Atuagagdliutit - 13.02.1991, Side 14

14
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 18 1991
Island pisinnaappat - aamma
uagut sapernavianngilagut
All.: Per K. Lynge, Qaqortoq
Qaammat ataaseq qeqerta-
mi qaninnerullugu sanileri-
satsinni innermik anitsisar-
toqarfimmi Islandimiissi-
mavunga, tikeqqaarninni
sapaatip akunnera siulleq
nunatsinneereerlutik kom-
munini paasisassarsiorlutik
angalasut allat 40-t ilagalu-
git. Ilakka angerlarmata
unissimavunga feriarniar-
lunga aammalu kommuni-
nut tunngatillugit attave-
qarfigilersimasakka soquti-
ginartut samminiarlugit.
Qeqertami tikeraarsima-
ninni annertuumik pissarsi-
simasutut isumaqarama
ilanngutassiami uani isu-
maliutersuutit arlaqartut
saqqummiunniarpakka,
oqallisigienqarnissaminnut
qangali pisariaqarluinnaler-
simasut.
Periaasiusut takunneq-
qaartunut pisariitsorujus-
suartut isikkoqarput, aam-
malu kalaallinut (islandimi-
utoorlugu grændendinga)
inunnguuseralugulu alliar-
tornerminni danskit nuna-
siaateqartut periartaaseri-
saannik naalagaaflimmi
atorfeqarnermi qangaanilli
pissutsinik malmniinnarni-
apallaartunik atugaqarti-
taasimasunut paasiumi-
naalluni. Illua’tungaatigulli
maanna paasisinnaalerpara
politikerinut inuusunneru-
sunut uagutsinnut pissutsi-
nik malinniinnarniarpal-
laartunik tunutsinissamut
periarfissaqartoq aqutsiner-
mi periaasiusut avataanit
eqqunneqarsimasut atorne-
qarunnaamissaannu t.
Islandimi kommunit ua-
gut kommunitsitut angissu-
seqartut, imaappoq 1500-it
5000-illu akornanni inoqar-
tut, ilisarnaatitut takutip-
paat Kalaallit Nunaanni
kommuninut angeqatigisa-
minnut naleqqiullugit kom-
munit allaffiini 5-10 procen-
tiinnarnik sulisoqarneri.
Taakku eqqortumik oqaa-
tigissagaanni kommuni
aquppaat. Unalu malugeq-
quneqarpoq, tassalu taakku
kommuni sulisitsinermi aa-
lqjangiisussaallutik oqar-
tussaafiginngikkaat. Ka-
laallit Nunaanni suna ta-
marmi oqimaannerujussu-
armik periaaseqarneq malil-
lugu ingerlanneqarpoq, ta-
matumalu kinguneralugu
paasiuminaallisitsineq
aqutsivimmilu amigaate-
qarneq.
Kommunalbestyrelsimi
ilaasortaasut ikinneruga-
jupput aammalu ataatsimii-
titaliaasa aaqqissuunneqar-
nerata kinguneralugu taak-
ku sunniuteqarluarnerusu-
mik eqaannerusumillu suli-
sarnerat.
Qeqertami tassani kom-
munalbestyrelsi pisortaaffi-
gineqarpoq taaneqartumik
bæjarstori, aammattaaq
ukiut qinigaafliusut inger-
laneranni kommunaldirek-
tøritut atorfeqartitaasumik.
Taanna kommunalbestyrel-
si (bæjarrad) amerlanerus-
suteqartunit toqqagaasar-
poq, nunalli inuinit qinigaa-
simasuunissaa pisariaqar-
tinneqarani. Borgmesteriu-
sut arlallit naapissimavakka
partiimik amerlanerussute-
qarnerat tunngavigalugu Is-
landimi nooqattaartut,
taakkulu nunap inuinit qi-
nigaasimanissaat piumasa-
rineqanngilaq, akerlianilli
ilarpaalui universitiitimi
ilinniarsimasuupput, ilaati-
gut aningaasarsiornermut
tunngasunik ilinniagaqar-
tuusimallutik.
Aammattaaq nalaatsor-
nerinnaanngilaq borgme-
sterip/kommunaldirektørip
aningaasarsiornermut tun-
ngasunik ilinniarsimasuu-
sarnera, tassami kommunit
tamani tamaaniittut ani-
ngaasarsiorfittut (forre-
ning/firma) ingerlanneqar-
mata.
