Atuagagdliutit - 26.07.1989, Blaðsíða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 71 1989
Naalakkersuisut Aasivimmut
peqataasariaqarput
Aasivissiortartut piumasaraat Aasivinni oqallittamerni
naalakkersuisut peqataasarnissaat
Aasivissiortut marlunn-
gornermi 11. juli Aasi-
vimmi »Namminersome-
nmermit namminersuli-
vinnermut« oqallinne-
ranni oqaaseqaasiorto-
qarpoq, tassanilu piuma-
sarineqarpoq nuna ta-
makkerlugu naalakker-
suinermik suliaqartut
Aasivinni oqallittarner-
mi peqataasariaqartut
lyornartorsiutit qani-
mut ilikkassagunikkik.
1976-miilli Narsap Qinn-
guani Aasivissiortoqarmalli,
nuna tamakkerlugu naalak-
kersuinermik suliallit ikit-
tuinnaat Aasivinni oqallit-
tamemi peqataasarsimap-
put. Ukiormannalu Kan-
gaatsiap pigisaani Tununn-
gasumi Aasivissiortut 1300-
t missaanniittut nnaggataa-
rutaasumik oqaaseqarner-
minni piumasaraat siunis-
sami Aasivissiomissani naa-
lakkersu inermik suliaqar-
tut, oqartussaasut, oqallin-
nermi peqataasariaqartut
oqalliseqataallutillu.
Aasivik pilersinneqarsi-
mavoq kalaallit inuusaasi-
annik illersuiffittut, ullu-
mikkullu nunatsinni naa-
lakkersuinikkut ingerlatsi-
nermut naliliiffittut.
Aasisamerit aallartisin-
neqaqqimmatali namminer-
sulivinnissap ineriartortin-
nissaa pingaaruteqarluin-
nartutut sammineqartarsi-
mavoq. Aasisut namminer-
sornerulersimaneq nammi-
enrsulivinnissamut aqqutis-
saasoraat pissusissamisoor-
toq, inuiaqatigiit sutigut ta-
matigut namminersulivin-
nissamut piareersarfissaat.
Peqataasariaqarput
Nunaqarfiit inuuniarnikkut
inuutissarsiornikkullu ine-
riartortinneqartariaqarput,
naalakkersuisullu nunatta
innuttaannnut, siunissaq
ungasinnerusoq eqqarsaati-
galugu, nunaqarfimmiut pe-
qatigalugit, taakkulu pisari-
aqartitaat naapertorlugit pi-
lersaarutinik sukumiisunik
saqqummiussisariaqarput.
Nunaqarfinni peqqinnissa-
mut, ilinniartitaanermut
tunisassiomermullu piler-
saarutaasut Aasivissiortut
assut tusarusuppaat naa-
lakkersuisuninngaanniit.
Naalakkersuisullu nunatta
innuttau toqqammavigalu -
git ingerlatsiumagunik Aa-
sinermi nqjuunnikkut, in-
gammik ukioq manna nuna-
qarfiit qitianni ingerlanne-
rani oqalliseqataasimasaria-
qaraluarput.
Nunaqarfimmiut, anne-
rusumik piniarnermik aali-
sarnermillu inuutissarsior-
tuusut, ullumikkut nunat-
sinni tassaapput pinngorti-
tap innimigineqarluni paa-
riUuameqarluniiu atorne-
qamissaanut ilisimaarinnil-
luartut. Malu nnartum illu
kalaaliusugut ilisimasassa-
nik tamakkiisunik puigora-
luttuinnarpugut, meeqqallu
atuarfii aqqutigalugit nu-
natta paarilluarnissaanut
meerartavut ilitsersuuttu-
artariaqarpavut soorlo pini-
agassat nunap il.il. qanoq
paarineqarsinnaanerinik.
-Soorunami nunarput ta-
maat ataatsimut eqqarsaati-
galugu makkunuuna piler-
saarusiorluartoqarnissaa
aamma pisariaqartippar-
put: Annertunerusumik im-
mitsinnut nioqqutissatigut
pilersulernissarput kiisalu
avammut tunisassiornissaq
eqqarsaatigalugu tamatu-
map pilersaarusiornissaa,
Aasivilerisut oqarput nan-
gillutillu:
-Nunaqavissut sulisussa-
tut salliutinneqarnissaasa
timitalerneqarnissaa pisari-
aqalerpoq. Assersuut: Sooq
qallunaat siunnersortitut
atortariaqarluinnartutut
ullumikkut isumaqartoqar-
pa? Naalakkersuisut siun-
nersortaasa ilaasa siulittuu-
taa malillugu Royal Green-
land pilersinneqarpoq, naak
kingunera, Aasivilerisut
aperipput.
