Atuagagdliutit - 11.07.1990, Blaðsíða 4
4
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 78 1990
Inatsisartut 1990-imi upemaakkut ataatsimiinnerminni Kalaallit Nunaata namminerisaminik pisortanit akuerineqarsi-
masumik inuiattut emarsuuteqalernissaa pillugu Inatsisartunut ilaasortap Otto Steenholdt-ip siunersuutaa oqaluuse-
raat.
Pisortatigoortumik inuiattut erinarsuuteqamissamik apeqqut Landsråditoqqami Inatsisartunilu arlaleriarluni oqaluuse-
rineqartarsimavoq, kisiannili isumaqataaffigineqartumik naammassineqartarsimanani.
Apeqquut pineqartoq Inatsisartuni 1979-imili saqqummiutereersimavara, taamanikkut aalajangiisoqarpoq apeqqutip
tamatuma Inatsisartunit aalajangiiffigineqannginnerani innuttaasunut oqallisigiteqqaartariaqartoq.
Taamanikkut oqaluuserineqarpoq »Nunarput Utoqqarsuanngoravit« imaluunniit »Nuna Asiilasooq« pisortatigoortumik
inuiattut erinarsuutigilissannginnerivut. Kisiannili soorlu siuliani taaneqareersoq apeqqut tamanna Inatsisartunit aala-
jangiiffigineqanngilaq.
Taamaattorli nassuerutigisariaqarpara tamanna oqaluuserineqarmat qisuariatoqanngingajassimammat.
Inuiattut erinarsuuteqalernissarput pillugu apeqqut Inatsisartuni oqaluuserineqarmat kingullermik oqaluuserineqarne-
ranut naleqqiullugu annertunerusumik angusaqartoqanngilaq. Taamaattorli Inatsisartuni tamanit isumaqataaffigineqar-
luni aalajangerneqarpoq Kalaallit Nunaata pisortatigoortumik inuiattut erinarsuuteqalemissaanik apeqqut aalajangiiffigi-
neqassanngitsoq innuttaasut, kattuffiit, peqatigiiffiit inuillu ataasiakkaat oqaaseqaateqarnissaannut periarfisseqqaartin-
nagit.
Taamaattumik Inatsisartut Inatsisartunut Siulittaasutut pisussaatippaannga Kalaallit Nunaata pisortatigoortumik inuiat-
tut erinarsuuteqalernissaanut inuiaqatigiit kisaatigisaat misissuiffigeqqullugit.
Taamaattumik matumuuna pisortatigoortumik inuiattut erinarsuuteqalernissarput pillugu isummersimasut kikkulluun-
niit qinnuiginiarpakka allaffigeqqullunga, taamaalillunga inuiaqatigiit kissaataat nalilerniarsinnaassagakkit. Imaassinnaa-
voq erinarsuutit qulaani taaneqartut marluk arlaat imaluunniit allaalluuinnartoq toqqarneqartoq, aamma imaassinnaavoq
erinarsuummik nutaavimmik taalliortoqartoq/erinniortoqartoq inuiattullu erninarsuutissatut siunnersuutigineqarluni.
Tamanna naammassineqareerpat nassiunneqartut Inatsisartunut maanakkut ukiakkut ataatsimiinnermi imaluunniit
1991-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunut saqqummiukkumaarpakka, taamanikkussamut suli Inatsisartu-
nut Siulittaasuussaguma, taamaanngippat kingoraartima tamakku saqqummiukkumaarpai.
Apeqqut taaneqartoq pillugu isummersimasut kikkulluunniit qinnuigineqarput uunga allaqqullugit: Lars Chemnitz,
Landstingets Bureau, Box 1060, 3900 Nuuk, allakkap puussaa meqqililaariuk: Inuiattut erinarsuut. Isummernerit
siunnersuutillu tamarmik soorunami susassaqanngitsunut isertugaallutik suliarineqarumaarput.
