Atuagagdliutit - 28.11.1990, Blaðsíða 5
NR. 1 1990
AALISAAT/INUIT HUNTERS
5
Aalisarnerliorneqajornartorsiortitsivoq
Arsummi, Paamiuni Qeqertarsuatsiaanilu saarulliisannera kapisiliisanneranilu aalisartut taamalu nunaqqatigiit
tamarmik aningaasatigut mikinngitsumik ajornartorsiuteqalernerannik kinguneqarput
Kalaallit Nunaata qeq-
qani kujataanilu illoqar-
fiit nunaqarfiillu aali-
sartoqarfiusut ilaat 1990
atupiloorsimannguatsi-
arpaat. Arsuinnarmimi
»Arsuk Amba«mut tu-
laassukkat manna tikil-
lugu 12 millioner kronit
sinnerlugit nalilinnik
kinguariareersimapput.
Saarulliit Paamiuni su-
liffissuarmut tulaassuk-
kat ikinnerpaamik 35
millioner kroninik nali-
linnik kinguariaateqar-
simapput. Qeqertarsuat-
siaanullu tulaassat
1990-imi kinguariaataat
ataatsimut katillutik 6
millioner kronit sinner-
lugit amerlassuseqarsi-
mapput.
Tulaassukkat tamarmik
taama atsigisumik kinguari-
aateqarsimanerat aalisartut
aningaasatigut malugipilo-
orsimasorujussuuaat. Sulif-
fissuarnubu pineqartunut
tulaassukkat taama kingua-
riartigisimanerat suliffissu-
ami sulisartut isertitakille-
riarujussuarnerannik kin-
guneqarsimavoq taamalu
aamma minnerunngitsumik
Paamiut kommuniata akile-
raarutitigut isertittagaasa
ikilerujussuarnerannik kin-
guneqarsimalluni. Pisat
taama ikileriartigisimane-
rannut kilisallutik aalisar-
tut 1988imi 1989imilu miki-
nikunik eqqaasarsimaneru-
jussuat pissutaanerpaasori-
neqarpoq, tamakkununnga-
lu ilasaatasorineqarpoq im-
map nillerteriarsimanera
aammalu puiserpassuaqar-
lunilu arferpassuaqarnera.
Arsummi, Paamiuni Qe-
qertarsuatsiaanilu bund-
garnersorlutik kapisilinni-
arlutillu aalisartut ilarpas-
sui ullumikkut saarubeeru-
tilernerata kapisiliisannera-
talu kingunerisaanik nalor-
ninartorsiortorujussuann-
gorsimapput.
- Pingaartumik 1990ip in-
gerlanerani kapisillit saa-
rulliillu ajornangajabuin-
narsimapput, Arsummi,
Paamiuni Qeqertarsuatsi-
aanilu aalisartut piniartullu
peqatigiiffiini ilaasortat
oqaluttuarpoq.
Pissutsit taama ilunger-
sunarsitigisimanerat pissu-
tigalugu pineqartuni aali-
sartut KNAPKip siulersui-
suini sinniisigisatik aqquti-
galugit KNAPKip siubttaa-
suanut Pavia Nielsenimut
Nuummi abaffeqartumut
saaffiginnissimapput siun-
nersoqqullutik qinnuigalu-
gu.
KNAPK-lli siulittaasua
immikkoortortanut pine-
qartunut tikeraarnissami-
nut periarfissaqarsimanngi-
laq, taarsiullugulu siuler-
suisuunerni ilaasortat Kuja-
taaneersut Peter Davidsen,
Nikolaj Knudsen siunner-
sortilu Alfred Jakobsen an-
galatinneqarsimapput.
Arsummi pissutsit
Siunnersorti Alfred Jakobs-
en »Aalisaat«mut oqaluttu-
arpoq kapisilinniarlutik, qa-
leralinniarlutik saarulbnni-
arlutillu aalisartut aningaa-
saataaruttuungajassimasu-
tut oqaatigisariaqartut.
- Arsummi aalisartut pini-
artullu peqatigblfianni siu-
lersuisut ilaasortallu ataat-
simeeqatigigakkit maan-
nakkut pissusiusut erseq-
qissumik paasisaqarfigaak-
ka, paasivaralu pissutsit
ajorsilluinnarsimasut, Al-
fred Jakobsen oqarpoq.