Akraness, Qaqortup illo-
qarfittut ikinngutigisaa,
kommunimini 5400-nik
inuttaqarpoq. Kommuniata
allaffiani inuit ingerlatsi-
sussat 15-it atorfeqartitaap-
put. Qaqortup kommuniani
3500-nik inoqartumi inuit
80-it atorfeqartitaapput. Ki-
sitsisit imatut inissillugit
takutissagaanni soqutigi-
narput:
Kommunini innuttaasut
kommunini atorfeqartitaa-
sumit pisortaaffigineqartut
amerlassusii, 1/360 isuma-
qarluni inuup ataatsip pi-
sortaaffigai inuit 360-it.
Akraness Qaqortoq Sel-
foss Mossfellbær
1/360 1/43 1/546 1/210
Assersuutitut taaneqar-
tuni takuneqarsinnaavoq
Islandimi kommunini pis-
sutsit assigiinngissuteqar-
tut, tamannali assigingit-
sorpassuarnik patsiseqar-
poq. Mossfellbær-imi Olo-
qarfiit pingaarnersaata Rey-
kjavik-ip qanittuaniittumi
najugaqartut illoqarfiilli pi-
ngaarnersaanni sulifTeqar-
tut amerliartupiloorsimap-
put »nunaannarmi« najuga-
qarumallutik. Tamanna aq-
qusinerissaarnerannit pat-
siseqarpoq, piflissaq anner-
tunngitsoq atorlugu sulif-
fimmut suliffimmiillu inger-
lasoqarsinnaasarmat. Inuit
amerliartornerat ingerlatsi-
soqarnerup annerulernera-
nik kinguneqarsimavoq,
taamaattumik kommuni
taanna inuttaminut naleq-
qiullugu amerlangaatsiar-
tunik atorfeqartitaqarpoq.
Sellfoos-imi nunaannarmi
kommuneqarfiusumi inun-
nik kiffartuussinermi inuit
arfineq-marluk atorfeqarti-
taapput, tamaanilu najuga-
qartut amerlavallaarnerar-
lugit naammagittaaUiortut
tusarsaapput, aammalumi-
gooq pilimasorpalaartutut
aningaaseriviup qulaani ini-
nik attartukkani kommuni
allaffeqarilluni! Kalaallit
Nunaanni kommunip inini
attartukkani rådhuseqar-
nissaa takorloorneqarsin-
naanngilaq, imaluunniit qa-
noq innerpa?
Kalaallilli Nunaanni qa-
ngaaniilli pissutsinik malin-
niinnamiarpallaamerup ki-
sitsisitai eqqortut suli anne-
rujussuupput Namminer-
sornerullutik Oqartussat
immikkoortortaqarfii s.ass.
illoqarfimmi maani Nuna-
Tek-ip ingerlatsivia il.il.
naatsorsuutigissagaanni.
Arlaleriaqalunga isumat-
saatigisarpara aperisarlu-
ngalu, uagut aaqqissuussi-
nitta suna ajortorineraa.
Kommunip allaftikkut
ingerlatsiviinnaani sisama-
riaammik/tallim ar iaammik
amerlanerusunik atorfeqar-
titaqaratta tamanna ima
paasisariaqassagunarpoq
ingerlatarisagut taamatut-
taaq amerlanerutigisunik
pitsaanerusunik suliarisari-
gut. Naagga, naagga aam-
malu suli naagga! Suliassa-
gut 100-riaammik ajorneru-
sumik aaqqittarpagut.
Kommunimi atorfeqartita-
risagut politikerillu tassu-
nga pisuunngillat. Eqqarsa-
riartaaserpulliuna tunnga-
vissamigut eqqunngitsuu-
soq, periartaatsinik avataa-
nit eqqunneqarsimasunik
tunngaveqarami, nalunngi-
satsinnik inuufiigisatsixuiil-
lu pilerfeqarani.
Islandimiut paasinnittar-
nerat malillugu pissutsinik
malinniinnarniarpallaarlu-
ni ingerlatsineq angivallaar-
poq akisuallaarlunilu.
Sooq ikinneruppat
Apeqqutip akissutissaa
pissutsinut naleqquttun-
ngorsaaniutitut tigusaria-
qassaaq, ingerlatsinermi
ataatsimut isigalugu Kalaal-
lit Nunaanni ingerlatsiner-
mit allaanerummat. Tike-
raarsimaninnili periarfissa-
qarsimavunga assigiissutis-
sarsiuinissamut.