Akisussaaqataaneq
Nunatta aningaasatigut oqi-
maaqatigiissumik ingerlat-
silersinnaanera anguniar-
neqassappat, allafTeqarfitsi-
gut ingerlatsineq eqaanne-
rusumik aaqqissunneqarta-
riaqartutut Aasivissiortunit
isumaqarfigineqarpoq.
-Immikkut piginnaanillit
taagorlugit atorfinitsinne-
qartartut ikilinneqartaria-
qarput. Assortomeqarsin-
naanngilaq, namminersuli-
vissagutta ilisimasassat
nammitsinnik pigisariaqa-
ratsigik, taamaattumik atu-
agarsomikkut ilinniarsima-
suunngikkaluit piginnaane-
risa aamma atorluameqar-
nissaat pisariaqartipparput,
tamatumap saniatigut qa-
noq qassillu ilinniarsimasut
pisariaqartippavut? Taman-
na paasiniagassat pilersaa-
rusiugassallu pingaarluin-
nartut ilagaat, Aasivissior-
tut oqaaseqaamminni allap-
put nangillutillu:
-Nunatsinni aningaasar-
siorneq innuttaasut, minne-
runngitsumillu ilinniarfiit
sulifTeqarfullu nunatsinniit-
tut peqatigilluinnarlugit pi-
lersaarusiorlugulu aaqqis-
suunneqartariaqarpoq, ta-
matumani anguneqarsin-
naasammat nunatsinni in-
nuttaasut naligiinnerusu-
mik atugassaqartitaanis-
saat akisussaaqataanissaal-
lu. Nunatta aningaasaqar-
nera naapertorlugu inuiaqa-
tigiit aningaasartuutissaler-
sortarnerput aaqqissuutta-
riaqarparput. Inuiaqatigiit
aningaasarsiornikkut im-
minnut napatissinnaaleru-
nik, aatsaat namminersuli-
vissinnaapput.
Tununngasumi ukior-
manna Aasisut naggataaru-
taasumik oqaaseqaamminni
ersersippaat, nunarsuarmi
pinngortitamik inussute-
qartunit kisemgorukkiar-
tornitta pisussaaffilersima-
gaatigut nunanik avatangii-
map anguneqamissaanut
pingaaruteqarpoq nuntsin-
ni inuit ataasiakkaat aam-
ma namminneq pisinnaa-
nerminnik tatiginnUernis-
saat, sapiutiinnaraluarutta-
mi an gusas saqanngilagut,
namminerlu napatissin-
naanngikkutta namminer-
sulivissinnaanngilagut, Tu-
nunngasumi Aasisut nagga-
taarutaasumik oqaaseqaa-
teqarnerminni naggasiip-
put.
sitsinnik suleqateqameru-
lernissapput.
- Nunatta avataaniittunik
suleqateqamissarput iluat-
sissappat, ilutsinni suleqati-
giilluarsinnaaneq angoq-
qaartariaqarput. Tamatu-
Nunaqarfiit iluamik sullissigit
Tununngasumi aasiveqamermi naalakkersuisunut
piumasaqaatit tamanna ilagaat
Ulluni qulini nunaqar-
flusimasumi Tununnga-
sumi, Kangaatsiap kom-
muneata pigisaaniittu-
mi aasiveqarneq 4. juli-
miit 15. julip tungaanut
ingerlanneqartumi
inunnik amerlanerpaaf-
fimmini 1300-nik peqa-
taaffigineqartumi oqa-
luuserisat pingaarnersa-
risimavaat namminersu-
livinnip qaqugu piviu-
sunngortinneqarsinnaa-
nera. Isumaqatigiissuti-
gineqarsimavorli piffis-
saq suli tikissimanngik-
kipput, aatsaat aningaa-
sarsiornikkut immitsin-
nut napatissinaalerutta
tamanna anguneqarsin-
naasutut isumaqarfigi-
neqarmat.