- Aalisartut oqaluttuar-
put ukiut appaat qiteqqubu-
gu Arsummi iluamik kapisi-
littoqaranilu saarubittoqar-
simanngitsoq, »Arsuk Am-
ba«mullu tulaassat 1989imi
taamaalineranut sanibiubu-
gu 12 milboner kronit sin-
nerlugit nalikinneroriarsi-
masut. Aabsartut angineru-
sunik angabatillit aasaane-
rani Kujataanut saarullin-
niariartorsimapput, taama-
tubi aabsarnerup ingerlatsi-
nikkut aningaasartuuteqar-
narnerunera pissutigalugu
aabsartut imatorsuaq iserti-
taqartarsimanngillat, allaat
ESU-miit taarsigassarsia-
minnut akdersugassatik il-
loqarnerminnnullu akiligas-
satik akissaqartittarsima-
nagit aammalu ukiornissaa-
nut isumabuutissaminnik
toqqorterisinnaasimanatik,
Alfred Jakobsen oqaluttuar-
poq.
- Aabsartut mikinerusu-
nik angabatillit umiatsiaa-
rarsortubu sub atugarbor-
nerupput, taakkumi bloqar-
nermut abanubu akilersu-
gassamik aalajangersimasut
akbersornissaannut abanik
periarfissaqanngibuinnar-
put.
- Arsummi aabsartut ilaat
sub saarubinnik, qeeqqanik
qalerabnnibu aabsarniarsa-
rigaluarput. Naammattu-
nibi amerlassusilinnik pisa-
qarneq ajoramik aabsarne-
rigaluartik asub aningaa-
saajaatigiinnarpaat, Alfred
Jakobsen oqaluttuarpoq.
- Ukiunbu 3-4-ni kingul-
lerni pisaasartutigut taku-
neqarsinnaammat ukiuune-
rani tulaassisoqarpallaar-
tanngitsoq, taava paasine-
qarsinnaavoq maannakkut
ukiornissaa nunaqarfim-
mut ajorluinnartumik nas-
sataqaratarsinnaasoq.
Puisit amii -
periarfissat
- Taam aakkalu ar to q aab-
sartut sub neriuutaarutivis-
simanngblat, Alfred Jakobs-
en nangibuni oqaluttuar-
poq. Puisit amiinik tarajuk-
kanik qerititanibuunnut tu-
nisisinnaatitaanissartik
siunnersuutigaat, ubutsin-
nimi puisit Kalaabit Nu-
naanni amigaataanngiiluaa-
sarput. Taamaattumik
KNAPKmut aallartitat »Ar-
suk Amba«p siulersuisui pe-
qatigalugit ammerivimmut
Qaqortumnttumut Inuutis-
sarsiornermullu Pisortaqar-
fimmut saaffiginnissimap-
put puisit amiinik tarajuk-
kanik qerititanilluunniit
»Arsuk Amba«-mut sapinn-
gisamik piaarnerpaamik tu-
Paamiuni ataatsimiinnermi paasissutissat aalisartut ullumikkut atugaannut tunngasut
saqqummiunneqarpoq, taakkunatigullu takuneqarsinnaavoq 1989-imi taamaalineranut sa-
nilliullugu saarullinniarneq 8.000 tonsit missiliorlugit kinguariarfiusimasoq.
At the meeting in Paamiut information was submitted about tbe present condilion in
fishery, which compared to sameperiodin 1989 shows a decrease in the cod fishing of about
8.000 tons. (Photo: Alfred Jakobsen).
nisisoqarsinnaalernissaa
qinnutigalugu.
Aabsartut maannakkut
neriuutigaat puisit amiinik
tarajortikkanik qerititanb-
luunniit sapinngisamik pi-
aartumik tunisisinnaatitaa-
lerumaarlutik, tamannami
kisiat isertitaqalaartarnis-
saminnut periarfissariga-
mikku.
- KNAPK-mut aabartitat
aabsartut oqaluttuuppaat,
ammeriviup direktørertaa-
vata puisit amiinik qerisu-
nik tunisoqartalernissaa so-
qutigisorujussuugaa, p>aasi-
simagamikku ammit qerisut
tarajortikkanit passukku-
minarnerusartut, Alfred Ja-
kobsen oqarpoq.
- Aalisakkanik abanik aa-
bsar iagas saqann ginnatta
periarfissanik nutaanik nas-
saarsiortuartariaqarpugut.
Eqqatsinnbu puiserpassua-
qarmat taakkuttaaq buaqu-
tiginiartariaqarpagut, aab-
sartut oqarput. Taasinnaa-
varputtaq apparpassuit mi-
terpassuillu aamma nioqqu-
tissiarerusukkaluaratsigit.
Aabsarnermibi nakkutilbi-
sup aabsakkat neqibu ataat-
sikkut nioqqutissiarine-
qannginnissaat piumasa-
rimmagu taava timmissat
tamakku siusinnerusukkut
nioqqutissiarisinnaasarsi-
manngilagut, aabsartut
oqaluttuarput.
Neqimmi?
