Atuagagdliutit - 27.11.1989, Blaðsíða 15
NR. 118 1989
ATU AGAG DLI UTIT/GR 0 N LAN DSPOSTEN
15
Tundrami inuuneq • rubelinik akiginagu
All: Jakob Lyberth, Ilisimatusarfik, Nuuk
Issittiuni nunat ilaasa
eqqissisimatitaalluinna-
lernissaat pisariaqali-
vippoq - avatangiisit eq-
qugaarujussuarnissaat
ilisimatuut nunallu
inuiisa qularinngilaat.
Issittuinnaanngitsup,
aammali nunarsuup ta-
marmi, silaannaa al-
lanngussaaq, Moskvami
naalakkersuisut Jamali-
mi gasisiortoqarnissaa
akuerissappassuk, tap-
pavani Siberiap ilaani
qeqertaasarsuarmi.
»Inuuninni aatsaat taama
ingasatsigisumik takuvun-
ga«, taama Sverigemioq
atropologimik atuartoq,
Next Stop Jamalimillu aaq-
qissuusseqataasut ilaat, To-
va, Karasavejimit uterami
oqarpoq, gasimik nassaarfiit
ilaat takuniareerlugu. Aali
ilaannaa, sulimi itinerusu-
mi peqarnissaa ataasinngu-
amilluunniit nalunanngin-
nami.
Gas-eqarfissuit tamakku
nunarsuarmi nunat mian er-
narluinnaqqissaamerpaat
ilaanniipput, tundrami nu-
nap inuiisa nentserit, khan-
terit, komit aammalu selku-
perit nunaanni. Uanga nu-
naqarfmnguamut Gorno-
kjazjerskimut 60-nik inu-
lknmut tikeraartunut ilaa-
vunga. Tassani assersuuti-
galugu terianniarniameq
kinguariartorpoq, tappa-
vunga Karasavejip tungaa-
nut russit qimuttuitsut aq-
qutaannik sanallutik min-
gutserilersimammata. Al-
laammi qaartiterisamerin-
naat uumasut qimaassutigi-
simavaat. Aammagooq aali-
sakkat kinguariar torput, uf-
fa inuussutiginiarluagaasa
ilaat. Aas akku t pisatik tara-
jortertarpaat ukiumut peq-
qumaatissatik, tappavanimi
januarimiit majip tungaa-
nut aalisartoqarneq ajor-
poq.
Tovap unnerluutai tas-
saapput »nappartarsuit
ikummatissat akukuinik
imallit, qillerutit nutaanngi-
linikut, assartuutit aseror-
toornikut, illut ikuallanni-
kut, saviminikut, taavalu
masarsorrajussuit« (1).
Moskvami naalagarsuit
ukioq manna naatinnagu
Jamalimi gasisiornissap aal-
lartinneqarnissaa akuersis-
sutigissagaluarpassuk suli
ingattariarnerulersussat.
Maannamut suut pisinnaa-
sut amiilaarnamerpaasa
ilaat, tassa tallimariarluni
maanaannarmut maqittoor-
nersuit pereersimapput, su-
lili uulikullannamerulis-
saaq nunamiinnaanngitsoq,
aammali immami Barents-
havimi, uuliap saniatigut
aamma gasimik nioqqutis-
siomeq aallartippat.
»Sodalistisk«-iusumik
unammineq ilumut syre-
regn-iminngarnit assigi-
saanninngamillu ulorianar-
nipilorujussuuvoq, ujarler-
nerummi nalaaniinnaq ta-
manna atuuppoq naalagar-
suit sulisartunik Ukraini-
miunik allanilu kunngiit-
suufilmmiuneragaasartor-
miunik tikisitsisaramik 80
pct-nik amerlanerusunik
akissarsiaqameq neqita-
liuullugu. Uanga nammineq
nunani allani, soorlu Cana-
dami, pissutsit qanimut
misigisaqarfigillattaartara-
luarpakka, aatsaavissuarli
pinngortitarsuarmik taama
uumasupalaatut mittatigim
nitsigisunik takuvunga Ja-
mal tikikkakku.
Upperaarali nunap inuii-
saannanngitsoq aammali
kikkulluunniit issittormiut
pinngortitarsuup minner-
paannguakkulluunniit pis-
susiinik paasinnissinnaasut
pisimasut tamakkua naa-
saatullusooq naatsorsuuk-
kumaaraat, »siumukarne-
rup aqqani pilliut«-ituun-
ngitsoq.
