Atuagagdliutit - 08.01.1990, Síða 11

NR. 03 1990
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
11

Ukiortaami Kalaallit Nunaanni
angallassinermut isummat
Egon Sørensenimit, Grønlandsfly
Qanittukkut radioavisimi
tusarparput Suliffissuaatil-
lit Atconikkut Nam miner -
somerullutik Oqartussat
neqeroorfigigaat Nuummi
timmisartunut mittarfik
1350 meterinut talliumallu-
gu, tamanna imermik nu-
kissiorfimmut atasumik pi-
sinnaassappat. Taamalu
mittarfimmut tunngasumik
sanaassaq oqallisaatinne-
qaqqilerpoq tamatumuuna
suliffissuaatilimmit.
Takorluukkatut saqqum-
miunneqartut pakatsinaan-
narput. Namminersome-
rullutik Oqartussat malugi-
niarnerusatuaat tassa ilaa-
sut 500 kr.-mik qaflaaffigi-
. neqamissaat namminer-
minnut aningaasaajaataas-
sasoq sulisorpassuatik an-
galajuartut pillugit. Soorlu
ajussanngikkaluartoq ilami
Nuup Kangerlussuullu
akornanni massakkutut
akiusoq 2000 kr.-p missaa
sipaarneqartussaassammat.
Grønlandsflyp siunner-
suutigineqartoq soqutigi-
nartippaa, taamaattoq
imaaliinnarlugu qanoq kin-
guneqamissaa takorloorsin-
naanngikkallarlugu. Nuup
Kangerlussuullu akornanni
aqqut iluanaarnartoq piis-
saaq taamalu ukiumut 100 -
150 mio kr.-t kaaviaartinne-
qartartut sinneqartoorfiu-
sartut annaaneqarlutik. Ta-
mannalumi aqqutit allat
akiinut sunniuteqanngitso-
omaviarani?
Peqataanilli iluanaarutis-
saq Atlantiku qulaallugu
Nuup Københavnillu akor-
nanni aqqut aalaterisutut
ippoq. SAS-ili qanoq oqassa-
va. Grønlandsflymimi aktiet
50 pct. SAS-ip pigai, pigin-
neqataaneranullu pissutaa-
voq Københavnip Kanger-
lussuullu akornanni timmi-
sartuussisuunera. Ilimagi-
neqarsinnaanngilarlu SAS-
ip imaaliallaannaq aqqut
taanna Grønlandsflymut
tunniukkusussagaa, allati-
gut kinguneqanngitsuun-
ngitsumik.
Tassalu aningaasanut
tunngasut. Inuiaqatigiim-
mi? Ilulissanit angalasut
Nuukkoorlutik København-
iliartamissartik qanoq igis-
sanerpaat? Upernavimmil-
lummi aammalu Uumma-
namit?
Mittarfinnik oqallipput
Mittarfiliulersaarneq oqalli-
saasaqaaq. Ungasingaan-
ngitsukkut Inatsisartuni
akuersissutaavoq tulliani
mittarfissaq Sisimiuni sana-
neqassasoq. Taanna sumut
killinnerpoq? Upernavik
tulliutinneqarpoq. Maniit-
sumi mittarfiliortoqarnis-
saa maanna assut sulissu-
taavoq, Ilulissanilu Atlanti-
ku qulaallugu timmisar-
tuussinermi mittarfissaq
sulissutigineqarluni.
Atconip neqeroorutigaa
Nuummi mittarfik 1350 me-
terinut talliniarlugu, inissi-
simanera eqqarsaatigalugu
taanna takinerpaaffigisin-
naagunarmagu aammami
qullerpassuit milernermi
iluaqutissat mittarfiup isui-
niittut inissaqartussaam-
mata. Nalorninaqaaq Atlan-
tiku qulaallugu timmisartu-
nut 1350 meteri naamman-
nersoq. Timmisartoqarpor-
mi taama takissusillmmut
missinnaasunik, taamaat-
toq qanoq useqartigisinnaa-
nera killeqarluni. Atlantiku
qulaallugu aqqummik oqa-
lussagutta immaqa mittar-
fik 1800 meterit missaan-
niittoq taakkartorneqarta-
riaqassaaq.