Kangaatsialli kommunea-
ni pissutsit oqaluuserine-
qarmata isornartorsiutit as-
sigiinngitsut saqqummiun-
neqarsimapput. Aammat-
taarli Inuit Issittormiut
Kattuffiata ataatsimeersu-
arnissaanut siunnersuutis-
sat saqqummiussuunneqar-
simallutik.
Nunaqarfiit
ilinniartitaanerlu
Kangaatsiamut ullorineqar-
titaasumi oqaluuserisat
eqikkarneranni nunaqarfiit
inuuniarnikkut inuutissar-
siomikkullu ineriartortin-
neqartariaqarnerat taak-
kartorneqarpoq, naalakker-
suisut sukumiisumik piler-
saarusiomissaat piumasari-
neqarluni. Kangaatsiap
kommuneani ukiukkut tu-
nisisinnaannginnermi aali-
sartut sinerissami kujasin-
nerusumi tunisassiorfinnut
tunisisinnaasannginnerat
uparuameqarpoq.
Nunaqarfiit tunisassior-
nikkut ineriartorteqqinne-
qartariaqarput kalaallit ne-
risassaataannik atorluaa-
sinnaanerunissamut periar-
fissattaaq eqqarsaatigalu-
git. Taamatuttaaq nunaqar-
fiit saligaannerunissaannut
peqqinnissakkut imeqami-
amikkullu periarfissiginne-
runissaannut iliuusaasin-
Ukiormanna Aasivik ingerlanneqarpoq Kangaatsiap eqqaani Tununngasumi, 1300-Uu mis-
saatpeqataapput. Aasissut ilamininnguisa toqqiassimi takuneqarsinnaapput.
Soorunami aasisut nerisariaqartarmata, sumi tamaani nerisassiortoqartarpoq. Aasisut
ilaat aajuku puisip neqiliorsuataartut.
Ukiut tamaasa tupersuarineqartartoq ukiormannaasiit atorluarneqareerluni isatemeqar-
lunipoortomeqalerpoq. Assimi ersipput Aasisut ilaat, Guulikkut Kaj-ilu.
naasut ujartorneqarlutik.
Inuussutissarsiornissami
angajoqqaat meeqqaminnik
ilinniartitsisamerminni pif-
fissaq nukiillu namminneq
aningaasarsiornerminnut
ann aa sagaat taarsiiffigine-
qameq ajorput, tamannalu
aaqqiiffigineqartariaqarso-
rineqarluni.
Issittormiuni
niueqatigiinneq
Inuit Issittormiut Kattuffi-
ata Sisimiuni ataatsimeer-
suamissaanut siunnersuu-
tissat saqqummiussorne-
ranni ataatsimut allaaseqa-
lemissap sulissutiginissaata
saniatigut siunnersuutit ila-
gaat niueqatigiinnerulernis-
saq.
Tamatumalu saniatigut
ilinniartitaanikkut allati-
gullu paarlaateqatigiittaler-
nissaq sulissutigineqame-
ruleqqullugu periarfissat
taakkarsuutit ilagaat anin-
gaasaateqarfiliomissaq qin-
nuteqarfiusinnaasumik.
Nunat Avannarliit pillugit
aningaasartuutit nunatsin-
niit atomeqartartut issit-
tormioqatitsinnut aningaa-
sartuutinut sanilliullugit
amerlanerunerat uparuar-
neqarportaaq.
Aasivissiortuttaaq oqar-
tussaasut uparuarpaat ICC-
mi aalajangersakkat malit-
tarinissaat, qalliinnarsior-
palaartumik timitaleme-
qanngitsumillu iluuseqarfi-
gisarmatigit, soorlo pinia-
gassanut aatsitassarsior-
nermullu aalajanagersakkat
eqqarsaatigalugit. Taama-
tullu piniartut aalisartullu
naalakkersuinikkut tunul-
liunneqarpallaartamerat,
ilinniartitaanertaaq ilann-
gullugu uparuameqarluni.
Naalakkersuinikkut innut-
tat peqataatinnerusariaqar-
put, qulaaniit atugassaan-
nik »tuniorarpallaarnagit«.
Ilanngullugu aamma siun-
nersuutigineqarpoq nunani
issittuni immikkut all agar-
taqarluni angalasalemis-
saq.
Naggasiullugulu aalajan-
gemeqarpoq Aasivik 1990
Qeqertarsuup Kommuniani
ingerlanneqassasoq.
Allaaserinnittuuvoq avisi-
liortoq Frederik Lynge.