Atuagagdliutit - 19.11.1990, Síða 5

NR. 134 1990 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 5
Soqarpallaanngilaq • suli, aningaasaleeqatigiiffiup Ammassat Nuup ilaani Nuussuarmi Detserikkeudafså meget-endnu, i det område iNuussuaq, hvor Nuuks første andelsbolig-
17-inik illulior titsillu nilu ataatsimoorussamik illuliortitsivissaani, pilersaarutillli malillugit forening Ammassat opfører 17 andelsboliger og et fællesh us, men til august/september 1991
sanaartukkat 1991imi august/septemberimi iserterfigeriaannanngussapput. er byggeriet efter planerne klar til indilytning. (Foto: Knud Josefsen.)
Akileeqataallutik illutaarniuttut
Aningaasaleeqatigiilluni illulioqatigiinnissamut peqatigiiffiit 16it Kalaallit Nunaanni sanaartortitsilerumapput
NUUK(RS) - Aningaasa-
leeqatigiilluni illulioqa-
tigiinnissamut peqati-
giiffiliornissaq sanaar-
tortitsinissarlu Kalaallit
Nunaanni soqutigine-
qartorujussuuvoq, taa-
maattorli ukiut arlallit
qaangiuppata aatsaat
peqatigiiffiit amerlaner-
saat sanaartortitsiler-
sinnaassapput.
Aningaasaleeqatigiilluni
illulioqatigiinnissamut pe-
qatigiiffiit qulit Nuuginnar-
mi aallartinneqareersimap-
put, taakkuli ilaat marluin-
naat, Ammassat aamma
Aqisseq, ukiormanna aallar-
tereersimallutilluunniit
aappaagu aallartittussaap-
put. Sinnerili kommunip
pingajorarterummik akilii-
nissaminut akissaqalernis-
saanut utaqqisariaqarput.
Tamannalu pissutigalugu
Nuup kommunia Kalaallit
Nunaannilu kommunit allat
maanna misissuisitsilerput,
kommunit 60/40-mik sa-
naartukkanut aningaasa-
liissutissaattut immikkoor-
tinneqarsimasut aningaasa-
leeqatigiilluni sanaartukka-
nut nuunneqarsinnaan-
nginnersut paasiniarlugit.
Tamanna ajornassan-
ngippat aningaasaleeqati-
giilluni illuliortitsinissamut
peqatigiiffiit ilaat 1991-imil-
luunniit sanaartitsisinnaa-
lissapput. Kommunilli suli-
assaq taanna imminiigin-
nassappassuk aningaasallu
pisariaqartinneqartut im-
mikkoortissanngippatigit
taava inuit soqutiginninne-
rat annikilliartulersinnaa-
voq.
Ilaasortat 166-it
Namminersornerullutik
Oqartussat Illoqarnermut
Pisortaqarfianni fuldmæg-
tigiusoq, Steffen Rosing
Berthelsen, oqarpoq, anin-
gaasaleeqatigiillutik illulio-
qatigiikkumasut 166-it pe-
qatigiiffinnut 16-inut ilaa-
sortaasut ukiormanna au-
gustip naanerani nalunaa-
reersimasut. Peqatigiiffiit
qulit Nuummi pilersinne-
qarsimapput, ataaseq Al-
luitsup Paani Nanortallip
kommunianiittumi, ataaseq
Ilulissani, ataaseq Qaqortu-
mi pingasullu Maniitsup
kommuniani. Taakkulu
ilaat ataaseq qulinik ilaasor-
talik nunaqarfimmi Atam-
mimmi pilersinneqarsima-
voq.
Aningaasaleeqatigiilluni
illulioqatigiiffik Illu Maniit-
sumiittoq 12-inik ilaasorta-
lik illuliortitsilereerpoq.