Nalinginnaasumik ajor-
naallisagaaqisumillu qimer-
luuineq oqaatigissagaanni
kommunit allaffii oqaatigi-
neqartutut innuttaasunut
aqutsisuupput pingaarute-
qartunillu sullissisuullutik.
Pisortalersorpallaarluni
ingerlatsineq nammagassa-
risaallu Kalaallit Nunaanni
takusartakkagut maani tak-
usassaanngingajapput. Pe-
riaatsit ajornaalluinnartu-
mik aaqqissuussaapput.
S.Ass. kommuni arfineq-pi-
ngasuni takusanni suliffis-
saq tamakkernagu sulisar-
toq ataaseq akileraaruseri-
suuvoq, kommunit Islandil-
lu naalagaaffinut tunngasu-
nik. Taakkua ilaat marlus-
suit oqaloqatigaakka, islan-
dimiullu akileraarusersue-
riaatsit (kildeskat) allan-
ngorartunik ilalersorneqar-
tartoq ingerlatarissallugu
uagutsinni atorneqartumit
ajornakusoornerugunar-
poq. Maanili akiliisitsiniar-
nermi aqutsinermilu ator-
neqartoq tassa edb-program
islandimiuni namminermit
suliarineqarsimasoq ajor-
naallisarneqarsimaqisorlu,
asulu islandimiut nammin-
neq oqaasii atorlugit inger-
latinneqartoq. Allaffimmiut
ullup ilaannaani sulisartut
suliassat kalaallinit 5-10-nit
suliarineqartariaqartut
nammassisaraluarlugit pif-
fissaqarluarajupput immik-
koortortani allani ikiorsii-
nissaminnut imaluunniit al-
lanik suliaqarnissaminnut.
KalaaUit Nunaanni inis-
saqarniarnermi allaffittut
ittunik peqanngilaq. Rey-
kjavik-imi tamarmi qeqer-
tanngooq inuisa affaasa na-
jugarisaanni inunnik isu-
maginninnermut atatillugu,
inissialiat, imaappoq naala-
gaaffimmit kommunimillu
pigineqartut, Qaqortumi pi-
gineqartutut amerlatigip-
put. Imaappoq inuit amer-
lassusii 35-mik qaangeq-
qaartariaqarput inissiat pi-
sortatigoortumik sanane-
qartartut amerlassutsimik-
kut naligiilissappata. Ta-
manna ajornarsimanngilaq
tassa innuttaasut 95-98 pro-
centiisa illutik nammineri-
samik pigimmatigik. Taak-
ku illuliornermut aningaa-
saateqarfiit aqqutigalugit
akilersugaapput, taakku-
nunngalu inuusuttut 16-
25-nik ukioqanerminniit
aningaasarsiaminnit 20 pro-
centimik akilersuillutik aal-
lartittarput. IUuliornermi
akiusut Islandimi appasip-
put, illuliallu aammattaaq
inunnik isumaginninner-
mut atatillugu illuliaasut
pitsaassutsimikkut ajasoor-
narlutik.
Sanilerisaannut - tassalu
Savalimmiunut - pigaanni
malugisariaqarpoq aUafQk-
kut ingerlatsivinni atorfe-
qartitaasut taamatuttaaq
ikitsigisut, taamaattumik
Glistruppimut eqqaanartu-
mik pissusilersuuteqar tu tut
pisuutinneqarnissara ulori-
anartorsiutiginagu kommu-
ninut naalagaaffimmullu
ilisarnaataasut tassaapput
Kalaallit Nunaanni pisorta-
nit nammagarineqartut Is-
landimut sanilliullugit
annertuallaarlutillu pi-
ngaarniapaluppallaarput.
Islandimi periaasiusup nas-
satarisaasa ilagaat kommu-
ni politikeriusut politikki-
mut pingaaruteqar tunik
oqaloqatigiissuteqarnissa-
mut pifllssaqarnerunerat,
uagut Kalalalit Nunaanni
pifllssarujussuaq atortarip-
put pitsaaquteqalaarnissat
oqallisiginerinut, tamatu-
malu kingunerisaanik poli-
tikkikkut pingaaruteqartu-
tigut kinguartuinnartugut.
Kommunip oqartussaafli-
gisai suli alianik. ilaqarput.