- Soorunabmi aamma puisit
neqaat suliffissuarmi nioq-
qutissiarerusukkaluarpa-
gut. Nunatsinnib tunitsivis-
saqarpabaanngimmat neqi-
nik asiutitsiinnarsinnaaneq
annbaanngatigineqarsin-
naavoq. Taamaattumik naa-
lakkersuisut puisit amiinik
niuerfiusinnaasunik abanik
pissarsiortariaqaraluar pu t.
Takorloorneqarsinnaagalu-
arpoq sbarsuup ilaani inuit
kaattorpassuit puisit neqi-
torsinnaassasut, - puisimmi
neqaat peqqinnartuupput
inuussutissanillu ulikkaar-
lutik, aalisartut peqatigiiffi-
ata siulersuini Uaasortat
baat taamatut siunnersuu-
teqarpoq.
Timmissat
uuliarasattut
Arsummi aabsartut peqati-
guffianni baasortat ataatsi-
meeqatigineqarnerminni
oqaluttuarisaasa ilagaat,
ilaanneeriarlutik pisaqar-
tarlutik timmissanik uuba-
rasattorujussuarnik. Uuba-
lu tamanna tyskit umiarsu-
aannit, 1960ikkut aabartisi-
malerneranni Arsuup ava-
taani umiusimasumit pi-
suusorineqarpoq.
- Maluginiarsimavarput
anorersuareeraangat tim-
missanik uubaarluerniku-
nik pisaqamerusartugut,
tasami anorersuareerneri
tamaasa timmiarpassuit uu-
liaarluersimalersarput, aab-
sartut ilaat Niels Peter Mi-
kaelsen oqaluttuarpoq nan-
gibunbu:
- Nalunngbarput umiar-
suarmik kivinikumik Ar-
suup pulammagiaani Qeqer-
takasut eqqaannuttoqartoq.
Ilimagaarput anorersua-
raangat umiarsuaq aalas-
sattarsimassasoq taamalu
uubaasiviinut uubamik ani-
asoqartarsimassasoq.
Umiarsuaq kivinikoq
1989imi ukiakkut aqqartar-
tunit misissorneqarnikuu-
voq, tamatumabkingornati-
gulli qanoq biuuseqarfigine-
qaqqinnikuunngilaq.
Paamiuni pissutsit
Arsummituulb siulersui-
suunerni baasortap Nikolaj
Knudsenip Paamiuni aali-
sartut piniartubu peqatigiif-
fianni ilaasortat ataatsimee-
qatigai Paamiuni aabsar-
nikkut maannakkut pissu-
siusut oqaluuseriniarlugit.
Ataatsimugiat umiatsiaa-
rarsorlutik aabsartuinnan-
gajaasut oqaluttuarput, saa-
rubittatik kapisibttatblu
1989imut naleqqiubutik iki-
leriarsimaqisut. Tamakkulu
pissutaabutik mikinerusu-
nik angabatibit, pingaartu-
mibumi umiatsiaararsor-
tut, ubumikkut ajornartor-
siorluinnalersimapput.
Inuutissarsiornikkut siun-
nersortip Poul Møberip
naatsorsorsimavaa saarul-
bit tulaassat siorna taamaa-
lineranut sanibiubugu
8.000 tonsit aningaasann-
gorlugit 35 milboner kronit
misssiborlugit naleqartut
missinginik inorneroriarsi-
masut. Pisabu taama kingu-
ariartigisimanerat pissu-
taalluni aabsartut piniartul-
lu amerlanersaat nammi-
nersornerubutik oqartussa-
nut kommunimubu ESU-
miit taarsigassarsiaminnut,
ineqarnermut akibgassa-
minnut, akberaarutinut
akibgassaminnut aalajan-
gersimasumibu akbigassa-
minnut allanut malinnaa-
sinnaajunnaarluinnarsi-
mapput.
- Aabsartut anginerusu-
nik angabatbbt baat Paa-
miut eqqaanni qaleralinni-
arlutibu suluppaagarniar-
put, allabu aamma kingup-
panniarput. Taakku tulaat-
tagaat Uuaqutigalugit subf-
fissuaq nioqqutissiupalaar-
sinnaavoq taamalu aamma
sinerissap qanittuani aab-
sartunik subassaqartitsi-
laarsinnaabuni. Taamaak-
kaluartorb tamanna sooru-
nabmi inuiaqatigiinnut
amigartoorutaannaabuni
ingerlavoq, Alfred Jakobsen
»Aalisaat«mut oqarpoq.
Paamiuni aabsartut mis-
issorpaat puisit amiinik ta-
rajartikkanik qerisunul-
luuunniit aammalumi ui-
luinnik suliffissuarmut tu-
laassisalersinnaanerlu tik.
