arneqassanersoq.
1970-ikkut qiteqqunne-
rannili nunatsinni erngup
nukiliorfiliortoqarsinnaane-
ra misissuiffigineqalerpoq,
1980-imiillu misissuinemut
taakkununnga 100 mio.
kruunit sinnerlugit atome-
qareerput. Pingaartumik
Ilulissat, Sisimiut Nuullu
qanitaanni tatsit misissuif-
figineqarsimapput, ullumik-
kullu piviusunngorluarsin-
naasutut naatsorsuutigine-
qartoq Nuup eqqaaniippoq.
Naak erngup nukinga
nammineq akeqanngikkalu-
artoq iluaqutiginiarlugu sa-
naartugassat uuliatortumik
nukissiorfimminngarnit
akisunerujussuupput. Taa-
maattumik apeqquterujus-
suuvoq landskarsi akissa-
qassanersoq nunatsinni
erngup nukiliorfiliomissa-
minut.
Pilersaarutip piviusunn-
gorsinnaaneranut tunnga-
viuvoq sanaartortitsisut
namminersortut Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sanut neqerooruteqarsi-
mammata Utoqqarmiut
Kangerluarsunnguanni
erngup nukiliorfik sanani-
arlugu, ukiuni ar lalin ni in-
gerlanniarlugu, ingerlanne-
ranilu aningaasalersuinis-
saq eqqarsaatigalugu Nuna-
Tek Nukissiorfiit pisussaaf-
lilerneqassasut innaallagis-
sap sarfaa ukiumut aalajan-
gersimasumik annertussu-
silik isumaqatigiissutigerik-
kamik akilerlugu pisiarisas-
sagaat.
Imeq ukiunut 250-nut
Erngup nukiliorfiliassami
imeqarfigmeqassaaq Utoq-
qarmiut Kangerluarsunn-
guata tasersua. Taseq 30
km-inik takissuseqarpoq 75
km2-inillu annertussuseqar-
luni, ukiumullu imeq 230
milliard liiteri tunniussin-
naallugu.
Imeq taanna sulluliakkut
11 km-inik takissusilikkut
250 m-inillu nakkariamilik-
kut Kangerluarsunnguami
nukissiorfimmut kuutsik-
kaanni sarpiusarsuarnik
pingasunik kaavititsisin-
naavoq, agguaqatigiissillu-
gu ukiumut 145 GWh-nik
nukissiorsinnaasunik. Ta-
sersuup timaani tatsit allat
ilanngukkaanni 230 GWh
tikillugu sarfaliortoqarsin-
naavoq - tassa ukiumut 230
million kilowatt-tiimit.
Erngup annertussusia
immaqa paasineqarsinnaa-
nerussaaq imermut inuup
atatsip ukiumut atortagaa-
nut sanilliukkaanni. Nuum-
mi atuisup nalinginnaasup
imeq 200 liiteri ufloq unnu-
arlu assigiinngutsunut ator-
tarpaa, tassa nerisassior-
nermut, errorsinermut, uf-
farnermut assigisaannullu.
Tassa 230 milliard liiterit,
Tasersuarmit kuuttut,
ukiuni 250 sinnilinni
Nuummi atomeqarsinnaap-
put!
Silarsuarmi
tannerpaaq
Suliffeqarfiup namminer-
sortup, erngup nukiliorfi-
liomiartup, aningaasaliis-
sutissai 1 milliar kruunit
missaanniipput. Aningaasat
taakku atorlugit Tasersuar-
miit Kangerluarsunngua-
mut 11 km-inik takissusi-
limmik 32 m2-inillu silissu-
silimmik sulluliortoqarsin-
naavoq.
Tassuuna imeq qorlor-
tunngorlugu nakkaatinne-
qassaaq nukissiorfiup sar-
piisarsuinut, nukissiorfillu
qaqqap iluani, Kangerluar-
sunnguup qinnguata eqqaa-
ni, sananeqassaaq.
