Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 12.06.1991, Blaðsíða 7

Atuagagdliutit - 12.06.1991, Blaðsíða 7
NR. 65 1991 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 7 mmmmmmmmmmmmimsmmimmm mmmmmmmmmmwmmmism wmmmmmmiiemiimsmiitmimffmmssmmæf mmmmmmammmmmmøsssmmmmmmmtmmmmmmmim - Arnartagut ataq- qineqanngippal- laaqaat. Nersor- naasiisarneq iso- rinngikka luarlugu Mathias Fleischer isumaqarpoq naa- lakkersuinerm u t suliallit piniartor- suillu kisimik saq- qarmiulerneqar- tassanngitsut, naak arnartagut - aperaaq. (Ass.: Jens Brønden) Arnat All.: Mathias Fleischer, Uummannaq Qangalili eqqarsaatigisarsi- mavara allaaserissalluguli nangaassuteqarfigisarsima- sara Atuagagdliutit normui- sa ilaanni naalakkersuinik- kut suliaqartumik »Uuatis- sartumik« allakkat atu ar ak- kit nangaassutigisartagari- galuakka tammarmata ar- natavut pillugit allagaqa- laarniarpunga. Ukiut ingerlanerini ileq- quusimavoq ileqquullunilu anguterpassuit nersorniar- neqartarlutik nipilimmik, saqqumisumik saqqarmiu- lersuinikkullu, amerlaner- parujussuillu naalakkersui- nermik suliaqartuunerat pillugit taamatut ataqqini- arneqartarlutik, ilaanneeri- arlunilumi piniartorsuusi- masut taamaaqataalluun- niit aamma ataqqiniarne- qartarlutik, taamali ataqqi- niarneqartut taaneqarajut- tarlutik »Kalaallit Nunaata erneri«. Angussuit tamakku taama ataqqiniarneqartar- nerat soorunami ajorinngil- luinnarpara. Kisiannili »an- gussuit« takku angussuann- goriartornerini kiaaku ikiorsimasai, kiaaku imma- qa qajartortaleqqaanngual- larmat upitarisarsimagai, kiaaku pingitsoorsinnaan- gilluinnaagaannik piniarni- arnerannilu pingaaruteqa- qisunik atisaliortarsimagai, kiaaku pisarpassuinik sulis- suttarsimagaat, kiaaku ukiussamut piliniarnerini siulersortarsimagaai - allal- lu suliatik pillugit nunartik qimassimatillugu qimassi- massaat isumannaatsumik paarisarsimagai perorsar- tarlugit - tassa arnartatta. Ukiorpassuarni radio-mi kingusinnerusukkullu aam- ma Avannaata Radio-ni suli- ninni maluginiameqartar- poq arnartavut qanoq pin- gaartitsigalugit qaqutigoo- raluartumik eqqaasarikka, aammalu uanga nammineq meeraaninni alliartorsima- vunga »arnaqaqalunga«, ataatarpummi ilaanni sivi- soorsuarmik qimagusima- sariaqartarpoq naalakker- suinikkut sulinini pillugu - ukiorpassuani, maanna- mummi oqartarpunga mee- raaninni »aataqamerullun- ga«, taannalu anaanagalu toqqmmaviginerusarlugit. Aatagigaluara oqartartoq (taamanimi illut ullumernit allaaqaat) eqqaamasarpara nunami sulliviit ulorianar- nerpaat ilagigaat iggavik, tassa arnart sulliviat, ilit- sersortarsimavaangalumi (naak oqaaseqartorsuu- sanngikkaluarluni) ar nat suliaannut sulinerannulu innimiginnitaqqullunga ataqqinnittooqqullungalu. Taamaliortarsimanerata ar- nanut assut ataqqinner- tunngortissimavaanga, ila- mi ima allaat angitigisumik anguterpassuit sakissamik- kut saqqarmiulemeqaraan- gata arnat inummut tassun- ga attuumassuteqartut ni- paqanngikkaluartumik »ilartittarlugit«. Oqartoqartarpoq piniar- toq piniarniarluni aallartar- toq illuanik toqu ajapereer- lugu, tamanna aamma ilu- moorpoq, nipilimmilli oqar- toqarneq ajorpoq nuliaq/an- aanaq uiminik piniarniarlu- ni angalasumik utaqqisar- toq uillaminngorsinnaani- ni/pilersuisiminnillu annaa- saqarsinnaanini »illuanik ajaperlugu«. Alianartumillu pisoqartillugu