Qeqertarsuatsiaani
pissutsit
Piginneqatigiiffik »Ervnga«
Qeqertarsuartsiaanuttoq,
ullumikkut Nuummi Aab-
sakkanik Subffissuup im-
mikkoortortaatut ingerla-
soq pingaartumik saarubin-
nik, kapisilinnik, qeeqqanik
uukkanillu nioqqutissior-
fiusarpoq. Subffissuup ul-
luinnarni aqutsisuata Finn
Frederiksenip nalunaarsuu-
siaasigut takuneqarsinnaa-
voq, aabsakkat 1989imi
»Ervnga«nut tulaassat ka-
tibutik 9,4 millioner kronit
sinnerlugit naleqarsimasut.
1990imib tulaassat kisitsisi-
taasigut takuneqarsinnaa-
voq manna tikibugu tulas-
sat taamaabaat 3,5 mibion-
er kronit sinnbaaginnarlu-
git naleqarsimasut - imaap-
poq nunaqarfimmi aabsar-
tut isertitaat katibugit 5,9
milboner kroninik ikderiar-
simapput.
Nalunaarsuutitiguttaaq
takuneqarsinnaavoq saarul-
linniarneq kinguariarfiu-
nerpaasimasoq, 6,2 mbbon-
er kroninik nablinnik kin-
guariarfiusimagami.
1990imi suliffissuarmut tu-
laassat 3,1 milboner kronit
sinnerlugit naleqarsimap-
put.
»Ernga«ni ingerlatsiner-
mut pisortaq Finn Frederik-
sen »Aabsaat«mut oqaluttu-
arpoq maannakkorpiaq aab-
sakkat assigiinngitsut 5 ton-
sit missaannbttut sapaatip
akunneranut tulaanneqar-
tartut.
Maannakkorpiaq isuma-
qatiginninniutigaat puisit
amunik tarajukkanik qeriti-
tanblu »Ervnga«nut tunisi-
soqarsinnaalernissaa.
Piaartumik
ikiorserneqarumapput
KNAPKip immikkoortor-
taani pingasuni taakkunani
baasortat kajumissaarne-
qarsimapput »Ikiorsusar-
nermut Aningaasaateqar-
fimmut«, naalakkersuisuni
baasortap Kaj Egedep siubt-
taasuuffigisaanut qinnute-
qaateqaqqubugit.
»Ikiorsusarnermut Anin-
gaasaateqarfimmut« qinnu-
teqaatit saniatigut aammat-
taaq aabsartut arlallit qin-
nuteqarsimapput pingaar-
tumik ESU-mut akbtsutik
isumakkeerneqaqqubugit,
sublu amerlanerusunut kis-
saatigaat ESU-mit, BSU-
mit, aningaaserivimmit
kommunblu ESU-anit taar-
sigassarsiarisimasatik aki-
lersunngikkabarumabugit,
Alfred Jakobsen »Aaki-
saat«mut oqarpoq nangibu-
nbu:
Amerlanerpaatigut
imaattarpoq aabsartut pini-
artubu pisortaniit aningaa-
satigut tapiiffigeqqunissa-
minnut aammalu akibgas-
saminnik isumakkeerfigine-
qarnissaminnik taarsigas-
sarsiaminnubuunniit aki-
binngikkabarnissaminnik
qinnuteqarnissaminnut as-
sut tunuarsimaartarlutik.
Ilaat isumaginninnermi al-
laffinnut saaffiginnittarsi-
magaluarput, SIKmib baa-
sortat kisimik ikiorserne-
qarsinnaasarmata taakku
tamarmik itigartinneqar-
tarsimapput. Aabsartut an-
ingaasatigut tapiiffigineqar-
nissaminnut abamik periar-
fissaqanngimmata abatut
ajornartumik »Ikiorsusar-
nermut Aningaasaateqar-
fimmut« qinnuteqaqqubu-
git kajumissaartariaqarsi-
mavagut, tassanbu 1990imi
decemberip arfineq aap-
paanni ataatsimbttoqartus-
saavoq.
Inuutissarsiornermut Pi-
sortaqarfimmeersoq Susan
Ness »Aalisaat«mut oqar-
poq, »Ikiorsusarnermut An-
ingaasaateqarfik« maan-
nakkorpiaq 1,5 milboner
kronit missaannuttunik ag-
guaassinnaasaqartoq.
Ilimagineqarpoq aabsar-
tut piniartubu ikioqqubutik
qinnuteqaataannik amer-
langaatsiartunik ubuni ag-
gersuni »Ikiorsusarnermut
Aningaasaateqarfimmut«
takkuttoqartarumaartoq.