Atuagagdliutit - 13.02.1991, Qupperneq 15

NR. 18 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15
mmmmmmmmmmmmmmmmsimm
Akissaatikikkaluarluni ulaperujussuartarnerup kinguneraa Island-imi inissaqarniarnerup tungaatigut atugarissaarneru-
jussuaq.
Lav løn, men meget arbejde, det er forklaringen på en høj boligstandard i Island.
ngorsimaneri patsisigalugit
kommunimi tassani 3,2 pro-
centit suliffissaaleqisuup-
put, Islandimi taamaattunit
amerlanersaasut! Qaammat
missiliorlugu tamaaniinnin-
ni ataasiaannarlungaluun-
niit inuusuttunik ulluune-
rani feriarnerminni suliaqa-
ratik qasuersertunik. Ta-
marmik sulipput, kommu-
nillu amerlanerusut inuu-
suttunik 12-t 16-18-llu akor-
nanni ukiulinnik agguaqati-
giissillugu 200nik sulisita-
qarput. Akraness-imihoteli-
mi najugaqarpunga ukiuk-
kut gymnasiami EFG-milu
ilinniartunut atuarfiusartu-
mi. Hoteli taanna inuusut-
tunit allanit hotelimi suli-
sussatut ilinniartunit paari-
neqarpoq. Ullaralaaq arfi-
neq-marluk eqqaannit »ho-
tel«-ip eqqaani pisorpalum-
mit itertinneqarpunga. Tas-
sa meeqqat 12-14-nik ukio-
qartut illoqarfiup qorsut-
taanik saliisut. Uiveqarfim-
mi allatuttaaq paarisaallua-
qisumi meeqqat pingasut/si-
samat qaammatini pingasu-
ni taanna kusanartuutinni-
arlugu sulisarputj. Islandi-
mi meeqqat aasakkut qaam-
matini pingasuni atuanngif-
feqartarput. Angallassisori-
sagut bussinillu ingerlatsi-
sut ukiukkut allanik sulia-
qartarput. Naatsumik oqaa-
tigalugu kikkulluunniit ta-
marmik pisinnaasut piuma-
sullu ulloq unnuarlu suli-
sinnaapput, piffinni assi-
giinngitsuni aflaanerussute-
qalaaginnartarlutik.
Apeqqutima qiterisaa ti-
kikkiartulerpara. Islandimi
akissarsiat appasipput, fa-
brikkimi igaliorfimmi arnat
poortuiisartut nal. akunne-
ranut 30-35 kronenik akis-
sarsisartut oqaloqatigaak-
ka. Angutit bonusimik aaq-
qissuussifigisaallutik akkor-
derlutik suliinnartut iluat-
sitsigunik naammattumillu
pikkorissuseqarfigigunikku
nal. akunneranutannerpaa-
mik 50-55 kronenik akissar-
sisinnaapput, kisiannili sul-
lerinnerpaaginnaat. Igaliat
kuineqarnerminni ajoqute-
qaraangata sulisup akissar-
siassaanit ilanngaassutaa-
sarput.
Akileraarutit suut tamaa-
sa ilanngullugit ataatsimut
isigalugit, Kalallit Nunaan-
ni akileraarutaasutut angis-
suseqarlutik 35-40 procenti-
upput, inuuniarnermilu
aningaasartuutit ataatsi-
mut isigalugit nunatsinni
aningaasartuutaasartunit
qairasinnerullutik. Taa-
maakkaluartoq illut ataatsi-
mut katillugit 90-98 procen-
tii islandimiumit nammi-
nerpit pigineqarput. Illut
angissusii agguaqatigiissil-
lugit 120-130 kvadratmeri-
upput, Islandimilu sumi-
luunniit kvadratmeterimut
akiusup 7000 kronit qaa-
ngersimanngilai suut ta-
maasa ilanngullugit!
Islandip uagut assigaluta
illuliornermi atortussat ta-
marluinnangajaasa avataa-
nit pisarpai.
Agguaqatigiissillugu biilit
2,4 iflut silataanniittarput,
taakkulu aappaat akisorpa-
luttuusarluni.
Uagut kalaallit naalak-
kersugaanerup ingerlatitaa-
neranik soqutigisaqartut
inuusunnerusut isornartu-
nik ujarlillaqqissuugatta ul-
lut 14-it ingerlaneranni nas-
saaqarpugut.