Next Stop Jamal
Siberiarujussuup ilaminiin-
nannguanik tikitsinerput
inuunermi pilluaatigiligas-
satut misigisaqaatigivarput
angisuumik, taakkuusugut
»uumasunik ilisimatuut,
ujarassiuut, inneqaatissa-
nik immikkut paasisimasal-
lit, inuiaat pissusiinik ilisi-
matuut taavalu Kalaallit
Saamillu Nuunaaxmiit aal-
lartitat« (2), 20-t missilior-
luta, ilaatigut Suomimiu-
mik De Grønne-t atuagassi-
aanni tusagassiortumik ila-
qarluta. Tassa angalassuti-
gaarput Jamalimut ilisima-
sassarsiomissaq qaaqqusaa-
sutta Det Socialøkologiske
Forbundip Moskvamilu
Next Stoppikkut noqqaas-
sutigisimammassuk avatan-
giisit misissoriartussagigut.
Taamatut immikkut paa-
sisimasalittut aamma suli-
assaraarput nunap inuiinik
atassuteqamissaq periarfis-
siussallugu. Inuiaammi tap-
pakkua »Kangiani inuilaar-
suit eqqilii«-nik (3), taaniar-
neqartartut immaaraan-
nannguaq sianigisaqarfl-
gaagut, uangalu nammineq
Inuit Issittormiut Kattuffi-
at (ICC) sinnerlugu alaper-
naarsuisutut peqataagama
soqutigisarisimavara issit-
tormiunik tam anik tunnga-
veqartumik kattuffiliornis-
samut pissutissaqarlunilu
periarfissaqarnersoq paasi-
niamisaassallugu, Sovjetu-
nionimi nunap inuiisa issit-
tormiut aamma peqataafli-
gisaannik.
Immikkut paasisimasa-
qartiterfitta iluanni assi-
giinngitsunik qanimut tak-
unnisinnaanitsigut paasisa-
qartaqaagut, naak taaman-
nak ilisimasassarsiorniartil-
luni persaqutissakujuppas-
suaqartaraluartoq, ilaanni
akornutaasartunik (qimut-
tuitsunik, bussinik timmi-
sartumillu angalaqattaar-
tarnigut, utaqqiluusaartar-
nigut, naammanngitsunik
nutserisussaqarnerput),
ataatsimulli isigalugu isu-
maqarpugut Next Stop Ja-
mal tulliani aappaagu aaq-
qissuulluarnerusariaqar-
toq, tamannalumi pillugu
suliniaqatigiifiimmik aallar-
niivugut taallugu »Den Nor-
diske Jamal ekspedition«,
siunertaasalu ilagaat Nuna-
ni Avannariemi Jamalimik
apeqqut pillugu qaammar-
saanissaq oqallinnermilu
paasissutissiisarnissaq.
Maannakkuugallartumil-
lu Sovjetimi Next Stoppik-
kut piumasaqaasiaat najoq-
qutaralugit suliniartoqar-
poq, makkunuuna:
- Ukiuni qulini Jamalimi
sulifiissuaqarfittut piorsaa-
neq unitsikkallameqassa-
soq.
- Pinngortitap avatangii-
sii immikkut paasisimasa-
linnit nunanit tamalaanit
aggersunit arlaannaatigullu
qilersorsimanngitsunit mis-
issuiffigineqassasut.
- Inneqaatissamik apeq-
qut nunap inuiisa akunner-
minni taasissutigissagaat.
Ullunilu sapaatillu akun-
nerini makkunanerpiaq Ja-
malip siunissaa Moskvami
immeraatigineqaleruttor-
poq - nunap inuii qulaatitu-
annguarlugit.
Piffissap
apeqquiaassusia
Gasisiorneq (inneqaatissar-
siorneq) 1991-mi aallartit-
tussaagaluarpoq, pilersaa-
rulli tunuartiinnarallarne-
qarsimavoq taamannak
piorsaanissarsuarmut pif-
fissarujussuaq immini apeq-
qutaanngitsoornavianngim-
mat. piareersaanerinnar-
mummi sivikinnerpaamik
ukiut tallimat naatsorsuuti-
gisariaqarput. Aamma as-
sersuutigalugu ukiut talli-
makkaarlugit siumut piler-
saarusiami gasip aqqutissai
sullulissuit kujammut atas-
susersorneqarumaartut
suup nalaatigorpiaq sanane-
qarumaarnersut suli aala-
jangemeqarsimanngilaq.