piniussisue- runnermi/pilersuisuerun- nermi meeqqani immaqa nukangasut kisiisa ilagalu- git kiserngerussinnaalluni, allatullu ajomartumik kisi- mi perortitsiniartariaqar- sinnaalluni. Arnat tamakku tassaannginnerlutik »Ka- laallit Nunaatapanii«. Soor- lu oqareersunga oqartoqar- taannarpoq »Kalaallit Nu- naata emera«. Immaqa ar- naq ilungersungaarsimasoq aliasuutissarpassuaqaralu- arlunilu nikallujaalluni pe- rorsaaniarsimasoq tassaa- ratarsinnaavoq »Kalaallit Nunaata ernera«. Immaqa arnaq ilungersungaarsima- soq tassaaratarsinnaavoq »Kalaallit Nunaata erneri- sa« ilaata anaanaa, arnarta- qanngikkuttami »Kalaallit Nunaannut ernerunissar- put« sumiissava? Nalunngilara ukiuni kin- gulliunerussuni arnarpaa- lussuit nunatsinni ataqqini- arneqartartut ima imalu - minnerunngitsumik naa- lakkersuinikkut - suliaqar- simanertik pillugu. Taman- na qujanartuuvoq ajunngil- luinnarlunilu. Uangali qa- muunakkut illuinnarsior- nertut eqqarsaatigisarpara angutit sakissamikkut saq- qarmiunik ikkussuifligine- qaleraangata naalakkersui- nermik ingerlatsinertik -si- manertik pissutigalugu, naak arnarpassuit ilunger- sungaarlutik immaqa ilaati- gut »Kalaallit Nunaata er- nerinik« perortitsiniarlutik sulingaarsimasut nersorne- qarnerusariaqaraluartut. Nersornaasiisarneq isorini- arlugu eqqarsaatiginngil- luinnarpara, amartattali- una pineqarnerat oqartus- saasut tungaanniit »erseq- qarinnerusumik« takussu- tissartaqarnerusariaqartik- kaluariga. Nalunngilara anguteqa- terpassuaqarlunga uattulli isumalior tunik, ajoraluar- tumilli aamma nalunngilara anguteqartoqartoq allar- luinnarmik arnat tungaan- nut isiginnittartunik, ilami allaat ilaqartut iggavimmi neriviusap saanut pilluni er- ruinermi allarummik ti- gummiarnissamut sapersu- nik tamakkugooq »arnat su- liassarimmatigik!« Sulias- sat suulluunniit arnat angu- tillu assigiilluinnarmik suli- arisinnaasaat angutit tun- gaannit taama isigineqartil- lugit ingerlajuaannassagut- ta - peqatigitiinnarlugulu arnartatta ilaat ilami niviar- siarannguanut allaat angu- tit ilaannit inuppalaanngi- vissumik pineqartartillugit - taava inooqatigiinnermik ingerlatsiniarnitsinni tul- luusimaarutissamininngua- milluunniit pissarsinavi- anngilagut. Angutikassaagama angu- tit tamarsuisa qulaani eq- qaasattut soorunami eqqaa- nianngilakka, aamma taa- matut isiginngilakka, arnal- li-una aamma ataqqinartu- nik ataqqisariaqartunillu qangarsuarmiilli suliaqar- tuarsimanerat isiginiarne- rusariaqartutut tikkuarnia- ringa. KNR qanorooq All: Johansinguaq Berthelsen Jens Lyberth-imut allakkat ammasut! SIK qanoq iliorpiuk? Naalakkersuisuni ilaasortaagallaravit qanoq iliorpit? Massakkut KNR qanoq iliorpiuk? Akinnga! Nanortallip napparsimavia • 1955-meersoq All.: Nikolaj Ludvigsen, Kom.best. ilaasortaq, Nanortalik NANORTALIK - Nanorta- lik napparsimavittaartaria- qarpoq, sulisunut napparsi- masunullu toqqissisimanar- tumik Inatsisartunut qi- nersineq sioqqullugu naa- lakkersuisut siulittaasorisi- masaata peqqinnissamut isumaginnittoqarfiup tigu- nissaanut oqaasii nunaqqa- tigiiusugut nuannaarutige- qalugit tusarnaarsimavar- put, paasigatsigu tamatu- muuna Nanortalik nappar- simaviittaasaanut aningaa- sat ilaat atorneqartussaaju- maartut. Nanortalimmi napparsi- mavik oktober 1955 atuler- simavoq, tamatuma siorna- tigut napparsimaviusimasu- mut ikuallalluni