Inuulluaqqusillunga
(jOzL
Lars Chemnitz
Landstinget har på sin forårssamling 1990 behandlet et forslag fra Landstingsmedlem Otto Steenholdt, om at Grønland
burde have sin egen nationalsang godkendt af myndighederne.
Spørgsmålet omkring en officiel nationalsang har været diskuteret mange gange såvel i det gamle Landsråd som i
Landstinget, men man er dog aldrig noget til enighed.
Jeg har selv så tidligt som i 1979 rejst spørgsmålet i Landstinget, dengang besluttede man, at dette spørgsmål burde
diskuteres ude i samfundet før Landstinget tog stilling til spørgsmålet.
Dengang diskuterede man om den officielle nationalsang skulle være »Nunarput Utoqqarsuanngoravit« eller »Nuna
Asiilasooq«. Men som ovenfor nævt tog landstinget ikke stilling til spørgsmålet.
Jeg må dog erkende at der ikke er kommet mange reaktioner på debatten fra dengang.
Under Landstingets behandling af spørgsmålet her i foråret nåede man ikke meget videre end sidst da man diskuterede
spørgsmålet om en nationalsang. Et enigt Landsting har dog besluttet at spørgsmålet om en officiel nationalsang for
Grønland bør ikke afgøres før befolkningen, det være sig organisationer, foreninger, enkeltpersoner med videre, har
haft mulighed for at udtale sig.
Derfor har Landstinget pålagt mig som landstingsformand at undersøge hvilke ønsker der er i samfundet for en officiel
nationalsang for Grønland.
Derfor skal jeg herved anmode om, at de som har en mening om en eventuel officiel nationalsang, skriver til mig, så jeg
kan danne mig et overblik over befolkningens ønsker. Det kan være en af de to ovennævnte sange, eventuelt en helt
tredie sang eller man kan digte/komponere en helt ny sang som forslag til nationalsang.
Jeg vil så fremlægge resultatet for Landstinget enten på den kommende efterårssamling, eller forårssamlingen 1991,
såfremt jeg er landstingsformand til den tid, ellers vil min efterfølger fremlægge resultatet.
Så hvis der er nogen der har en mening om dette spørgsmål, så skriv til Lars Chemnitz, Landstingets Bureau, box 1060,
3900 Nuuk og mærk venligst kuverten »Nationalsang«. Alle meninger og forslag vil selvfølgelig blive behandlet
fortroligt.
Med venlig hilsen
Lars Chemnitz
OQALLINNEQ - DEBAT
ISUMMAT SAQQUMM1UGUK - SKRIV DIN MENING TIL AG
Inuusuttut ulluunerani
orniffissaqalerlik
All.: John Olsen, Inuusuttut
Peqatigiiffiisa Kattuffianni
siulittaasoq
Inuusuttut Peqatigiiffiisa
Kattufiianniit imaatttumik
allaaserisaqarniarpunga:
Inuusuttut illoqarfinni ti-
kinneqartuni tamani piu-
masaraat/kissaatigaat inuu-
suttut ulluuneranni omis-
sinnaasaannik pilersitsiso-
qartariaqartoq. Taamaalior-
nikkut inuusuttut suliffis-
saqanngitsut ulluunerani
ornissinnaasaminnik peri-
arfissinneqarsinnaammata.
Ulluuneranilu orninneqar-
sinnaasut pilersinneqarsin-
naappata (pisariaqartinne-
qarluinnartormi p aas in ar-
mat) assigiinngitsunik siun-
nerfeqartinneqamissaa pi-
sariaqarpoq.
Inuusuttut nipilersorner-
mik soqutigisaqartut eqqar-
saatigineqartariaqarput,
taamattaaq aamma isigin-
naartitsinermik, assassor-
nermillu soqutigisaqartut
ilanngullugit eqqarsaatigi-
neqartariaqarput. Taama-
tut iliornikkut inuusuttut
assigiinngitsunik pisinnaa-
saqartut »ineriartortitseqa-
taanissaminnut« soqutigin-
nilersinnaanissaat angujar-
tuaarneqarsinnaammat.