Aappariit pingajussaat ta-
marmik avittarput, pissut-
sillu takuinnarlugit kusana-
raluartut tunuini inooqati-
giinnermi ajornartorsiutit
annertuut atorneqarlutik.
Angusaqarusussutsip
annertussusiata islandimi-
ullu takorluugaasa kingune-
raat inuit namminneq iluat-
sikkumaannaratik inuian-
nilli allanit pitsaanerusu-
mik angusaqarumallutik
namminerisaminni anner-
tuumik akiliu teqartariaqar-
tarnerat.
Nammineersinnaasuu-
neq pilliutitaqarpoq. Nam-
mineerlutilli tamanna aala-
jangigaraat nammineerlu-
tillu qanoq periaaseqamis-
saq qinersimallugu. Kingu-
aariit inuusuttortaasa naa-
pissimasama inooriaaseq ti-
mip piinik pingaartitsival-
laartoq qimalerpaat nammi-
nerlu iluarisaminnik inuu-
nissartik soqutiginerulerlu-
gu. Taamaakkaluartorlikik-
kuunertik, sumit pisuuner-
tik sumukarnertillu nalun-
ngilaat.
Qanorluunniit oqaatigis-
sagaluaraanni tupinnarpoq
partiit tamarmik suli tun-
ngaviisigut assigiinnik eq-
qarsaateqarlutillu angunia-
gaqarmata inuiaqatigiit pe-
qatigiinnissaannik pingaar-
nerusunillu anguniagaqar-
nissaannik.
Qanoriliorsinnaavugut
Naak uanga nammineq
inooriaatsimik timip piinik
pingaartitsivallaartumik -
soorlu islandimiut tamar-
mik tunngaviatigut taama
inuuneqartutut oqaatigine-
qarsinnaasut - soqutigisa-
qartuunngikkaluarlunga
misiutiginngilara taakku
ataatsimut nunaqarmata.
Pigisatik tamaasa angusi-
masatillu tulluusimaaruti-
gaat. Katersugaasivimmi
nassaarivara cementinut
puussiaasimasoq saqqum-
mersitsivimmiittoq. Tama-
tuma paasitiinnarpaa nuna-
qarfimmi tassani cementi-
nut puussiassatut sanaaju-
simasoq siulleq! Kiisalu saq-
qummersitaapput biili allal-
lu atortorissaarutit siuller-
paajullutik namminersortu-
nit pigineqarsimasut. Naat-
sumik taallugu pigisatik ta-
maasa erligeqqissaarpaat.
Uaanni inoqannginnersar-
suarmiillunga sermertap
eqqaani inoqarfimmiit kilo-
meterit 100-t arlallit qima-
gussimallunga naasunngu-
aq nammineq naasimasoq
nusunnialeraluarlugu sa-
neqquttoqarpoq oqaaqqis-
saarisumik: »Tamanna
inerteqqutaalluinnarpoq«.
Tamatuma paasitiinnar-
paanga inuiaat namminer-
sorniarsarisut ilungersorne-
rannik. Allamiut kikkul-
luunniit uagut pivut tigus-
sanngilaat! Naasunnguar-
luunniit nunami nammineq
naasoq 1,5 cm-iinnarmik
portussusilik. Islandimi pin-
ngortitat, kulturimut, oqa-
luttuarisaanermut, oqaasi-
lerinermut allanullu tamak-
kununnga tunngasut qa-
norluunniit akilerlugit pisi-
niartoqassagaluarpat ta-
marluinnarmik tamanit er-
ligineqaqqissaarlutik paari-
neqarput tunisassaanatik.
Illoqarfimmi socialdemo-
kratiskiusup tulluusimaa-
qaluni aalisakkerivik anner-
paaq ingerllalluarnerpaarlu
kinguaariinnit pingasunit
tamakkerluni nammineri-
samik pigineqarsimasoq qi-
merloortippaa. Tassani paa-
sivarput tillidsmandit fa-
brikkillu piginnittuata akor-
nanni ajornartorsiuteqan-
ngitsoq. SulifTiup pilluar-
narnera sulisullu suliflim-
minnik iluarisimaarinnin-
nerat ersippoq, amerlaneril-
lu inuunertik tamaat tassa-
ni sulisuusimapput. Sulif-
fimmib ajomartorsiutaasi-
masut sulisut sulisitsisullu
akomanni pisimanngillat,
kisiannili naalagaaffiup su-
lisullu akornanni pisimallu-
tik. Uaguulluni suliffiit
amerlanerit pisortatigoor-
tumik pigineqartuninngaa-
neersunut tamanna tupin-
naqaaq.