Taamaakkaluaq tassa avan-
namut ingerlarsortunngua-
qarpoq, nunakkut mianer-
nartorujussuakkut aqqusin-
niortoqarpoq qimuttuitsu-
nullu aqqutissiortoqarluni
eqqaasa nunap qaavagut ne-
riuleriartuutigisaanik.
Piflissamik utaqqifiissa-
qamiartariaqarnermut pis-
sutaanerpaaq tassaavoq
gasimik atortussiomermi
teknologimik Issittumi ator-
sinnaasumik misilittagaqar-
piartoqanngimmat. Tassa-
mi sullulissuit tamakku
ataatungaat nunap iluaniit-
tut qaavilu saqqumisumiin-
nartut atussappatigit, taava
nunap sermia aakkiartulis-
saaq tamannalu aallamerfl-
galugu Jamal taava immak-
kiartulissaaq naggataagut
qeqertarpassuannguukku-
maarluni, ingerlaaseq ta-
manna ilisimatuut naatsor-
suutigaat.
Taamaakkaluartoq pior-
saaneq nangiinnameqarpoq
teknologi tamanna ajortu-
mik kinguneqalinngitsoor-
titsinngitsoorneq sapersoq
naalagaralugu. Naak maan-
namut ukiut qulit missaat
qillerinermut atoreeraluit,
taamaattoq naammanngil-
lat avatangiisit pissusiinik
tamakkiisumik katersuiiti-
galuni ilisimatusarnissa-
mut, ingammik ilisimatuus-
suseq tunngavigalugu ava-
tangiisit sunnerneqaatis-
saat erseqqissumik paasini-
assagaanni, tassa imaappoq
avatangiisit sulingaaq ilisi-
matusaatiginerusariaqar-
put, piffissaq ungasinneru-
soq isigalugu nunami Sibe-
riap tamaani ilaatut pissu-
seqartumi, suLiffissuaqar-
nikkut piorsaanermi pissut-
sit qanoq ikkumaarnissaat
sukumiisumik uppernar-
saasiorumagaanni. Tassami
ilisimatuussutsikkut sivi-
suumik misissuisoqartar-
poq, ilaana pifTissarujussu-
aq atorlugu, aappaatigulli
malugaarput ilisimatuut
naapitagut, makku uuma-
sunik ilisimatuut, ujaras-
siuut inuiaallu pissusiinik
ilisimatuut tamarmik pin-
ngitsoqaratik ilisimasassati-
gut tunngavissaqarlualere-
ersimagamik, Jamalip sulif-
fissuaqamikkut piorsame-
qarneranik unitsitsigallar-
nissamik piumasaqaat ila-
lersunngitsoomeq saper-
paat.
Unnerput timip piisigut
atortoqarnikkut imaluun-
niit ilisimatuussutsikkut
tunngavissaqanngitsoq gas-
isiomeq maannakkorpiaq
ukiuniluunniit tulliuttuni
aallartissallugu, akkerlia-
nilligooq uppemarsaatissa-
qartoq ujarlernerinnarmi
pereersut takutikkaat, as-
se rsuutigalugu naasut ine-
riartornerat, timmissat
manniliortarnerat aamma-
lu uumasut pissusilersome-
ri sunnerneqariikatattut.
Apeqqutaanerpaarpaa-
vorli inuk nunarsuup tap-
passuma ilaani asseqan-
ngiusattumi ilisimaarinnit-
tuulluni inuusoq, taassuma-
mi isumaa naalagaasaria-
qarpoq. Qaa sumiginnarne-
qartuartut sassartemiarlik
- tappassuma inuii aamma
oqaasissaqarusupput soqu-
tigisaminnillu aallusseru-
sullutik, qaa uummammio-
risaat naalaaqqissaarniarni-
artigik. Taamaammamiuna
akunnerminni taasinissaan-
nik piumasaqaat taperser-
soripput. Taakkumiuna nu-
nannguartik inunngorfitsik
napassutertillu annaakku-
sukkaat.
Uangattaaq nammineq
nalunngilara qanoq sioora-
nartigalunilu qanoq ernu-
manartigisoq takullugu nu-
nagisannguaq iluanaarnia-
qatigiillissuarnut sassaal-
liutigineqartoq, nalunagu
atornerlullugu piiaavigiu-
maaraat pisuunngornissar-
tik kisiat isumagalugu.
Tappavanili Jamalimi na-
laatakka ingasappallaarput.
