Atuagagdliutit - 14.03.1990, Blaðsíða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 31 1990
OQALLINNEQ-DEBAT
ISUMMAT SAQQUMMIUGUK - SKRIV DIN MENING TIL AG
Politikkip aqqani pilliutit
All.: Ole L. Poulsen, Qaqortoq
Soorlumi asuli pisut! Na-
lunngilaat suna ullutsinni
ajornartorsiut annerpaatut
taaneqarsinnaasutuangor-
nikuusoq:
- Inuunermit akeqartar-
tuuvoq
- Napparsimmaveqarfin-
nu t/nappar simm aveqami-
arnermullu annertuumik
akissaajataavoq
- ikiorsiiniamermut anner-
toqqut (pitsak?)
- inuttut ataqqinninneq pii-
aaflgivaa
- kikkut tamarmik oqallisi-
gaat (naak eqqissiffissaa?)
- tamarmik misiginneqa-
taapput/Kalaallit Nunaat
anniarpoq.
Ikeq annertoqaaq, ase-
ruuppoq, kiallunniit miser-
ratigisinaanngilaa (ajornar-
torsiutit ajattortunngik-
kaanni) arlaatigut »taassu-
mapalaarsuup« kisiartatut,
ilaqutariaakkaat, illit aam-
ma uanga nuanninngitsu-
mik misigisaqartinnikuusa-
raatigut.
Aammalu akornatsinni
atuuttuartillugu taamaat-
tuassanerpa?
Uanga nammineq ullut
tamaasa ukiut arfiner-mar-
luk ingerlaneranni »akeq-
qap« piliai kinguneri qani-
mut isigalugit, eqqarsar-
nanngitsoornanngilaq, aki-
sussaasut, qinikkat, inuia-
qatigiiusugut tatiginninner-
mit isumalerlugu qinikka-
gut, sooq taama »taassu-
minnga« tiguagaatigisima-
sut?
Namminneq »pilillarmas-
suk« oqaatsit mamanner-
paat tusartippaat:
-Uagut kisitta pinnata,
inuiaqatigiiusugut imminut
qiviarta! »Ilissiuna atorneq
nalugissi« - »Aammami qa-
noq ililluta oorit tungaati-
gut »taassuma« isertittagai
taarsissagatsigit?«. Ilissiu-
vusi inuit taakku portuval-
laamut inissitat, inuunerup
minguitsortaa kisimi inuuf-
figalugu misigiuarparsi;
- imminut oorersialerlusi
mikigisassanngitsumik
- inissaaleqinngilasi
- pigissaarpusi
- ajornartorsiutit matoqqa-
sumi oqallisigisarpasi (naak
inerneri?).
Naak taama minguitsigi-
sumik inuugaluartusi, uso-
rinngilassi, tassami takuuk,
ilisseqanngikkaluarpat al-
laffigisaqassanngikkaluar-
punga, iserpa?
Ajornartorsiut »taanna«
iluatsittumik inaarsarsiuk,
Kalaallit Nunaat nuannaar-
tissiuk.
Nalunngilara imaasial-
lannarlugit suut tamarmik
iluarsinavianngitsut, ippas-
saq aatsaat inunngilannga!
Pisussaafeqarpusi inuia-
qatigiit iluani iluarsisariallit
inaarsasallugit, pisussaafik
ilissinnut qinikkatut tun-
niunnikuuarput.
Aallartitigussi malissa-
varsi, oqartusaavusi, atorlu-
arniarsiuk. Malitassiuillu-
arneq ataqqititsilertarpoq;
- portuallaaminngooq nak-
kartut, ajutoornerusarput!
Inuiaqatigiit akiligassarsui • kiaaku?
All.: Finn Frederiksen, Qeqertarsuatsiaat
Piffisami kingullermi aam-
malumi ukiuni kingullerni,
kalaallit inuiaqatigiit pisor-
tanut akiligassarsui tusar-
tuarlalerpagut, erseqqissu-
mik ilisimatinneqarneq
ajorpugut nuna tamakker-
lugu qanoq annertutigisu-
nik akiligassaqarloqarner-
soq, kisiannili annikigisas-
saanngikkunarput.