Isumassarsi-
sippaannga
Aviisit arlaannit apersor-
neqarama aviisip saqqaani
imaattumik angisuunik na-
qinnilerlugu allassimavoq:
»Vid grænlendingar getum
margt af ykkur lært« (Ua-
gut kallit ilissinnit ilinnia-
gassaqaqaagut).
Pingaarnerpaajutittaria-
qarparput inuiattut ataatsi-
moortutut sassarnissarput.
Inuiaat 50.000-iusut im-
minnut akerleriittut naam-
massisaqarsinnaanngillat.
50.000-illi isumaqatigiittut
sunaluunniit sapinngilaat!
Nunarput uagullu pilluta si-
unertaqartariaqarpugut
partiit tunngaviginagit tak-
utissallugu pisinnaasugut
piumassuseqartugullu.
Nunatta pisuussutai pin-
ngortaaneralu asasaria-
qarpgut ataqqillugillu. Min-
nerunngitsumillu tulluusi-
maarutigisariaqarparput
suliaq qanorluunniit anni-
kitsigisimagaluarpat nam-
minersornermit pilersitaa-
simappat!
Ilinniartariaqarparput al-
lat uagut sinnerluta piler-
saarutiliortannginnissaat.
Maannamut Ueqqorilersi-
m as arput qimallugu pi-
ngaar tinneru sariaqarpar-
put inuup ataatsip peroriar-
tornissaa sakkortuumik
anguniagaqartumik aala-
jaatsumdlu tunngaveqartu-
mik. Kalaallit inuiaallutik
namminersorneruneq im-
minullu tatigineq pigeq-
qaartariaqarpaat tamanna
anguniassagunikku. Hans
Egedep tikmneraniit ulloq
manna tikillugu inuit akor-
nanni periaatsit ulluinnarni
inuunitsinni atorsimasagut
ajukkunnermik kingune-
qarsimasut inuunerpullu
tamaat akornatsinni atuus-
simasut nungutinneqartari-
aqarput.
Naalaagaaffittut inuiaqa-
tigiittullu inuunissarput
naalakkersuisut killilersus-
savaat, inuttulli ataasiak-
kaatut inuuneq pingaarner-
paaju tinneqas saaq.
Ukiuni aggersuni kalaal-
lit nunatsinni sulisariaqar-
pugut, periaatsillu maanna-
mut atuussimasut sakkor-
tunerpaamik allanngortin-
neqassallutik. Tamatsinnut
iluaqutaasumik takorluuga-
qarnissarput tamatta peqa-
taaffigisariaqarparput! Tas-
saavoq inuiaassasugut nam-
minersortut nammineq pi-
ginnaassusillit namminerlu
piumasut.
Ullumikkut suna kalaal-
lip takorluugaraa? Kina ta-
matuma anguniarnissaanut
peqataarusuppa?
Apeqqut taanna akiumi-
nangaarami: Sulissaagut!
Tamanna pinngitsuugas-
saanngilaq inuiattut nungu-
titaassanngikkutta. Maan-
namut pilersaarutaasima-
sut ukiumi 2000-mi aatsaat
pilersitaajumaartut eqqar-
saatigiunnaas savagu t.
Maannakkorpiaq alloriar-
neq taanna pinngitsoornata
sulissutigisariaqar parput.
Tamatumunnga pilliutis-
saq annertoqaaq. Ilungersu-
ngaarnermik naalliunner-
millu akeqarumaarpoq.
Namminersorluni naala-
gaaffeqatigiinneq imminul-
lu ataqqilluni ataqatigiillu-
nilu inuiaqatigiinneq akiso-
qaaq, nalingali akilertaria-
qarparput.
Angunissaa ima ajornan-
ngitsigaaq: Ataqatigiittaria-
qarpugut! Tamannalu aat-
saat anguneqarsinnaavoq
inuit ataasiakkaat aallaq-
qaataaniit peqatigiinnissa-
mut piumassuseqarpata.