Qanorluunniit pisoqara-
luarpat ajussanngeqaaq
paasilluarsinnaagaanni un-
gasiliartaatinut mittarnk
qanoq isikkoqartussaaner-
soq, aammalu qaninnerusu-
liartaatinut mittarfik qanoq
isikkoqassanersoq tassani
takissusia, qallersuutai,
atortulersuutai, milernermi
qulliit il.il. eqqarsaatigalu-
git. Apeqqutaasarpoq tim-
misartoq qanoq ittoq pine-
qarnersoq. Mittarfik takine-
ruppat taava timmisartut
assigiinngitsut amerlaqaat
atorneqarsinnaasussat.
Kangerlussuaq sussava?
Atuuttuarfissaa killeqar-
poq. Ukiualunnguit suli im-
maqa amerikamiut ingerlat-
sisuunissaannik tamaviaar-
figineqarsinnaapput, taa-
maanngippat aalajangerto-
qartariaqarpoq mittarfik
inuiaqatigiinnit nam miner-
nit atuutsinneqassanersoq,
imaluunniit matuneqassa-
nersoq.
Suliaq ingerlalereerpoq.
1990-imi januarip aallaq-
qaataanit Kangerlussuup
ammasarfii USAF-ip killi-
lersornialereerpai taamalu
miffiusamera aamma kille-
qarnerulerluni. Immaqa
timmisartoqarfiup nasiffia-
ni nal. 19-ip kingorna pi-
gaartoqassaassaaq, radarik-
kullu nakkutilliineq nal. 17
matusalerluni. Kinguneris-
savaalu Kangerlussuup nal.
19-ip kingorna miffigineqa-
leriataarfissatut atuussin-
naajunnaamissaa - immaqa
allaat ingerlakkasuagassa-
nik pisoqartillugu atorsin-
naatitaassanani. Nunami
namminermi timmisartuus-
sinermut atatillugu angal-
lassinerit pilersaarusiorne-
rat allanngortittariaqas-
saaq, tassa Kitaani angal-
lannermi tamakkiingajattu-
mik Kangerlussuaq pisaria-
qalerfiani miffissatut isu-
malluutaasarmat. Kanger-
lussuaq matusalissappat
taava silaannakkut angal-
lassineq nal. 17.30 nallertin-
nagu tamarmi unereersima-
salissaaq.
Timmisartukkut aqqut
ataaseq timmisartorfigine-
qassatillugu mittarfiit ikin-
nerpaamik pingasut amma-
sussaapput, aallarfik, orni-
gaq, mittarfUlu alla ornikka-
mi missinnaajunnaarnermi
miffigineqarsinnaasussaq.
Kitaani mittarfiit sisamaap-
put, Narsarsuarmi, Nuum-
mi, Kangerlussuarmi Ilulis-
sanilu. Kangerlussuup ma-
tusalernerata kinguneranik
Dash 7 Nuummit Ilulissiar-
nermini orsussaq Ilulissanit
Narsarsuup tungaanut
naammattoq usisariaqarta-
lissavaa,. tassa Ilulissani
missinnaajunaassagaluaru-
ni sillimmatitut. Taamaalil-
luni ilaasut assartugassallu
inissaqangaartamaviann-
gillat. Allatut oqaatigalugu -
ajomavippoq. Tamanna
inuiaqatigiit naammagisin-
naanerpaat?