Inuimmi 25.000 tappavani
nunap pissarititaanik
inuussuteqarput, aamakku-
lu iluanaarniaqatigiiffissuit
isertinnguallaaraat Mos-
kvami ministeriaqarfiit piu-
masaannarminnik ilioruut-
tut tuikkut pattalaaraatik,
avatangiisit pissusiat unga-
sinngitsumut inuup pin-
ngortitarsuullu ataasioqati-
giinnerat iluaqutigalugu in-
narlemeqajuitsoq innarluu-
tissiuinnaavissallugu.
Eqqissisimatitsilluin-
narnissaq
Jamalip ikia aammik kuup-
poq, ullullu tamaasa pin-
ngortitarsuaq ilanngarter-
neqartuarpoq qaqugumul-
luunniit oorinik taarserne-
qarsinnaanngitsumik.
Oqarniartoqartaraluarpoq
suunngooq tamarmik an-
gerlarfissaqartarput, kisiat
misigivunga Jamal qaqugu-
mulluunniit uternavian-
ngitsoq, eqqissisimatilluin-
narneqassanngikkuni.
Isumaga malillugu oqas-
saguma Issittoq pillugu isu-
maqatigiissusiortoqartaria-
qalerpoq nunanit tamalaa-
nit atsioqataailigineqartus-
samik, avatangiisinik iller-
suineq pillugu Issittumi im-
mat nunallu aalajangersi-
masut eqqissisimatitaal-
luinnarnissaannik imaqar-
tumik. Tamakkuami ilaat,
soorlu Jamalisut ittut, ujar-
Qeqertaasarsuaq Jamal gasisiorfiulissaguni Issittoq tamar-
mi ulorianartorsiulissasoq, Jakob Lyberth ilaatigut taama
allappoq.
Når det store gaseventyr i Jamal bliver en realitet er natu-
ren i et stort område i fare, skriver Jakob Lyberth.
lernerinnaagaluaq aallar-
tiinnarneqartorlu toqumut
eqqartuunneqartutullusooq
ittarput, uffa suliffissuaqar-
nikkut piorsaaneq suli eq-
qaaneqarianngitsoq. Tappa-
vanilu pisut assipajuanik
nunami allami sianiilliorto-
qaqqeqqunagu siumut isiga-
luni eqqarsarluartoqartari-
aqarpoq, naalagaafliit ataa-
siakkaat killeqarfii akim-
miffiginagit.
Jamal taamaasilluni nu-
narsuarmiut tamarmik pi-
sussaaflligaat, soorlumi nu-
natta silaannaanik mingut-
sitsineq uagut kalaalbt ki-
sitta akisussaafliginngik-
kipput. Issittoq tamarmiuli
- Issittormiut ataasiulik.
Taamaammat nunarsuup
ataasiussusianik imminullu
ataqatigiissusianik eqqar-
saat kingumut paaseqqinni-
artariaqalerparput, siunis-
saqassagutta.
Taamaassappalli politi-
kkikkut piareersaqqaatis-
saq tassaasariaqassaaq nu-
nat tamalaat akornanni Is-
sittumi innarlitsaaliuinerup
avatangiisinillu illersuine-
rup pisariaqassusiannik
eqeersimaarniarnerulernis-
saat. Taassumalu saniatigut
nunap inuiisa inuuneermi
suut tamarmik imminnut
atanerannik kimilimmik
misiginnittaasiat, avatangii-
sinut siuneqassusiat, moral-
skiusumik sianigisaqarfigi-
niartariaqarpoq, tamanna-
mi avatangiisinik sunnertia-
sunik eqqissisimatitsilluin-
narnissamut eqqarsaam-
mut tunngavilersuutaasin-
naasut ilagimmassuk.
(1) Sovjets gaseventyr tru-
er tundraens vandrende
folk.
Information, tirsdag den 19.
september1989.
(2) Red Jamal. Next Stop
Jamal. Juli 1989.
(3) Gabrielle Scheidegger:
Vilda Østerns Indianer - och
Sibiriens erovring. Kultur-
debatt 2. Stockholm 1989.
Tlf. 2 1033 . P.O. Box 152.3900 Nuuk Fax 23039
Levering af fyringsolie.
Vi leverer også brændstof samt
smøremidler på havnen.
Telf. 2 10 33 - Telefax 2 38 39
Uuliamik ikummatissamik aatsineq.
Ikkumatissamik uuliarterutissamillu
aamma umiarsualivimmut aatsisarpugut.