Soorlu oqaatigereeriga ta-
makku anguniarnissaannut
pisariaqavissoq ulluinnarni
inuunitsinni periaaserisi-
masagut naqqaniit allan-
ngortilluinnassagigut.
Namminersorneruleq-
qaamitta kingoma ukiuni
12-ni ingerlasuni malugivar-
put inuit 10 procentiinnai
Namminersornerullutik
naalakkersuisut iluarisi-
maarsimagaat, allaat er-
saartartarlutik. Maanna-
miit perruualaarneq taman-
na inuit sinnerinut tulliup-
poq, tamannalu anguneqar-
sinnaavoq aatsaat naqqa-
ninngaanniit allartikkutta,
imaappoq kommunit aki-
sussaanerat sulinerallu al-
lanngorluinnartariaqarpoq,
kiisalu inuit ataasiakkaat
akisussaassutsimik pisus-
saanermillu misigisimane-
rat pisariaqarluni nunarput
tamatta pigilissagutsigu:
KALAALLIT NUN AAT!
Pisar iaqarluinnarpoq aal-
lartinnissatsinnut pisortat
periaasilersuutaat qannorlu
neqerooruteqarsinnaanerat
utaqqiinnarunnaasagipput,
namminerli ataasiakkaajul-
luta inuiaqatigiinnut ilua-
qutissamik misissueqqis-
saartariaqartugut - inuttut
inuuneq angussagutsigu.
Sakkussatta pingaarnersa-
raat qanoq inuit ataasiak-
kaajulluta tunissutissaqar-
sinnaanersugut, maannak-
kutut naalakkersuisut qa-
noq piginnaaneqartiginerat
naalaaginnar nagu.
Kalaallit 10-20-it naam-
massisinnaasaat Islandimi
kommuni atorfillip ataatsip
nammassisinnaappagit
maani pissutsit arlaatigut
ajortoqarsimassapput. Isu-
maliornarpoq inuit ataasi-
akkaat aningaasatigut iser-
titarisartagaasa naammat-
tusaarneqarunik sumut kil-
lilerneqarsinnaanerat paa-
siuminarnerusoq, naalak-
kersuisut aningaasaataasa
sumut killeqarsinnaaneran-
nit! Islandimi utoqqarnut il-
luliussagunik oqalufliliorlu-
tilluunniit ukiut 10-50-it
ingerlaneranni aatsaat iner-
sinnaasarpaat. Maanili suna
tamarmi aasap ingerlane-
rinnaani inerniarsuarne-
qartarpoq. Islandimi piler-
saarutinngortut amerlane-
rusut assigiinngitsunut atu-
gassat pinngortarput inuit
ataasiakkaat akornanni isu-
maliutaalersaraangat piler-
sitassat pinngitsoorneqar-
sinnaajunnaarsimasut.
Maanili pilersitassat 90 pro-
centii pisortat allaffiini eq-
qoriaataannarmik pinngor-
tarput tunngaveqartarlutil-
lu pisariaqarsorinninner-
mik.
Kukkunerit ilaannut ta-
manna patsisaasorinarpoq.
Naatsumik oqaatigalugu,
isumaliorpunga ulluni ag-
gersuni pillissaq atortaria-
qaripput qilersugaajun-
naarnissamut. Suna pigaar-
put? Sooq taanna pigaar-
put? NaUssaqartinnerpar-
put? Qulissaanillu aperila-
nga: Sunaana tamarmiullu-
ta suleqatigiilluta siunissa-
mi takorluugarigipput ua-
gut kalaaliusugut.
Uanga takorluugaqarpu-
nga - qanormi illit?
Ilulissat
Enfamiliebolig
Enfamiliebolig fra 1989, beliggende Qilakitsoq 7, Ilulissat,
sælges.
Indeholder: Vindfang, gang, bryggers, stue med åben
køkken, 2 børneværelser, soveværelser
og badeværelse.
Udhus
Areal ca. 80 kvm.
Pris ......................Kr. 775.000
Udb. f.eks..................Kr. 77.500
Brutto pr. md................Kr. 8.109
Netto pr. md.................Kr. 5.517
Heraf afdrag .................Kr. 859
Sagsnr. 602
Et/Z:
y^^^GRØNLAND^IENDOMSKONTOR
pallo Frederiksen, Postbox 791,3900 Nuuk, T11.2 94 22. Telefax 2 94 26