Atuagagdliutit - 23.11.1990, Blaðsíða 6

Nunaqarfik ingerlalluartoq
Qaqortup pigisaani Qassimiuni ammmeriviliortoqassaaq 1993-imi
QAQORTOQ (LL)- Nu-
natta sineriassua isorar-
tooq angallavigalugu nu-
naqarfinnguit akunniffi-
galugit inuit tikikkumi-
nartut naapitassaapput.
Nunatta kitaarsuani nu-
naqarfinnguit ilaat qe-
qertarpaat avatangiisi-
galugit inuuffigineqar-
put. Tamakku ilagaat
Qaqortup kommuniani
nunaqarfinnguit ilaat
Qassimiut.
Ukiariartulersoq Qassi-
miut tikippara, tassani naa-
pippara ilinniartitsisuuneq
35-nik ukiulik, Niels Egede.
Nielsi bygderådimut Siu-
mut sinnerlugu ilaasortaa-
soq ima qassimiut pillugit
paasissutissiivoq:
Qassimiut ullumikkut
110-t missaannik inulik Qa-
qortup avannaani avasissu-
mi inissisimavoq. Taamaat-
tumik an galla tit avannamut
kujammullu ingerlasut aq-
qusaartungarilluartarpaat.
1985-imi Qassimiut ukiut
150-nngorlugit nalliuttor-
siutigineqarput. Nunataa
timmut nunagissuummat
qanga Qassimiut timaani
ukiivippassuaqarsimavoq,
taakkunani Qaqqalik pin-
gaarnerulluni.
Qaqqalik 1825-imi Qassi-
miunut nunneqarpoq, taa-
manerniillu Qassimiut ukii-
viit katersuuffigisimavaat.
Ukiorpassuarni kinguaariit
tusaamaneqarluartut Qas-
simiuniit allaaveqartut tas-
saapput: Motzfeldt, David-
sen, Bendtsen il.il. Qassi-
miunuttaaq nutarterutaasi-
massaaq 1800-kkunni umi-
arsuaq »Hvidbjørnen« umii-
armat inuttai Qaamiunut
nunnissimammata.
Inuutissarsiorneq
Niels Egede nangilluni
inuussutissarsiorneq ima
oqaatigaa:
- Nunatsinnni nunaqar-
fiit allat assigalugit Qassi-
miuni aalisarneq piniarner-
lu inuussutissarsiutit pin-
gaarnersaraat. Qassimiut
eqqaannissaaq namminer-
sortumik tuttuuteqartoqar-
poq. Aalisakkerivik nu-
taanngivilivissimasoq ase-
rortilersimasorlu taarserta-
riaqalivissimavoq. Qassi-
miuni saarulliit tarajortik-
kat pitsaassusaat kujataani
pitsaanerpaatut nalilerne-
qarsimavoq. Qassimiut pui-
sit ingerlaarfianni inissisi-
mavoq, taamaattumik pini-
amiarfigissuuvoq. Ullumik-
kullu Qassimiuni puisinik
tulaassuiuarput. Ammit
akii annertugisassaanngik-
kaluit Qassimiuni ammeri-
vieqarneq ukiuni arfin eq-
marlunni ingerlanneqarsi-
mavoq iluarisimaarnartu-
mik. Ullumikkut Qassimiu-
ni ammerivimmi subsut ar-
finiliupput. Qassimiuni am-
merivimmi sukat Qaqortup
kommunianiit ingerlateq-
qinneqartarput. Ammerivik.
pinngitsoorneqarsinnaan-
ngilaq, 1993-milu nuna ta-
makkerlugu pilersaarutinut
ilaavoq Qassimiuni »Illu
sullivik«-ssap naammassi-
neqarnissaa. Illu pilersinne-
qarpat suliarineqarsinnaa-
sut assigiinngitsut sammi-
neqalissapput soorlu error-
siveqassaaq, ujaqqanik sili-
siveqassaaq, ammeriner-
mullu atortoqassalluni. Sul-
liviit kommunip isumagi-
sassaanik suliaqartut tas-
saapput: Kommunip allaffia
atortorissaartoq unnuiffis-
sartalillu. Utoqqaat illuat
utoqqamut arfmeq-pinga-
sunut inissalik atornneqar-
luarpoq, meeqeriveqarneq
nunaqarfimminnit allaassu-
taaneru gunarpoq. Atuarfe-
qarneq inunnillu isumagin-
ninneq kommunip isumagi-
sarai kommunalbestyrelsi-
mut ilaasortaq peqatigalugu
bygderådimit aqunneqar-
put.
Atuarfik
Qassimiuni ullumikkut
atuarfiusoq nunaqarfiit
ilaannit inueruttumit Na-
likkallummiit 1967-mi
nuunneqarsimavoq. Ukior-
manna 15-nik atuartoqar-
poq, ilinniartitsisoq ilinniar-
simasoq timelærerilu ilinni-
artitsisorineqarput. Meeq-
qat atuarfianni ilinniagas-
sat 8. klasse ilanngullugu
ingerlanneqartarput. 8.
klassip kingornagut atuar-
tut atuariartortarput. Atu-
artut ingerlaqqinnissaan-
nut artorsarpallaaratik in-
gerlaqqinnissaat anguniar-
neqartarpoq, taamaattorli
fagit nunaqarfinni amerla-
naarneqarsinnaannngillat.