Aningaasaliissutinuttaaq
ilaavoq innaallagissap aqqu-
taa silaannakkoortoq 56
km-inik takissusilik, Ame-
ralik Kangerluarswunngu-
arlu qulaallugit ingerlasus-
saq. Ameralik ikaarlugu 5,2
km-inik takissuseqarpoq,
taamaalillunilu innaallagis-
sap aqqutaa silaannakkoor-
toq nivingaannartussaq
taanna nunarsuarmi taa-
maattut tannersarissavaat.
Nukissaq sippulik
Nuna-Tek Nukissiorfiit
Nuummi atuisunik ullu-
mikkut sipaaqqu sisar iaqar-
put. 1980-ikkummi aallar-
tinnerani innaallagissap
sarfaanik atuineq ukiumut
4-6 %-inik qaflattaraluarlu-
ni 1987-imiit 1988-imut 12
%-inik qaffariarsimavoq.
Tassa taamaalilluni Sar-
faannguani innaallagissior-
fiup sarfaliarisinnaasaa
ukiualunnguit ingerlane-
ranni amigalissasoq, taama-
lu allinissaa aningaasartuu-
taassaqisoq pisariaqalissal-
luni.
Taama pisariaqartitsineq
allanngorluinnassaaq Utoq-
qarmiut Kangerluarsunn-
guanni imermik nukissior-
feqalissagaluarpat. Innaal-
lagissap sarfaa aqqutimini
maangaannartussaq ilann-
gutereerlugu naatsorsuuti-
gineqarpoq nukissiorfik
ukiumut 200 million kilo-
watt-tiimingajannik sarfa-
liorsinnaassasoq.
Nuummi 1988-imi quUer-
nut nukissiomermullu sar-
faq «atomeqartoq 47 mil-
lion kilowatt-tiimingajaa-
voq, atukkallu qaffariartor-
nera naammaannaraluar-
paUuunniit naatsorsuutigi-
neqarpoq ukioq 2010-mi
sarfaq atomeqartussaq 70
million kilowatt-tiiminga-
jaajumaartoq. Tassa Utoq-
qarmiut Kangerluarsunn-
guanni innaallagissamik
sarfaliaasinnaasup 25 %-iin-
nangajaa Nuummi ullumik-
kut atomeqarpoq, ukiullu
2000-it ingerlalerærneran-
ni atomeqartussaq sarfali-
aasinnaasup affarinngilaa-
luunniit.
Tassa ullumikkut atuk-
katsinnut sanilliuUugu sip-
pulimmik nukissiomeqas-
Titartakkami uani takuneqarsinnaavoq Kangerluarsunnguup Tasersuaniit sulluliassaq 11
km-isut takitigisoq. Imeq tassuuna kuuttoq nakkaaftllemeqassaaq 250 m-isut portutigisu-
mik, qaqqallu iluaninukissiorGliassatut eqqarsaatigineqartumut kulluni.
Dette snit viser, hvorledes vandet fra Storesøen tænkes ledt gennem en 11 kilometer lang
tunnel. Derefter falder vandet omkring250 meter ned til kraftstationen, der tænkes opført
inde i fjeldet.
saaq. Erngup nukissiorfim-
mi sarfaliarineqartoq siul-
lermik qullemut nukissior-
finnullu atomeqassaaq.
Tulliullugu atomeqassaaq
innaalagissamik kiassarner-
mut. Inissiarsuittaaq unga-
sissumit kiassarneqartut in-
naallagissamik kiassarne-
qarsinnaalissapput, soorlu
inissiarsuit Narsarsuarmiit-
tut, Radiup qaqqaaniittut,
Tuapannguaniittut, kiisalu
1992-93-imi Kangillinngua-
niittut.
Avatangilsit
N aatsor suutigisariaqarpoq
Utoqqarmiut Kangerluar-
sunnguanni nukissiorfilia-
tut ittoq soomgunami sana-
neqarsinnaanngitsoq nuna-
mut ■ sunniuteqanngitsu-
mik. Tuttut akornusersor-
neqassapput - pingaartumik
sananeqamerata nalaani,
ulappuffinngoruttomerani.
Nunatsinni pinngortita-
mik misissuisut Tasersuup
eqaluinik misissuisimapput.