Napparsimmaviit kommu-
nimit ingerlanneqarput,
teknikkikkullu atortorisat
maanngaanniit annertune-
rujussuullutik. Teknikkik-
kulli aqutsinermi malugini-
agassaq unaavoq, tassalu
namminersorlutik inuutis-
sarsiuteqartunik sulisoqar-
tarneq, kalaallilli kommu-
nimi Namminersomerullu-
tik Oqartussani inunnik
atorUnitsitsinissaq piuma-
neqarnerusarluni. Taama-
tut periaaseqarnerup Islan-
dimi kommunit malunna-
vissumik suleriarsinnaane-
rulersippai aammalu akis-
sarsianut ingerlatsinermul-
lu aningaasartuutaat ikin-
nerulersillugit.
Islandimiut
takorluugaat
Aallaqqaatitut ikinnguti-
ga Pall Gudjonsson Moss-
fellsbær-imi bæjartori-usoq
aperisimavara islandimiut
qanoq isillutik amerikamiut
»inooriaasiannit« pilimane-
rusumik inuuneqarnersut,
imaappoq USA-mit inum-
mut ataatsimut amerlane-
rusunik biileqarlutik, aggu-
aqatigiissillugu anginerusu-
nik amerlanerusunillu illo-
qarlutik, naatsumik oqaati-
galugu ullumikkut ajasoor-
nartumik pigissaarlutik.
Pall-ip akissutigisaa ersa-
rippoq. Sapaammi siatartor-
neq ajorpugut, aamma su-
liinnanngilagut sulerulup-
pugulli, pisinnaasut tamar-
mik meeqqaniit inersimasu-
nut!
Angalaninni sivisuumi
pemarlunga Akraness-imi
ullumikkut takuakka an gu-
tit inersimasut sisamat qe-
qartut kaasimaarlutik. Tas-
sa ullut 12-it ingerlanerini
Islandi pisuinnarlunga, bii-
lerlunga, busserlunga,
ikaartaammik timmisartu-
millu angalafligerujussua-
reerlugu. Islandip ilangaat-
siarsua takoreerlugu sulif-
lissaaleqisunik takuleria-
taarpunga. Angallassisuma
paasisitseriarpallaarnera
iluarilluanngikkaa takusin-
naavara, tassali tamanna
ilumoorpoq. Umiarsulior-
finni annoraaminiliorfinni-
lu nioqquteqarnermi piu-
masarisaasut akil lu allan-
LANDSDOMMEREN
I GRØNLAND
Postboks 1040.3900 Nuuk
TVANGSSALG
Efter begæring af advokat Henrik Hey, Box 510,
3900 Nuuk, på vegne Kreditforeningen Danmark
afholdes der tvangssalg over ejendommen:
B 1296 af Qaqortoq by’s koord. 680/354 belig-
gende KUaalap Aqqutaa, 3920 Qaqortoq.
Tvangssalg sker i overensstemmelse med regler-
ne i bekendtgørelse nr. 201 af den 3. maj 1978.
Ejendommen er en erhvervsejendom er opført i
1989 - med et bebygget areal på 234 kvm.
Enhver interesseret opfordres til at fremkomme
med skriftlige bud på køb af ejendommen. En
kopi af de vedtagne tvangssalgsvilkår og en
tvangssalgsopstilling kan rekvireres hos:
Advokat Henrik Hey, Box 510, 3900 Nuuk tlf.
2 12 52, telefax 2 58 77, Journal nr. 7496 - 18.
I medfør af bekendtgørelsens § 3,2 opfordres alle,
der mener at have uregistrerede rettigheder til
ovennævnte ejendom om inden endeligt tvangs-
salg at anmelde disse overfor Landsretten i Grøn-
land. Rettigheder der ikke er gjort gældende in-
den tvangssalget fortabes.
Endeligt tvangssalgsmøde afholdes i Grønlands
Landsret, Tjalfesvej 1, retssal 3, 3900 Nuuk.
Onsdag, den 6. marts 1991 kl. 09.00.
Skriftlige tilbud kan fremsendes til Landsdom-
meren i Grønland. Et skriftligt tilbud må være
endeligt fastsat til et bestemt beløb og skal være
Grønlands Landsret i hænde senest tirsdag, den
5. marts 1991 kl. 16.00.
På tvangssalget vil eventuelle tilbud blive frem-
lagt, ligesom der for de mødende vil være mulig-
hed for mundtlig overbud.
Nuuk, den 6. februar 1991.
LANDSDOMMEREN I GRØNLAND
Postboks 1040.3900 Nuuk
Tlf.: 2 42 00 . Fax: 2 39 75