Atuartut ilaat nunaqarfim-
mi uninngaannartarput pi-
niarnermik aalisarnermillu
inuussutissarsiorneq inger-
latilersarlugu, ilaalli suliffe-
qarfinni ilinniartunngortar-
put.
Qassimiuni atuarfeqar-
fiup ulluinnarni ingerlanne-
qarnera tamaat at uar fim mi
pisortamit isumagineqar-
poq. Qaqortulli atuarfeqar-
fianut atanermut attave-
qaatitut Qaqortup atuarfia-
ni 2. viceinspektør attave-
qaataavoq. Qaqortup atuar-
fianeersup taassuma sule-
qatiginera pitsaalluinnar-
poq.
Bygderådip sulinera
Bygderådimut ilaasortaq
kommunalbestyrelsimut
ilaasortaq peqatigalugu an-
ingaasat akuersissutaasi-
masut illussaqarniarner-
mut, nunaqarfiup ingerlan-
niarneranut teknikkikkullu
ingerlatanut atomeqarnis-
saat nakkutigisaraat. Byg-
derådip siulittaasuata nak-
kutigisarai nunaqarfimmi
kommunip ataani sulisut,
utoqqaat illuanni kommu-
nillu allaffiani sulisut.
Taakkua saniatigut illuutit
nakkutigineqarnerat inun-
nillu isumaginninneq byg-
derådip aamma suliassari-
sarpai.
Qassimiuni sunngiflik
inuussutissarsiornerlu
ataatsimoortutut oqaatigi-
neqarsinnaapput. Inuusut-
tut imarsiortuupput anga-
laartuartuullutillu. Aasaris-
sillaraangat angalajuarneq
sammineqartarpoq. Ukior-
luni taartaleraangat kater-
sortarfik atuarfillu sunngif-
fimmik immersorfissatu-
aapput. Ulluni makkunani
katersortarfik nutarterne-
q ar poq, allillugu nutaamillu
kiassaaserlugu. Katersor-
tarfiup peqatigiiffittut nam-
mineerluni suliarinera isu-
magaa. Katersortarfiup nu-
tartemera 450.000 kroninik
akeqassaaq. Decemberip in-
gerlanerani katersortarfik
nutaarsuulluni atoqqilis-
saaq.
Nunaqarfimmi Qassimiu-
ni ulluinnarni inooqatigiin-
neq eqqissinartuuvoq nu-
annneqalunilu. Illoqarfim-
mi periarfissarpassualimmi
nunaqarfimmi periarfissat
naleqqiullugit killeqaqaat -
qaammarsaanerlu killeqa-
qaluni. Nunaqarfimmi ator-
finittartut Uinniarsimasut
pisussaasariaqarput suliami
saniatigut qaammarsaaner-
mik suliaqarnissaminnik.
Socialpcegogit
Ncnriiriinersornerullutik; Oqartussanut
Namminersornerullutik Oqartussat innarluutilinnut
atuarfiutaanni, Ado Lyngep Atuarfiani, Aasianniit-
tumi assistentitut atorfiit pingasut inuttassarsiuun-
neqarput sapinngisamik piaartumik imaluunniit
isumaqatigiissuteqameq malillugu sulilersussanik.
Atuarfik ineqarfigalugulu nerisaqarfigiitigisaq
taanna atuartoqartarpoq 14-iniit 20-nut ukiulinnik,
atuartitsinerullu siunertaraa atuartut illumi anger-
larsimaffimmi, suliffimmi, sunngiffimmi inooqati-
giissutsimilu isumagisassanut assigiinngitsunut pe-
qataasinnaalersinniarnissaat. Atuarfiup misissuif-
fittaanut tassunga tiguneqartarput atuartut ami-
gaatillit nukarliunerusut amerlanertigut sivisunn-
gitsumik tigummineqartussat. Immikkoortortaqar-
fimmi nakkutilliiviusartumimnerup inernerisarpaa
meeqqat siunissami qanoq atuartitaanissaat piler-
saarusiomeqartarmat meeqqallu illoqarfinni naju-
gaqarfiini ilinniartitsisuusut ilitsersuusiuunrieqarlu-
tik.
Atorfinitsitsineq piumaarpoq SIK pisortallu sinnerlu-
git isumaqatiginninniartitaasartut Kalaallit Nu-
naanni meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittar-
finni ineqarfiuutigisuni sulisuusut akissarsiaat atorfi-
nitsitaasamerannullu tunngasut pillugit 6. februar
1987-imi isumaqatigiissutaat malillugu.
Qinnuteqartut arlariinnik oqaasillit salliutinneqaru-
maarput.
Qinnuteqaat ilinniagaqarsimanermut siornatigul-
lu sunik suliaqarsimanermut uppernarsaatinik ilal-
lugu ingerlateqquneqarpoq Namminersomerullu-
Hk Oqartussanut nassiunneqarumaarlunilu 17. de-
cember 1990 nallertinnagu uunga:
NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT
Kultureqamermi Ilinniartitaanermi
Suliffeqarnermilu Pisortaqarfik
Box 1029, 3900 Nuuk.
Naalakkersuisut siulittaasuata Jonathan Motzfeldtip illu meeraafTia suli allanngorani na-
pavoq. (Ass.: Lars Lundblad)
Landsstyreformand Jonathan Motzfeldts barndomslyem står stadig, som det var i gamle
dage. (Foto: Lars Lundblad)
Bygden Qassimiut i Qaqortoq skal have et nyt skindbehandlingssted i 1993. (Foto: Lars
Lundblad)