Tasersuartaviani eqalo-
qanngilaq, Ameralimmullu
ullumikkut kuuata il aa al-
leq kisimi eqaloqarpoq. Eqa-
luit taakku nungussapput,
kisianni annertunerusumik
sunniuteqamissaat naat-
sorsuutigineqanngilaq.
Taamaallaat Tasersuup
timaani »Taseq 370«-imik
taasaq nukissiorfimmut
ilanngunneqarpat Eqaluit
kuuannut sunniutilerujus-
suussaaq, kuuerutingajas-
sammammi. Kisianni tatsit
allat ilanngunneqamerat
annertunerusumik sunniu-
teqassangatinneqanngilaq.
Qanganitsanittaaq eriagi-
nartunik tamaani peqarpoq,
taakku lu assaafligineqassa-
gunarput qanganitsat toq-
qomiarneqassappata. Ta-
maaniippummi qallunaatsi-
aat illukorisimasaat, kiisalu
siulitta qimatarisimas£iat
assigiinngitsut.
Pitsaaqutaaniippoq imer-
mik nukissiorfik mingutsit-
sisuunngimmat. Aamarsuit
uulialuunniit, silaannarmik
mingutsitsisartut, ikuma-
tinneqassanngillat. Aamma
oqaatigisariaqarpoq - naak
avatangiisinut atanngikka-
luartoq - imermik nukissior-
fik uuliap akianit, nunarsu-
armi eqqissiviilliuutaasar-
tumit, sunnemeqarsin-
naanngimmat. Imeq Taser-
suarmiit imaanut, pinngor-
figisimasaminut, kuuttuas-
saaq.
Piler suineruttaaq pata-
jaatsuunissaanut ilaavoq
imermik nukissiorfiit nukis-
siorfinnit uuliatortunit aa-
marsuartortunilluunniit
aseruj aannerummata.
Taamaattumik apeqqutit
amerlaqisut politikerit aala-
jangiiffiginiartussaassa-
vaat, imermik nukissiorfi-
liornissamik apeqqut kingu-
sinnerpaamik 1990-imi
upemaakkut nalilernialeru-
nikku.
Apeqqut taanna Inatsi-
sartuni kingullermik oqa-
luuserineqarpoq maji qaam-
mataagaa, Inatsisartullu
isumaqatigiillutik akuer-
saagaat ilaatigut makkuup-
put:
- Naalakkersuisut pisin-
naatinneqarput suliffiuti-
linnik Nuummi imermik
nukissiorfiliassamik anin-
gaasaliinissamut, sananis-
samut ukiunilu arlalinni in-
gerlatsinissamut soqutigin-
nittunik isumaqatiginninni-
alernissaminnut.
- Isumaqatiginninniame-
rit taakku inemeri isumaqa-
tigiissutitut isikkulerlugit
Naalakkersuisunit saqqum-
miunneqassapput, taamaa-
lillutik Inatsisartut kingu-
sinnerpaamik 1990-imi
upemaakkut ataatsimiin-
nerminni aalajangiivissin-
naaqqullugit.
- Inatsisartut 1989-imi
ukiakkut ataatsimiinner-
minni nalunaarusiorfigine-
qassapput isumaqatigiinni-
arnerit s umut killissim ane-
ran nik.
Nalunngiliuk ■■■
...Nuna-Tek-ip qaartitem-
tissat 82.500 kg-t 1988-imi
tikiullugillu tunimmagit.
Ukiup ataatsip ingerlane-
rinnaani aatsaat taama an-
nertutigisimapput.
Vidste du...
...at Nuna-Tek i 1988 impor-
terede og solgte 82.500 kg
sprængstof.
Den største mængde i
mands minde på et år.
ARSSARNERIT A/S
MANIITSOQ
^Sukkertoppen
Box143
Tlf. 13033
Telefax 13332
NUUK
åjodthåb
T5 ox 359
Tlf. 22111
Telefax 25711
PAAMIUT
Crederikshåb
Box 221
Tlf. 17550
Telefax 17033
QAQORTOQ
♦ Jullanehåb
Box 300
Tlf. 38260
Telefax 37260