Inuusuttullu ulluunerani
ornissinnaasaannik pilersit-
sinissaq taamaallaat »susas-
saqarniutitut« atornagu, ki-
siannili aamma inuusuttut
oqaloqatigiittarfiattut ator-
neqartariaqarpoq, tassami
ulluunerani inuusuttut or-
nissinnaasaat annerpaamik
inuusuttunut suliflissaale-
qisunut, taamalu sumukar-
fissaaleqisunut naatsor-
suussaassammat/aaqqis-
suunneqartariaqarmat.
Ulluuneranilu orninne-
qarsinnaasumi inummik
oqaloqatigineqarsinnaasu-
mik peqartariaqarpoq, taa-
matut iliornikkut inuusut-
tut oqaloqatissaaleqisut,
immaqalu ajomartorsiuti-
minnik saqqummiiffissa-
qanngitsut saaffigisinnaa-
saminnik periarfissinneqas-
sammata.
Periarflssap siunnersuu-
tip matuma saqqummiun-
neqarnerani aamma eqqar-
saatigineqarpoq imigassa-
mik ajornartorsiuteqarneq,
imigassamimmi ajornartor-
siuteqarneq aamma inuu-
suttunit ilaatigut suliffls-
saaleqisut ilaannit ajornar-
torsiutigineqartoq taamatut
periarfissiinikkut anner-
tunngikkaluamik malun-
naatilimmillu »killilersi-
maarneqarsinnaalissagalu-
arpoq«.
Taamaattumik politike-
rit, sunngiffimmilu sammis-
assaqartitsinermik sulia-
qartut kaammattussavagut
inuusuttut ulluunerani or-
nissinnaasaannik pilersitsi-
nissaq/pilersitsisinnaaneq
eqqarsaatigeqqullugu.
Inuusuttummi suliffis-
saaleqisut, sulisutuullu alla-
tuut ulluunerani ornissin-
naasaqalerunik suli suleru-
sunnermik annertunerusu-
mik tunineqarsinnaamma-
ta, namminnerlu angunia-
gaqarusunnermik pigisaqa-
lersinnaallutik.
Inatsisit sakkor-
tunerulersissigit
All.: Narsami Atassutip inuusuttai
Kalaallit Nunatsinni innut-
taasugut naammagiinnar-
sinnaajunnaarparput ikia-
roornartup imigassallu
atornerlunneqarujussuat.
Ima kinguneqarpilutsitsi-
sarpoq: pinngitsaaliinerit,
meeqqanik mittatilliinerit
allallumi toqutsinermik kin-
guneqartitsisartut.
Tamanna Narsami Atas-
sutip inuusuttaasa akuer-
saarsinnaanngillu innar-
paat. Maannakkut inuit 18-t
toqutaareerput - agguaqati-
giissillugit inuit pingasut
qaammammut toqutaasar-
put - tamatigullu toqutsisut
imigas sart oorsimas arput
ikiaroornartortarsimallutil-
luunniit.
Tusagassiuutitigut tusar-
tarparput atuartarlugulu
toqutsisoq sapaatit akunne-
rini sisamani tigummigalla-
gassanngortinneqartartoq,
kingornalu tusaqqinneq
ajorparput qanoq toqutsisoq
pineqaatissinneqarsimaner-
soq.
Narsami Atassutip inuu-
suttai isumaqarput, Kalaal-
lit Nunatsinni pinerlunner-
mut inatsisit atuuttut sak-
kukippallaartut. Ullutsinni
pisartut inatsisartuni ilaa-
sortat isiginngitsuusaarpal-
laarpaat. Immaqamiaasiit
aatsaat inatsisartunut ilaa-
sortat arlaat toqutaappat
arlaannik iliuuseqamialis-
sapput.