Kommunekkartumik ag-
guataarneqarnerini akili-
gassat kommunemi ataatsi-
mi akileraarutitsigut iserti-
tarineqartartut assingipa-
jaartarpaat, tamannalu
tunngavigalugu akileraar-
tarnitsigut pisortat inger-
lanneqarnerini akiliuteqar-
tarnerput sumut iluaqutaa-
sarnersoq takorloorumi-
naatsippara. Tassa pisorta-
nut akiligassat, soorlu illu-
mut, innaallagissamut, eq-
qakkanulluunniit akileraa-
rutitigut akilerneqartaralu-
arpata assigisimassagaa eq-
qaaqqajaanarpoq.
Amerlanertigut akiligas-
sat kommunenit aqunne-
qartarput, kommunellu in-
gerlanneqarneri kommu-
nalbestyrelsiusunit akisus-
saaffigineqartarlutik. Naa-
lagaaffiup sullinneqarneri
assigiinngitsut aamma kom-
munenit ingerlanneqarpoq.
Akiligassat amerliartortu-
arnerini kommunalbesty-
relsinut ilaasortat aamma
su nniu teqaqataaneru nis-
saat kissaatiginarsiartor-
poq, tamatumunnga tun-
ngavigaara tusartualigar-
put akissaqaraluarlutik aki-
liineq ajortut, akiligassat
annertusiartornerinut aam-
ma ilaalluinnarmata.
Kommu nalbes ty relsimu t
ilaasortat pisussaaffigisari-
aqaraluarpaat attartugas-
sanngortitsinerminermi, so-
orlu inissianik attartortus-
sat sukumiisumik naliliivi-
gisalernissaat. Taamaalillu-
ni akissaqaraluarlutik akili-
gassaminnik sumiginnaasut
tunuariartortinneqassaga-
luarput.
Ajorpoq ilungersorlutik
akilersuiniartut, aningaa-
saatinnguatik naammattu-
saarlugit akilersuiniartar-
tut, sakkortuumik eqqorne-
qassappata akiliiumanngit-
sut akiligassaqarnerat pillu-
gu.
Takorlooorneqarsinnaa-
galuarpoq akiligassat ima-
luunniit pisortanut akiligas-
sanngortartut tamarmik
piffissaq eqqorlugu akiler-
neqartaraluarpata qanoq
inuiaqatigiit isikkoqarsin-
naanerat. Akilersuutit illu-
nut, innaallagissamut alla-
nullu, tassaapput atuiner-
mik akilersuutit, soorlulu-
sooq pisiniarfimmi pisinia-
rutta atugassatsinnik aam-
ma ingerlaannaq akiliisin-
neqartartugut, immaqami
nunatsinni akiligassarsillu-
ni pisiniarfimmi pisineq
atorneqanngilaq, naafle-
raartumik akilersuilluni pi-
sineq eqqaasanngikkaanni.
Akilersuutit illorsuit in-
gerlanneqarnerannut aam-
malu sananeqarnerinut an-
ingaasartuutaasimasunut
akilersuutaapput, akiler-
suutit ilagilluinnarpaat
aserfallatsaalineqarnerinut
aningaasartuutissanik ka-
tersuineq. Inissiarsuit ullut-
sinni ima aserfallatsigisi-
mapput ilaatigut blokki
ataaseq iluarsartuunneqas-
satillugu 5 miil. kr-nit ami-
gartutut oqaatigineqarsin-
naallutik. Taakkut akiligas-
sat akilerneqarnerisigut
amigaatigineqartassanngik-
kaluarput. Aserfallatsaalii-
nerillu ingerlaannartumik
ingerlanneqartarsimasin-
naagaluarlutik. Assersuut
taanna tamanut illikartit-
tarlugu atorneqarsinnaa-
voq.