Nutaat
Soorlu paatsuungassutit
naammariinngitsut, aamma
tassa nutaamik timmisar-
tuussisarfeqalerpoq, unam-
millersinnaassusermik oqa-
lunnerup iluani ilaasunik
assartugassanillu timmisar-
torfiusareersunut ingerlas-
sisarniartunik akit allaasut
atorlugit. Taakku timmisar-
tuussinissamik pisussaafie-
qanngillat, hebportinik 16-
inik ingerlassaqanngillat.
Aqqutit aningaasatigut ilua-
naarnanngitsut piginngi-
laat aqqutinit allanit ilua-
naarnarnerusunit matune-
qartussaasartut. Eqqissivil-
lutik assatik sarliarsinnaa-
vaat imminnut akilersin-
naasumik ujarlerlutik mas-
sa nalunagu iluanaarutertik
naggataatigut akit qaffan-
nerisigut isorliunerusunit
akilerneqartussaasoq. Ta-
manna unammillernerun-
ngilaq. Inuiaqatigiinnik isu-
malluuteqarniameruvoq.
Illersuutiginiagaat soomgu-
nami tassaavoq taava Grøn-
landsfly atorluaanerusumik
sullissiniarnerulissasoq.
Taanna ilumoorpoq kisian-
ni tamanna unammillerner-
mik eqqortuulersitsinngi-
laq. Qangaanit inuiaqatigiit
ingerlavinni akinik aalajan-
gersimasunik atugaqarput
ilaat amigartoornartut ilaat
iluanaarnartut. Dash 7-ip
ingerlasarfiini iluanaarutit
helikopterinik orninneqar-
tartunut iluanaarutaan-
ngitsunut matusissutaa-
saarput. Helikopterimi ilaa-
soq timmisartumi suluusa-
limmi ilaasumit ingerlanne-
ra sisamariaammik akisu-
neruvoq.
Kinaluunniit suluusalim-
mik timmisartuutilik Nuup
Kangerlussuullu/Ilulissallu
akornanni timmisartuussi-
sinnaavoq ullumikkut akiu-
sunit akikinnermik. Inun-
nullumi ornigassanut taak-
kununngarpiaannaq inger-
lasussanut tamanna ajun-
ngeqaaq. Tassaliuna aam-
ma Nuummiinnaanngitsoq
Ilulissaniinnaanngitsumilu
inoqartoq. Inuillu illoqarfin-
ni taakku nEinerpiaanngit-
soq najugallit tassanngaan-
naq akiliinerusalissapput,
allat akikinnerumik angala-
sut. Grønlandsflyp nammi-
nersuutigalugu pissutsit
atuuttut allanngortissin-
naanngilai. Inuiaqatigiit su-
bassiissutaat amerlanernut
naammaginartumik inger-
latassat suliassarai. Ajor-
narpoq maannamutut akiu-
titaasut ingerlatiinnamis-
saat peqataanik ingerlassa-
qartut allat ingerlassigasu-
arnissamik akuerisaasutut
unnerlutik ingerlassiffiusa-
reersunut miluuttut akue-
ralugit. Naligiimmik unam-
millemeq kissaataava?
Akissut angerneruppat, taa-
va timmisartuussinermi
tunngaviit assigiit periarfis-
siissutaasariaqarput nali-
giimmik unammillerfiusut.
Akissut naaggaameruppat,
taava pisortat erseqqissu-
mik oqartariaqarput, suna
ajomartitaanngitsoq sunalu
ajomartitaasoq.
Niuernertut
ingerlatsineq
Taavalu niuemermut tun-
ngasortaa. Ingerlassaqarfe-
qarpoq arlaqartunik inuia-
qatigiinnut pingaaruteqar-
neri pillugit pisortanit nak-
kutigineqarnissaat pisaria-
qartinneqartunik, aammali
peqataanik taakku peqqu-
neqartarput niuernermi
tunngaviusartut tunngavi-
galugit ingerlatsissasut. Ta-
makkuupput KNI, PRO-
EKS aamma Grønlandsfly
annermik. Piumasarineqar-
tut marluk taakku, tassa pi-
sortat nakkutilliinissaat
aammalu niuertorpalaartu-
mik ingerlatsinissaq ataatsi-
koortinneqarsinnaapput,
oqaatsit qanoq isumaqar-
nersut isumaqatigiissutaa-
sinnaappata.