nungussi- masumut taartaalluni utaq- qiisaagallartumik sanane- qarsimasoq, qallunaatut ba- rakkimik taaneqartartutut nappagaasoq. Taamaattorli iserlugu nuannerluinnar- tuuvoq ulluinnarni ingerlat- sisut suUsullu suleqatigiillu- arnerannit nersortariaqar- tumik peqquteqartoq. Ullu- mikkuUi utaqqiisaanartut sananeqarsimanerata pissu- siagut naleqqukkunnaarsik- kaluttuinnarpaa, atuisunit sulisunillu akuerineqarsin- naanngitsumik. Ukiut ingerlanerini ilallattaarlugu pineqartuarsimavoq, im- mikkuualuttunnguanik ag- guataarsimasoq. Taamaalil- luni eqqamigut arlaqartu- nik immikkoortortaqarfe- qarpoq, errosisarfimmik, meeqqerisut sulliviannik nerisassanullu peqqumaasi- vimmik. Meeqqerinermut immikkoortortaa Type 25- usoq kommuunit illuuti- gaat, napparsimaviup isu- maqatigiissuteqarnikkut at- tartugaa. Napparsimavittanngua uterflgeqqilaarlugu misis- suataaraani maluginngit- suugassaanngilaq tattoqi- saalluni suliffiusoq killileru- jussuaq. Illup qitermigut torsuusarsua amippallaara- mi siniflut paarlafTigisin- naangilaat. Sutigut tamati- gut taamaappoq, alianaat- sunnguugaluarluni periar- fissakisaamermik uisaka- jaarfiusariaqartartoq. Qali- paatigissuugami isersimaf- figalugu najoruminartuu- soq, taamaattoq qisuttai aa- simasut nutarterusaanerilu akilersinnaanersut apeqqu- sertariaqarluinnarput. Tamakku pissutigalugit NanortaUip kommuuniata ukiorpassuarni nutarterne- qarnissaa allamilluunniit nutaamik taarserneqamis- saa ilungersuutigiuarsima- vaa, piviusunnguanillu angusaqassanani. Taamaat- tumik - eqqaamasassatsin- nik - piviusunik pilersaaru- teqalerneq qujamasuutiga- lugu nuannaarutigaarput. Siorna Danmarkimi nunat- sinnilu peqqinnissamut qul- lersaqarfimmiit, namminer- sornerusuniit, nunatsinnilu kommuunit kattuffiani- ngaaniit peqqinnissamut ataatsimiititaliaq sinnerlu- gu maani isumasioqatigine- qarput, maangaaniit siut- tuuffigineqartumik. Tassa- ni maangaaniit ilungersor- tumik aaqqiiniartuarsima- nerit unitsillugit, akilersin- naanerussammat, nutaa- mik sananissaq siunnersuu- tigineqarpoq. Tamanna iluatsillugu ku- jataani inatsisartunut ilaa- sortavut Peter Ostermann, Henrik Nielsen aamma Aq- qalukasik Kanuthsen taper- sersuillutik atsiorlugu alla- gaat tunniussimavarput, taakku ajornartorsiutaasu- mik ilisimannilluartuusu- tut uppernarsaatigisaanik. Inatsisartunut Uaasortaa- simasut maannilu kommu- nalbestyrelsip kissaatitoqa- risimasaa, tassa nutaamik napparsimavibortoqarni- saa, taamaalillugu ilunger- sortumik saafllginnissuti- tut inatsisartunut nutaanut ingerlateqqipparput, periar- flssaalersoq iluatsillugu pi- viusunngortinniaqqullugu. Juntaap nutaamik nappar- simaviliornissamik qular- naallillugu nalunaarutigin- ninnera tunaartarineqar- tussatut naatsoruutigigatsi- gu maani innutaasugut nu- annaarutigaarput qilanaari- lereerlugulu. Napparsima- vittaartariaqarattami! Inatsisartunut ilaasortat nutaat kajumissaarpagut, pisar iaqartits in eq tunngavi- galugu tulleeriaarisumik pi- orsaanermik ingerlatseq- qullugit, illoqarfiit sisamat piorsagaasimaqisut aamma suli annerusumik piorsaq- qinnissaat - kisiisa - piinnar- nagit. Periuserli tamanna allangortinniarneqanngip- pat oqalbsigiteqqaaqqullu- gu, tamanut naligiisumik periarfissiinissaq siunerta- ralugu ingerlatsineq pi- ngaartittuaqqullugu.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.