Inuiaqatigiit namminneq
pigisaminnut akiligassaqar-
tuartillugit aamma nam-
minneq pigisatik pitsan-
ngorsarnissaannut akissa-
qanngillat, taama sakkor-
tuumik ilusilerlugu oqaati-
gineqarsinnaavoq. Sutigut
tamatigut pisortaqarfinni
aningaasatigut aqutsinerup
sukakkiartorneqarnera ilu-
tigalugu akiliisitsiniartar-
neq aamma sukkakkiartor-
tariaqarluinnarpoq, soorlu
Nuup Kommuneani taama
pisoqatoq. Inuiaqatigii
ukiut tamaasa akilersugas-
sanut kinguaattoorutaasut
amigartoorutigisatut taa-
sinnaavaat, ukiuni kingul-
lerni nunatta aningaasanik
nunatta avataanit atorniar-
tariaqalersimanera immaqa
pinngitsoorneqarsinnasi-
magaluarpoq, inuiaqatigiit
akiligassatik akilertarsima-
galuarpatigit. Taarsigassar-
siarineqarsimasut nuna ta-
makkerlugu akiitsut imma-
qa angeqqatigivaat, immaqa
pigisimagaluarutsigit taar-
sigassarsiniarata immitsin-
nut akilersuilluarnitsigut
suli anginermik akiligassar-
sisimanavianngikkaluarpu-
gut.
Tamakkorpassuit tun-
ngavigalugit kalaaleqatikka
aammalumi qallunaat akis-
saqaraluartutut isigeqqa-
jaanartut kaamattoruma-
vakka akiligassat sapinngi-
samik sumiginnarnagit aki-
lersorniartaqqullugit, akis-
saqarluartutut inuiaqatigiit
inuulernikuupput, piitsor-
taqanngilagut, tamanna
isertorneqarujussuanngip-
pat takusinnaasarparput.
Aamma kommunalbestyrel-
sinut bygderådinut ilaasor-
tat kaammattorusunnar-
put, inuit akiliisinnaasusiat
najoqqutaralugu assigiin-
ngitsuni attartugassarsisit-
sigaangamik naliliinermik-
kut isiginiartaqqullugu. Ila-
mi aalajangeeqataanikuul-
luni eqqarsarnartassaaq
ukiup ataatsip iluani akilii-
sitsiniarnermi anisitsinis-
saq aamma aalajangeeqa-
taaffigisariaqalerpat. Na-
lunngikkaluarpara nalilii-
nerit tamakkut pisartut, ki-
siannili akiligassanik anner-
tusiartuinnartunik kingu-
aatoorutit amerliartuinnar-
pata naliliinerit immaqa ki-
mikippallaar tarsimappu t.
Imminornermut inissaaleqineq pisuuvoq
All.: Willy Johnsen, Nuuk
Ataasinngornermi februa-
rip 12-ianni Nuummi Uka-
liusami Fritidsnævnip aaq-
qissugaanik, Nuummiunut
tamanut ammasumik imi-
gassaq pillugu oqallinneqai'-
poq. Tamatumani peqataa-
put Nuummi innuttaasut
60-70-it missaaniittut, taak-
kua aallarniisoraat immik-
kut qaaqqusaasimasut,
Nuummi borgmesteri Ku-
nuk Lynge, nakorsaqarfim-
minngaanneersoq René Bir-
ger Christensen, kiisalu Le-
ne Dahlentoft.
Oqallinnissaq aallarner-
lugu oqaaseqarpoq Nuum-
mi borgmesteri Kunuk
Lynge, taannalu oqaaseqa-
reermat René Birger Chri-
stensen oqaaseqarpoq.
Taassumap saqqummiiner-
mini ilaatigut oqaatigaa, nu-
natsinni imigassaqarsi-
manngitsuugaluarpat, taa-
va nunatsinni imminortar-
nerpassuit pinngitsoorne-
qartarsimassagaluartut.
Tusaqqaarlugu ilumut taa-
maassorinarsinnaavoq.