Ammassat Nuummiittoq
17-inik ilaasortalik Aqisser-
lu aamma Nuummiittoq
12-inillu ilaasortaqartoq aal-
larteriaannaapput. Sinneri
utaqqigallarput, marlus-
suilli nalorninartorsiortoru-
jussuupput, taarsigassarsi-
niartarfiit nunaqarfinni
isorliunerusunilu sanaartu-
gassanut aningaasaleeqa-
taajumannginnerat pissuti-
galugu.
- Kreditforeningen Dan-
mark, BRF aamma Nykre-
dit aningaasaleeqatigiilluni
nunaqarfinni sanaartortis-
sanut aningaasaleeqataaju-
manngillat, Steffen Rosing
Berthelsen oqarpoq, tama-
tumuunakkullu eqqorne-
qartut ilag;aat Alluitsup
Paani peqatigiiffik Qooror-
suarmiut, aningaasaleeqati-
giilluni illuliortitseqatigiin-
nissamut Kalaallit Nunaan-
ni peqatigiiffiliat siu lier sar i-
saat. Taarsigassarsiniartar-
fiit nunap ilaanut aalajan-
gersimasunut aningaasalee-
qataajumanngillat, anin-
gaasaqarniarnikkullu aala-
jangersimasumik isummer-
tarnermikkut Kalaallit Nu-
naanni illoqarnikkut politi-
kkimut aamma aalajangiiso-
oqataapput. Tamanna kik-
kunnulluunniit iluaqu-
taanngilaq, tamannami an-
ingaaseriviit taarsigassarsi-
niartarfiillu susassarisus-
saanngikkaluarpaat, Ka-
laallit Nunaannimi kikkul-
luunniit tamarmik illutaar-
niarnissaminnut assigiim-
mik periarfissaqartitaasari-
aqaraluarmata.
- Taarsigassarsiarniartar-
fiit ullumikkut Kalaallit Nu-
naanni taarsigassarsisikku-
masatuaat tassaapput
Nuuk, Sisimiut, Ilulissat,
Qaqortoq Maniitsorlu.
Taakkununngaannaq killi-
liineq uagut ajuusaarnarto-
rujussuartut isigaarput,
Steffen Rosing Berthelsen
oqarpoq.
Sukkanerusumik
Inatsisartut peqqussutaat
nr. 4 20. juni 1989imeersoq
tunngavigalugu aningaasa-
leeqatigiilluni Kalaallit Nu-
naanni illuliortitsiniarnis-
samut tunngavissaqaler-
poq. Tamatumalu kingorna
aningaasaleeqatigiilluni il-
luliortitseqatigiiffinnik pe-
qatigiiffiliornissaq Kalaallit
Nunaanni tamarmi oqaluu-
serineqartarsimavoq. Taa-
maaliornerup nalinginnaa-
sumik nammineerluni sana-
titsiniarnermut sanilliullu-
ni akikinneruneranik tak-
unnittut piaartumik piare-
ersalerput. Illoqarnermullu
Pisortaqarfiup tungaaniit
aningaasaleeqatigiilluni il-
luliortitseqatigiinnerup isu-
maanik paasitinniarneqa-
lerput, quppersagaararlugu
»Andelsboliger« soqutigin-
nittunut nassiussuunneqar-
poq, ilisimatitsissutigine-
qarluni qanoq iliorluni anin-
gaasaleeqatigiilluni illulior-
titseqatigiiffimmik pilersit-
sisoqartarnersoq, qanoq
iliorluni qinnuteqartoqar-
tarnersoq, illuliat qanoq ilil-
luni aningaasalersorneqar-
tarnersut il.il.
- Nalornisoornerujussua-
qarporli, Steffen Rosing
Berthelsen oqarpoq, kom-
munilli Nuuk, Maniitsoq
Ilulissallu angallavigisima-
vagut kommunit allaffiini
sulisut aningaasaleeqatigiil-
luni illiortitseqatigiiffilior-
tarnerup isumaanik paasi-
tinniarsimallugit. Inuillu
paasinnereersimasut suli
soqutiginnittuarnissaat su-
lissutigisimavarputtaaq.