Pisortat nakkutilliinerata
imaraa, ingerlassaqarfiup
inuiaqatigiit angusassatut
kissaatigisaannut naalan-
nissaa. Tamatumunnga aq-
qutaavoq pisortat ingerlas-
saqarfiup siulersuisuini
ilaasortaatitaqarnerat.
Niuertorpalaartumik in-
gerlatsineq aningaasanut
tunngavoq. Ingerlassaqar-
fik atorluaasumik paasisi-
masaqartumillu ingerlatsis-
saaq, sinneqartooruteqarta-
riaqarluni siunissami piu-
masarineqalersussanut an-
ingaasaliissuteqarsinnaatit-
sisumik.
Isorineqarsinnaanngilaq
inuiaqatigiit piumasaat niu-
ertorpalaartumik ingerlatsi-
nermut aporaattassappata.
Assersuutigalugu Grøn-
landsflyp billetsinut akiisa
aflaannanngortinnissaat as-
sut kissaatiginassagaluar-
poq, saniatigut illoqarfiit
nunaqarfiillu tamarmik ul-
lut tamaasa timmisartorfi-
gineqartarlutik. Tamannali
ajornaqaaq. Taamaattumik
naammaginarsinnaasoq an-
guniagaasarpoq, aappaa
taama pillugu, aappaali ila-
ginnarnagu. Qajuusat su-
puujutigalugit oqummissi-
sinnaanngilagut.
Aningaasaliis-
suterpassuit
Grønlandsfly helikopterinut
angisuunut ilaasartaatinut
S 61N-inut aningaasarpas-
suit atortarpai taarsertaria-
qalersunut imaluunniit ilu-
arsartariaqalersunut, sania-
tigullu timmisartuutit Dash
7-t nutaanngoriartomatik.
KNI umiarsuarnut siner-
sortaatissanut nutaanut
isumaqatigiissuteqarpoq.
Ingerlassaqarfiit pingasut
tamarmik immikkut mil-
lionerpassuarnik aningaa-
saliissutissarpassuaqalerlu-
tik. Taamaammat sumut
iluaqutaava sinneqartoorut
0-p missaanniippat. Aamma
iluaqutaanngilaq aningaa-
sanik taarsigassasinikkut
ajornartorsiutinik qaangii-
niarnissaq. Siullermik pis-
sutsinik naammaannartu-
nik atugaqarluni taarsigas-
samiarneq ajornakusuussa-
qaaq. Aappassaanik akili-
gassat erniaallu annertun-
gaassammata ingerlassa-
qarfik piaarnerpaamik nak-
kaattuunngikkuni, akigiti-
taminik qaffaarujussuarta-
riaqassaaq kialluunniit
akissaqartinngisaanik.
Taamaattumik naligiissu-
mik ineriartorneq pisaria-
qarpoq ingerlassaqarfim-
mut aningaasannaffiusin-
naasoq aammalu siunissami
aningaasaliissutissanik si-
paarfiusinnaasoq. Taa-
maanngippat ingerlassaqar-
finni pisortanit nakkutigi-
saasuni aningaasaliissutis-
sat aningaasat inatsisaanni
ilaatitaalertariaqassapput,
tamannali niuertorpalaar-
tutut oqaatigineqarsinnaa-
navianngilaq.