Nunatsinnili ullumikkut
imminortarnerpassuit ilu-
moorpoq imigassartorsima-
nermik aallaaveqartarput,
kisianni uanga isumaqar-
punga pissuterpiaasut
ukuusut: Suliffissaaleqineq,
minnerunngitsumillu inis-
saaleqinerujussuaq. Sivi-
suumik suliflissaaleqisima-
gaanni saniatigullu ukiuni
arlaqartuni inissaaleqisima-
gaanni, inummut kimul-
luunniit timikkut tarnik-
kullu eqqissisimajunnaar-
titsilertarput, tassami siu-
nissap qanoq ittuunissa tak-
orlooruminaassisarami,
pingaartumik saariarfissaa-
leqigaanni.
Ajoraluartumik ullumik-
kut oqaatigisariaqarpoq,
inuusuttut annerpaamik ta-
matumani eqqorneqarsima-
sut. Oqallinnermi nakorsap
Rene Birger Christensen-ip
oqaatigaa, imminortartut
akornanni, inuusuttut
amerlanerpaasut.
Naalakkersuisunut ullu-
mikkut sakkortunerpaamik
piumasaqartariaqalerpu-
gut, inuusuttut atugarisaa-
tigut pittsanngorsaavigine-
qarnissaat, sutigut tamati-
gut, taamaangippammi suli
ukiorpassuit ajornartorsiu-
tigissavagut, nunatsinnut
ajoqutaasammata siumut
ingerlanissamut.
Rene Birger Christensen-
ip saqqummiinermini aam-
ma oqaatigaa, nunatsinni
ikiaroornartunik sakkor-
tuunik eqqussuisoqartaler-
nissaanik, nunatsinni suli-
niu teqartoqalersimasooq,
tamannagooq uppernarsaa-
tissaqartippaa, ilaatigut su-
liffeqarfinni arlalinni nas-
saarineqartalersimammata
kapuutit ikiaroornartunut
sakkortuunut atorneqartar-
tut. Nunatsinnut heroini-
mik allanillu eqqussuisoqar-
talersimanerami? Uanga
nammineerlunga nalunngi-
lara, ilaatigut Nuummi
morfininik tillinniartoqar-
tarsimasoq, kisianni tamak-
ku qujanartumik qaqutigut
pisarput, aamalu inunnik
ataasiakkaaginnarnit nalu-
nagu tamakkuninnga misi-
lisoqartarsimasoq, kisianni
soorlu heroinimik kokaini-
mik allanilluunniit atuiso-
qarsimaneranik tusaga-
qanngisaannarnikuuvunga,
taamaatumik nakorsap taa-
matut saqqummiussisima-
sup tamakkua sumik pissar-
siarisimaneraai assut paase-
rusunnaraluarpoq, aamma-
lu taamaassimappat qanoq
ilillugit tamakkua nunatsin-
nut eqqunneqartarnersut,
ilami ulloq-manna tikillugu
tamakkuninga nunatsinnut
eqqussuisoqartalersimane-
ranik tusaamasaqannginna-
ma polititigoorlugu ima-
luunniit allatigut paaseru-
sukkaluarpara.
Nunatsinni inuusuttuusu-
gut ajornartorsiuteqareeqi-
sugut, piumasaannassinnik
uppernarsaatissartaqann-
gitsunik pasisaqattaginna-
rata tapersersorniartigut,
kikkut tamarmik uagutsin-
nut iluaqusersuisinnaasut
pisariaqartippagut. Nagga-
taatigut oqaatigilaarlara,
naalakkersuisut qineqqu-
saalillaraangamik, nunatta
siunissaatut oqaatigisarpaa-
tigut, illuatungaatigulli atu-
garisatsinnik nilhaateqale-
raangatta iluarsiissutissa-
nik, oqaatigisarlugu allat
pingaarnerupput, soorlu an-
ingaasarsiorneq nunatsinni
siumut aallartitsisussaq.
Ilumoorpoq nunarput anin-
gaasaateqanngikkuni inger-
lasinnaangilaq, kisianni il-
luatungaatigut oqartaria-
qarpugut, nunarput peqqis-
sunik sulisussaqanngikku-
ni, aamma iluamik ingerla-
sinnaangilaq, nunatsinni
sutigut tamatigut ajornar-
torsiuteqarnerput, akisual-
laareeqaaq, ilaa.
Inussiarnersumik inuul-
luaqqusillunga, akineqar-
nissara kissaatigaara.