Aningaasaleeqatigiilluni
illuliassat pingasorarteru-
taat pingasut pisortanit aki-
ler neqar tar put taarsigas-
sarsiatut erniaqanngitsutut
naafferar tu millu akilersu-
gassaanngitsutut isikkoqar-
tillugit, peqatigiiffiullu pin-
gajorarterut sinneruttoq
akilertarpaa. Pingajorarte-
rummut tassunga ilaasortat
ataasiakkaat 7 procentinik
akiliisussaasarput. Ilasor-
tarlu akiliutissaminik taar-
sigassarsiniartariaqarsi-
massaguni taava taakku er-
niaat akileraarutinut nam-
mineerluni nalunaaruteqar-
nermini ilanngaatigisinnaa-
sarpai, peqatigiiffiulli aki-
liutaasa pingajorarterutaa-
sut erniaat ilanngaatigine-
qarneq ajorput.
Sanaartorneq
Piginneqatigiilluni illulior-
titseqatigiiffik Ammassat
Nuummiittoq 17-inik ilaa-
sortalik Nuussuarmi tatsip
Annersuup eqqaani illulior-
titsivoq. Illuliaq katillugit
24 millioner kronit missi-
liorlugit akeqartussaavoq.
Akiisa ilaat 8 milhoner kro-
nit Namminersornerullutik
Oqartussat akilissavaat, al-
lallu 8 milliuunit aamma
Nuup kommuniata akilis-
sallugit.
Peqatigiiffik Aqisseq
Nuummiittoq 1991imi sana-
titsilersussaavoq kommu-
nillu pilersaarummut tas-
sunga akileeqataassutissat
aningaasartuutissanut mis-
singersuutinut ilanngunne-
qareersimapput. Taakkuli
avataasigut aningaasaleeqa-
tigiilluni illuliassanut alla-
nut Nuup kommunia anin-
gaasaleeqataassutissaminik
immikkoortitsisimanngilaq,
taamaattumillu peqatigiif-
fiit arfineq pingasut sinne-
ruttut kommunip siunissa-
mi aningaasaleeqataasin-
naalernissaanut utaqqisari-
aqarput.
Nanortallip kommuniata
Alluitsup Paani illuliortitse-
qatigiiffiamut akileeqataas-
sutissai aningaasartuutissa-
nut missingersuutinut
ilanngunneqareersimapput,
taamaattumillu taanna an-
ingaasaliissutissanut tun-
ngasut paasinarsilluariar-
pata sanaartortitsiliinnari-
aavoq, Qaqortumilu illulior-
titseqatigiiffimmut anin-
gaeisaleeqataassutissat
1991-imi aningaasartuutis-
sanut missingersuutinut
ilanngunneqareersimapput.
Maniitsumi peqatigiiffiit
Torsuut aamma Atammik
1991-imi aningaasaliiffigine-
qartussaareerput. Ilulissalli
1991imi illuliortitseqatigiif-
finnut aningaasaleeqataas-
sutissaminnik immikkoor-
titsisimanngillat, naak pe-
qatigiiffimmik pilersitsiso-
qareersimagaluartoq.
- Illuliortitseqatigiiffinnik
taama pilersitsiortortoqar-
tiginissaa kommunit ilima-
givallaarsimanngikkaluar-
paat, Steffen Rosing Ber-
thelsen oqarpoq, ukiumilu-
mi siullermi qinnuteqartut
taama amerlatigisimanerat
uaguttaaq tupaallaatigisi-
mavarput. Akisunngitsu-
milli illutaarniarnissamut
periarfissaq amerlasuunit
paasilluarneqarsimavoq,
taamaattumillu peqqussut
suli atuutilinngitsorluun-
niit inuit illuliortitseqati-
giiffinnik pilersitsiortulersi-
mapput.