Taamalu aallartiffipput
uterfigaarput. Nuummi
mittarfiup tallinissaa, Kan-
gerlussuup matuneqaleru-
narnera, Sisimiuni mittar-
fik, Ilulissallumi mittarfiat
sussava, tallissava, unam-
millerneqassava, niuertor-
palaartumik ingerlatsineq
qanoq paasisariaqarpa il.il.,
apeqquterpassuit akine-
qanngitsut. Nuanneqqajar-
mat Nuummi mittarfiup
tallinissaa siunnersuutigi-
neqarpat Inatsisartut angal-
lassinermik ineriartortitsi-
neq pillugu pilersaarusiaan-
ni qupp. 7-mi quppersinnaa-
sumik, tassanilu akissut pi-
sinnaallugu taama siunner-
suut angallassinissamut
takorluukkanut inuiaqati-
giit ineriartortitassatut kis-
saataannut naapertuunner-
soq. Kisianni taama piler-
saarusiamik peqanngilaq.
Angallannermut
poMtikki
Silaannakkut imaatigullu
angallassineq pissutaalluni
Kalaallit Nunaat nunatut
ataasiusutut isigineqarsin-
naavoq inuiaqatigiiararpas-
suartut immikkoortitaartu-
tut pinnani. Nunap iluani
ingerlatsinemi suniluunniit
angallassineq tunngaviit
pingaartut ilagaat. Taa-
maakkaluartoq niuerner-
mut- angallannermullu pi-
sortaqarfik immikkoorluni
naalakkersuisoqarfiusoq In-
atsisartunit atorunnaarsin-
neqarpoq angallannermullu
tunngasumik suliassat an-
ingaasaqarnermut naalak-
kersuisoqarfimmut nuun-
neqarlutik. Aningaasaqar-
nermut naalakkersuisumut
isornartorsiuiniarnerunngi-
laq, kisianni aningaasaqar-
nerup tungaatigut inuiaqa-
tigiit ineriartornerini ataqa-
tigiiaarisuussaguni aappaa-
tigullu angallassinermut
tunngasuni ilisimasalittut
ministeriussaguni assut
ajornakusoortumik inissisi-
maleriataarsinnaavoq.
Pifiissanngorunarpoq an-
gallannermut politikkimik
oqallinnissaq, Kalaallit Nu-
naanni namminermi angal-
lanneq - aammalu Kalaallit
Nunaannut/nillu angalaneq
ilanngullugit. Pifiissan-
ngorporlu oqallinnerup kin-
guneranik kalaallini angal-
lasseriaatsit ukiuni tullemi
10 - 15-ini inuiaqatigiit anin-
gaasatigut periarfissaannik
tunngaveqartut qanoq it-
tuunissaasa allaaseralugit
saqqummiunnissaannut.
Naatsumik oqaatigalugu
ajomanngitsoq sunaava?
video
Every time we say
goodbye
*»*
Jerusalaamiippugut ukioq
1942, sorsunnersuarlu kin-
gulleq allartiruttorsimavoq.
Amerikamiorlu sakkutooq,
løjtnant David Bradford,
Tom Hanks-imit inuttaafii-
gineqartoq, aqqunartiter-
nermi kingorna peqqissar-
poq.
Sakkutuut napparsimma-
vissuanni amaq pinnerluin-
nartoq Israeliuusoq Sarah
naapippaa, asannilersoorfi-
gingaarlugulu. Asanninne-
ralli imaasiallaannaq Sarah-
p ilaqutaanit juutiusunit
akuerineqanngilaq, allaat
Sarah ilaqutaajunnaartutut
isigisinnaalerlugu.
Sarah-p ilaqutai, upperni-
aqisut, aamma ilaqutaqar-
put Saaqqamut asannittupi-
lussuarmik, Saaqqalli
asanngilaa. Taamaattumik
David-ip tikinnerata kingor-
na an gut taanna nakeriun-
naavippaa.
Saaqqap ilaqutaasa David
akuerisinnaanngilluinnar-
paat, ajattorpaallumi. Ilua-
qutaanngilarli David oqa-
lukkaluarmat nammineq
ataatani Amerikami pala-
siummat.
Ilaqutariit pisinnaasann-
gu artik tam aat asaqatigiit
avissaarsimatinniarsaraat.